Browsing by Subject "habitus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tutkimus on teemahaastatteluihin perustuva tapaustutkimus yhteisöllisestä luonnonsuojelusta San Martínin alueella Perun Amazonilla. Tutkimus keskittyy Pucacacan kylän paikallisen luonnonsuojelujärjestön Asociación el Bosque del Futuro Ojos de Aguan eli ABOFOAn toimijoihin ja muihin paikallisyhteisön jäseniin. Tutkimuksessa pohditaan ABOFOAn toimijoiden ja paikallisyhteisön jäsenten luonnonsuojelukäsityksiä ja –motivaatioita. Sen tavoitteena on selvittää, miksi ABOFOAn toimijat ovat aloittaneet suojelun ja jatkavat suojelua edelleen, ja toisaalta miksi kyläyhteisön jäsenet eivät osallistu luonnonsuojeluun. Samalla tutkimuksessa pohditaan, poikkeavatko toimijoiden käsitykset luonnonsuojelusta keskenään ja onko luonnonsuojelukäsityksissä ja –motivaatioissa eroja sukupuolten välillä. Näitä kysymyksiä tarkastellaan kahdentoista teemahaastattelun pohjalta: haastatelluista kuusi on ABOFOAn aktiivisia toimijoita ja kuusi Pucacacan paikallisyhteisön jäsentä. Puolet haastatelluista on miehiä ja puolet naisia, jotta sukupuolten väliset erot tulevat paremmin esiin. Kukin haastattelu kestää n. 1-1,5 tuntia ja litteroitua aineistoa on yli 140 sivua. Lisäksi aineistona käytetään ABOFOAn ja aluehallinnon arkistoista saatuja materiaaleja, monipuolista lähdekirjallisuutta sekä kolmea taustatietohaastattelua. Tutkimuksen teoreettisena selkärankana on toimintateoria tai toiminnan teoria. Tutkimuksessa sovelletaan Pierre Bourdieun habitusta, eli käsitystä ihmisten toimijuudesta ja toimintamalleista. Tutkimuksen avainajatus on, että luonnonsuojeluajattelu ja –motivaatiot poikkeavat abofoalaisten ja kyläläisten välillä toisistaan, koska abofoalaiset ovat luoneet jo järjestön perustamisesta lähtien, eli vuodesta 2003 lähtien omaa habitustaan, joka on yhteentörmäyksessä kyläläisten habituksen kanssa. Koska järjestön jäsenet ovat luoneet oman toimintakenttänsä, tämä kenttä myös aktiivisesti sulkee muita kyläyhteisön jäseniä ulkopuolelle luoden näin vahvan dikotomian “meidän ja heidän” välille. Siten luonnonsuojeluun eivät osallistu muut kyläläiset, vaikka se oli tarkoitettu alunperin yhteisölliseksi projektiksi ja vaikka luonnonsuojelun hyödyt välittyvät ainakin välillisesti koko kylälle. Habituksissa voi havaita selkeitä eroja abofoalaisten ja kyläläisten välillä. Abofoalaisten luonnonsuojelumotivaatiot nousivat luonnonsuojelun alussa erityisesti maanomistuksesta ja siitä, miten luonnonsuojelun ajateltiin tuovan hyötyjä omille maille tulevaisuudessa. Tästä ajatuksesta alkoi oman habituksen luominen, joka ajan kanssa sulki muita kyläläisiä ulkopuolelle ja teki ABOFOAsta sulkeutuneen järjestön. Vasta ajan kuluessa rakkaus metsää kohtaan tuli yhdeksi tekijäksi, kun aiemmin luonto oli nähty enemmänkin välineellisenä hyötynä. Naisten ja miesten tapauksessa sukupuolirakenteisiin perustuvia eroja löytyi erityisesti luonnonsuojelumotivaatioissa, sillä naisten motivaatiot välittyivät poikkeuksetta perhesiteiden, eli patriarkaatin kautta.
-
(2016)This thesis has focused on Afro-Peruvian adolescents’ perceptions on education and future in the context of the poor and violent urban neighbourhood of La Victoria, Lima. The objectives of the study were to find out how the subjective experiences of the adolescents and their thoughts on social reality are directing the formation of values and practises and what factors affect their views, actions and decision-making. The study is based on 13 semi-structured interviews with the adolescents. In addition I have used participant observation, background interviews, lectures and seminars to complement my data. As a theoretical framework I applied Pierre Bourdieu’s concepts of habitus and capitals combined with intersectionality – a concept borrowed from feminist studies that allowed me to look for relationships and differences of race, class, ethnicity and gender, and to explore the interconnections between different factors that can be found in the background of the adolescents’ decision-making processes. The factors producing inequalities in La Victoria are multiple. In the context of the study, poverty and social class have more significance for the adolescents than ethnicity. Poverty can be seen both as a concrete and a structural obstacle, whereas ethnicity is more structural and therefore invisible. Through habitus one learns to make choices that appear obvious, although they have been learned socially and culturally. Therefore, social structures become visible through people’s individual choices and actions. Poverty among the adolescents appears as socio-cultural poverty that places them in a marginal. It limits their possibilities to access capitals and to make adequate choices and decisions regarding their life and future. In many of the cases poverty can be seen as reproduction of a certain culture, a set of assumed values, attitudes and forms of behaviour that create a lifestyle ruled by maintaining survival strategies. The interviews demonstrate that the adolescents’ perceptions about education and future opportunities are constructed on the basis of multiple interconnections between social class, ethnicity, age and place. In their perceptions, class and place seem to be important producers of power that limit the possibilities to act and make decisions regarding education. The general attitude of the adolescents and the tone of voice remain fairly positive. However, it can be concluded that there is a big contrast between dreams, speech and actions. The adolescents believed to have better opportunities than their parents, but did not always transform this attitude into concrete actions. They recognised the adverse aspects of the socio-economic context, but thought that their will and motivation were exceeding them.
Now showing items 1-2 of 2