Browsing by Subject "hälsningsbeteende"

Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa suomenruotsalaisten asenteita ruotsinkielistä tervehdyssanaa hejsan kohtaan. Haluan myös selvittää miten henkilön ikä sekä sukupuoli vaikuttavat kyseisen tervehdyssanan käyttöön sekä siihen liittyviin asenteisiin. Lisäksi pohdin vaikuttaako toisen ensin lausuma tervehdys siihen, millaisen tervehdyksen henkilö itse valitsee vastatervehdykseen. Toisin sanoen, esiintyykö henkilöillä taipumusta valita samankaltainen tervehdys kuin toisella. Tutkimus pohjautuu sosiolingvistiikan perusoletuksiin siitä, että kieli on aina riippuvainen sosiaalisesta asiayhteydestä sekä jatkuvasti muuttuvaa. Myös sukupuolen ja iän vaikutus kieleen sekä kieliasenteet ovat keskeisiä tutkimuksen taustoittamisessa. Lisäksi tervehdyssanan hejsan historia sekä erilaiset käyttöyhteydet pohjustavat tutkimusta. Toisaalta nämä saattavat myös selittää tiettyjä tuloksia. Aikaisemmat tutkimukset ruotsinkielisistä tervehdyssanoista tarjoavat vertailukohdan tämän tutkimuksen tuloksille. Tutkimuksen materiaali koostuu 349 vastauksesta elektroniseen kyselytutkimukseen. Kysely rakentuu neljästä avoimesta kysymyksestä sekä kahdeksasta monivalintakysymyksestä, jotka liittyvät tervehdyssanan hejsan käyttöön sekä asenteisiin sitä kohtaan. Aineisto on jaettu ryhmiin erikseen sukupuolen sekä iän perusteella. Ikäryhmiä on kolme, joista nuorempaan kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat, keskimmäiseen ryhmään 30–49-vuotiaat, sekä vanhempaan ryhmään 50-vuotiaat sekä sitä vanhemmat. Aineisto on kerätty eri puolilta Suomea, ja se on jakautunut melko tasaisesti Uudenmaan sekä Pohjanmaan välillä. Kaikkien monivalintakysymyksien sekä yhden avoimen kysymyksen osalta analyysi on kvantitatiivinen, muiden kolmen avoimen kysymyksen osalta kvalitatiivinen. Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suurimmalla osalla suomenruotsalaisista on suhteellisen positiivinen tai vähintään neutraali suhtautuminen tervehdyssanaan hejsan. Suurin osa kyselyyn vastanneista pitää tervehdyssanaa hejsan epämuodollisena, rentona ja mukavana tervehdyksenä. Selkeästi negatiivisia asenteita ei esiinny juuri lainkaan, vain kaksi prosenttia vastaajista pitää tervehdyssanaa hejsan epäkohteliaana. Satunnaisesti tätä tervehdyssanaa käyttää yli 60 prosenttia vastaajista, kun taas aktiivisia käyttäjiä on noin neljännes. Miehet vaikuttavat useammin suhtautuvan neutraalisti kyseiseen tervehdykseen, kun taas naisilla esiintyy enemmän positiivisia asenteita. Toisaalta naisten reaktio tervehdyssanaan hejsan on useammin riippuvainen tilanteesta tai tervehtijästä. Satunnainen käyttö on yhtä yleistä riippumatta sukupuolesta, kun taas naiset ovat useammin aktiivisia kyseisen tervehdyksen käyttäjiä. Tulos on osin yhteneväinen aikaisempien tutkimuksien kanssa, joiden mukaan hejsan on tyypillisempi tervehdys naisten kesken. Nuorimman ikäryhmän vastaajilla esiintyy useammin positiivisia ja neutraaleja asenteita tervehdyssanaan hejsan ja he ovat myös aktiivisimpia kyseisen tervehdyksen käyttäjiä, kun taas vanhimmassa ikäryhmässä on pienin osuus tervehdyksen aktiivisia käyttäjiä. Tervehdystä käytetään kuitenkin myös molemmissa vanhemmissa ikäryhmissä. Lisäksi keskimmäisessä ryhmässä (30–49-vuotiaat) raportoitiin eniten satunnaista tervehdyksen käyttöä. Tällä ryhmällä vaikuttaisi olevan myös eniten hajontaa asenteissa. Ensin lausutulla tervehdyksellä vaikuttaisi selkeästi olevan merkitystä sille, millainen tervehdys valitaan vastatervehdykseen. Moni vastaajista huomioi vastauksessaan erityisesti ensin lausutun tervehdyssanan muodollisuuden, sävyn tai äänenpainon. Suurin osa vastaajista haluaa nämä ominaisuudet huomioimalla osoittaa olevansa yhdenvertainen toisen kanssa. Eroavaisuuksia on siinä, että osan mielestä saman tervehdyksen toistaminen on kohteliasta, kun taas muutamat pitävät sitä epäsopivana. Mikäli ensin lausuttu tervehdyssana on hejsan, toistaisi vain pieni osa saman tervehdyksen (12%). Tavallisimmat vastausvaihtoehdot olivat sen sijaan neutraali hej sekä tämän kahdennettu muoto hej hej.