Browsing by Subject "haastava"

Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella ruotsin kielen sanojen ”utmanande” ja ”utmaning” lisääntynyttä käyttöä ja semanttista muutosta nykyruotsissa. Tutkimusaineisto koostuu sanan ”utmanande” tai ”utmaning” sisältävistä lauseista, jotka on kerätty ruotsalaisen Språkbankenin suomenruotsalaisista ja ruotsalaisista sanomalehtikorpuksista. Korpukset ovat vapaasti käytettävissä olevia tekstikokoelmia, jotka voivat rakentua esimerkiksi sanomalehtien vuosikerroista, kaunokirjallisista teksteistä tai internet-keskustelupalstojen sisällöstä. Korpuksia voi tutkia Språkbankenin Korp -käyttöliittymän avulla. Sanojen ”utmanande” ja ”utmaning” esiintymistiheyttä ja esiintymiskonteksteja tarkastellaan 22 vuoden aikajaksolta suomenruotsalaisen Hufvudstadbladetin ja ruotsalaisen Göteborgs-Postenin sanomalehtikirjoituksista. Lähtökohtana ei ole ruotsin kielivarieteettien vertailu, joskin joitakin pieniä eroja on havaittu, vaan molempien maiden lehdet ovat mukana siksi, että kyseessä on molempia maita koskeva ilmiö. Materiaaliksi on valikoitunut juuri sanomalehtitekstit, sillä niissä esiintyvä kieli on sellaista, mitä on kunakin ajanjaksona koettu neutraaliksi ja normienmukaiseksi. Tutkielmassa vertaillaan ensin sanojen ”utmanande” ja ”utmaning” esiintymistiheyttä yllämainituissa lehdissä 1990-luvun, 2000-luvun sekä 2010-luvun tienoilta. Analyysin toisessa osassa sanaesiintymät luokitellaan kontekstin antaman merkityksen mukaisesti sanakirjamääritelmiä vastaaviin kategorioihin. Jos sana ei vastaa mitään sanakirjoissa esiintyvää määritelmää, se lajitellaan omaan kategoriaansa. Metodi perustuu komponenttianalyysiin, jota käytetään leksikografisessa tutkimuksessa. Komponenttianalyysin lähtökohtana on, että sanojen merkitys koostuu useammasta pienestä osamerkityksestä ja on siksi sopiva lähestymistapa tässä tutkielmassa. Tutkimus osoittaa, että sanan ”utmaning” käyttö on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvun taitteen jälkeen; sen esiintymisfrekvenssi 2010-luvun materiaalissa on kolminkertainen verrattuna 1990-luvun materiaaliin. Sanan ”utmanade” käyttö puolestaan ei ole lisääntynyt merkittävästi. Molempien sanojen merkitys on muuttunut osittain aineiston myöhemmissä osissa, vaikka sanoja toki vielä käytetään myös perinteisissä merkityksissä. Sanojen ”utmanande” ja ”utmaning” tarkoitusten osittainen muutos voi johtua monesta eri syystä. Tässä tutkielmassa muutoksen syitä löydetään englannin kielen ja kulttuurin vaikutuksesta ruotsin kieleen sekä muun muassa yhteiskunnallisista muutoksista, jotka heijastuvat kielenkäytön muutoksina. Tutkimuksen loppupäätelmä on, että kyseessä saattaa olla asennemuutos kohti individualistisempaa ajattelutapaa, joka korostaa yksilön roolia toimijana. Saman tyyppistä kehitystä on havaittavissa sanan ”själv” lisääntyneen käytön kohdalla: sitä käytetään yhä useammin sanan ”ensam” sijasta, mikä joidenkin kielentutkijoiden mielestä on osoitus muutoksesta kohti yksilökeskeisempää ajattelutapaa. Aihepiirin tutkimusta voitaisiin syventää useamman eri pohjoismaisen kielen kattavalla korpusanalyysillä. Eri tutki-musmetodeja, kuten esimerkiksi puhekielen analyysiä, voitaisiin myös hyödyntää ilmiön kuvailuun.