Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "gymnasiet"

Sort by: Order: Results:

  • Härmä, Elina (2024)
    Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta koostuva Kaakkois-Suomi eroaa kielitilanteelta suuresta osasta Suomen alueita. Alueen kielitilannetta kuvaa se, että vieraita kieliä ensikielenään puhuvien henkilöiden osuus on pienempi kuin heidän osuutensa koko Suomen väestöstä. Kuitenkin venäjää ensikielenään puhuvien osuus on Kaakkois-Suomessa maan keskiarvoa suurempi. Tutkielmani tarkoituksena on kartoittaa, millaisia kokemuksia Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ruotsia toisena kotimaisena kielenä opettavilla opettajilla on monikielisten lukiolaisten ja yläkoululaisten opettamisesta. Lisäksi tarkoituksena on selvittää hyödyntävätkö opettajat monikielisyyttä joillakin tavoin opetuksessaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty loppuvuoden 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson lukioihin lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla. Lomake koostuu yhteensä 16 kysymyksestä, joista 4 on taustakysymyksiä ja 12 käsittelee monikielisyyttä ruotsinopetuksessa. Suurin osa kysymyksistä on avoimia kysymyksiä. Yhteensä kyselyyn vastasi 21 opettajaa, joista 14 työskentelee Kymenlaaksossa ja 7 Etelä-Karjalassa. Tutkimusaineistosta selviää, että suurin osa vastaajista selvittää erilaisten apuvälineiden avulla mitä kieliä heidän oppilaansa/opiskelijansa osaavat. Pieni osa ei kuitenkaan asiaa tietoisesti selvitä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että suurin osa kyselyyn vastanneista opettajista hyödyntää monikielisyyttä ruotsinopetuksessa. Monikielisyyttä hyödynnetään mm. vertailemalla ruotsia muihin kieliin sekä kannustamalla oppilaita/opiskelijoita hakemaan tietoa kaikilla heidän osaamillaan kielillä. Enemmistö vastaajista hyödyntää myös oppilaiden ja opiskelijoiden monikielisiä taustoja opetuksen tukena, esimerkiksi kulttuuritietoutta opettaessaan. Kaikki eivät monikielisiä taustoja kuitenkaan hyödynnä. Haasteina mainitaan esimerkiksi se, ettei opettaja osaa monikielisten oppilaiden ensikieliä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että monikielisten oppilaiden/opiskelijoiden opettaminen nähdään jonkin verran haastavampana kuin kotimaisia kieliä ensikielenään puhuvien. Monikielisillä oppilailla/opiskelijoilla esiintyy vastaajien mukaan enemmän haasteita ruotsinopiskelun eri osa-alueilla kuin kotimaisia kieliä ensikielenään puhuvilla. Haasteita esiintyy etenkin kieliopissa. Lisäksi monilla puutteellinen suomen kielen taito vaikeuttaa opetuksen seuraamista. Toisaalta esimerkiksi sanaston opettaminen monikielisille on monen vastaajan mielestä helpompaa kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuville, sillä usein monikieliset oppilaat/opiskelijat hyötyvät sanaston oppimisessa monikielisestä kompetenssistaan.
  • Kaisla, Anniina (2023)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on ottaa selvää monikielisistä opetuskäytännöistä ruotsinopetuksessa Helsingin suomenkielisissä lukioissa sekä selvittää millä tavoin ruotsinopettajat ottavat monikieliset opiskelijat huomioon opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Lisäksi selvitän millaisia apukeinoja opettajat kokevat tarvitsevansa tukeakseen monikielisiä opiskelijoita paremmin sekä miten opettajien mielestä oppimateriaalia voisi kehittää. Tutkielmassa monikielisellä opiskelijalla viitataan opiskelijaan, jonka ensikieli on jokin muu kuin kotimainen kieli (suomi, ruotsi tai saame) ja joka puhuu arjessaan useampaa kieltä. Tutkielman materiaali koostuu kahdeksasta vastauksesta kyselyyn, joka on suunnattu Helsingin suomenkielisten lukioiden ruotsinopettajille. Analyysimetodina käytetään laadullista sisällönanalyysia. Analyysi on jaettu kolmeen teemaan: monikieliset opetuskäytännöt; haasteet, apukeinot ja lisäkoulutus sekä oppimateriaali. Analyysissa annetaan ensin kokonaiskuva vastauksista ja sen jälkeen esimerkkejä opettajien vastauksista. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajat suhtautuvat monikielisyyteen neutraalisti ja, että monikielisiä opetuskäytänteitä käytetään suhteellisen vähän. Opettajat, joilla on kokemusta monikielisessä ympäristössä työskentelemisestä, osoittivat pohtivansa monikielisyyttä enemmän ja olevansa tietoisempia opiskelijoiden monikielisyydestä. Kaikilla kyselyyn vastanneilla opettajilla on monikielisiä opiskelijoita opetusryhmissään ja suurin osa vastasi ottavansa monikieliset opiskelijat huomioon opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Eniten opettajat käyttävät kielten vertailua opetusmetodina. Myös visuaalisia keinoja, opiskelijoille tuttuja teemoja sekä ensikielen käytön kannustamista käyttää moni opettaja. Opettajat kertovat, etteivät he koe saaneensa tarpeeksi koulutusta monikielisten opiskelijoiden tukemiseksi. Opettajien mukaan oppimateriaalia tulisi kehittää tukemaan monikielisyyttä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että lisäkoulutukselle sekä koulujen yhteisille ohjeistuksille monikielisyyden edistämiseksi on tarvetta ja lisäksi oppimateriaalia tulisi uudistaa.