Browsing by Subject "hälsningsfras"

Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten tervehdyssanojen käyttöä ruotsin kielessä. Pyrin selvittämään, mitkä tervehdykset ovat mieluisimpia ja mitkä vähiten mieluisia, ja miten mieltymyksiä ja valintoja perustellaan. Selvitän myös, missä määrin osallistujat kokevat vastapuolen, tervehtimistilanteen ja vastapuolen ensin tulleen tervehdyksen vaikuttavan omaan tervehdykseensä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, nouseeko tervehtimiskäyttäytymisessä esille eroja, kun osallistujat jaotellaan lesboihin ja biseksuaaleihin sekä kolmeen eri ikäkategoriaan. Tutkielma ponnistaa sosiolingvistisistä lähtökohdista ja nojaa ruotsinruotsalaisessa ja suomenruotsalaisessa kieliyhteisössä tehtyyn tutkimukseen tervehdyssanojen käytöstä. Tutkielma tukeutuu myös kielen ja identiteetin, kielen ja sukupuolen ja lopulta kielen ja seksuaalisen suuntautumisen yhtymäkohtiin. Tavoitteena on, että tutkielma auttaa osaltaan laajentamaan aiemman, tervehtimiskäyttäytymistä koskevan tutkimuksen sukupuolinäkökulmaa kattamaan myös seksuaalisen suuntautumisen. Käytetty tutkimusaineisto koostuu 62 vastauksesta, jotka saatiin kahdessa ruotsinkielisessä Facebook-ryhmässä julkaistusta kyselytutkimuksesta. Ryhmät on suunnattu seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluville naisille ja niiden sijainniksi on merkitty Ruotsi. Ylivoimainen enemmistö osallistujista ilmoittikin kotipaikakseen Ruotsin. Kyselylomakkeen avoimilla kysymyksillä saatuihin vastauksiin sovellettiin kvalitatiivista analyysimenetelmää, suljetuilla kysymyksillä saatuihin vastauksiin kvantitatiivista. Tuloksia verrattiin aiempaan tervehdyssana -tutkimukseen. Tulosten perusteella ylivoimaisesti eniten käytetty tervehdyssana seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten keskuudessa on hej. Toiseksi suosituin on hej:n toistettu muoto hej hej, ja kolmannen sijan jakavat hallå ja tjena(re) variaatioineen. Selvästi vähemmän raportoidaan tervehdyssanaa hejsan ja etenkin fraasia god dag. Tulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimustulosten kanssa etenkin hej:n ja god dag:n osalta, mutta aiempiin tuloksiin verrattuna tässä tutkimuksessa nousevat esille miehisiksikin mielletyt tjena(re) ja hallå. Kysyttäessä, mitä tervehdystä osallistujat eivät käyttäisi, ylivoimainen ykkönen on god dag, ja toiselle sijalle nousee tjena(re) variaatioineen. Tjena(re) siis jakaa mielipiteitä. Muut tervehdyssanat jäävät tuloksissa kauas taakse. Biseksuaalit näyttäisivät suosivan lesboja enemmän tervehdyssanaa hej hej ja lesbot vastaavasti biseksuaaleja enemmän hejsan:ia. Iän vaikutusta tarkasteltaessa hej, tjena(re) ja hallå nousevat esiin nuoremmilla vastaajilla tulosten ollessa yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Enemmistö osallistujista kokee, että vastapuoli ja tapahtumapaikka vaikuttavat siihen, minkä tervehdyksen he valitsevat. Esiin nostetaan etenkin vastapuolen ikä ja tuttavuuden ”syvyys” sekä yleisemmin tilanteen koettu luonne asteikolla muodollinen–epämuodollinen. Puolet uskoo, ettei vastapuolen ensin tuleva tervehdys vaikuta heidän omaan tervehdykseensä, kun taas puolet uskoo sen vaikuttavan. Jälkimmäinen puolisko valitsee vastatervehdykseksi usein saman tai ainakin tyylillisesti samalla tasolla olevan tervehdyksen.