Browsing by Subject "hallintolaki"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan julkishallinnon nimistä kertovien uutisten verkkokommentteja. Työssä selvitetään, mitä teemoja kommenteissa käsitellään sekä mikä on kommenttien sisältö ja sisällön laadullinen sävy. Lisäksi verrataan, miten kommenteissa käsitellään niitä nimen piirteitä, joista säädetään laissa. Hallintolain 9. pykälä edellyttää, että nimi on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä. Kielilain 23. ja 35. pykälät velvoittavat viranomaisia palvelemaan kansalaisia suomeksi ja ruotsiksi sekä vaalimaan maan kielellistä kulttuuriperintöä. Työn aineistoksi valikoitui 464 kommenttia, jotka on kerätty neljältä eri uutissivustolta (HS, Kaleva, TS ja Yle). Uutisissa käsitellään kolmea julkishallinnon nimenantotapausta, jotka ovat Posti ja Itella, Traficom ja Väylävirasto sekä No-harm Center. Teemoittelun ja sisällönanalyysin pohjalta kävi ilmi, että kommentteja kirjoitetaan eniten nimien ominaisuuksista sekä nimenvalinnan perusteista ja että uutisissa esiintyneitä nimiä verrataan toisten toimijoiden nimiin. Nimen ominaisuuksien osalta eniten kommentoidaan nimen kieltä ja nimen ymmärrettävyyttä. Nimenvalinnan perusteisiin liittyvistä kommenteista valtaosassa spekuloidaan todellisia perusteita nimenmuutokselle. Negatiivinen asenne ilmaistaan yleensä vähintään kaksi kertaa useammin kuin positiivinen asenne. Hallintolain osalta kommentteja annetaan lähes ainoastaan nimen ymmärrettävyydestä. Tähän kietoutuu erottamattomasti myös nimen kieli: ymmärrettävyys on suomenkielisyyttä ja semanttista läpinäkyvyyttä. Kaikista ymmärrettävyyteen liittyvistä kommenteista noin puolet tuovat esiin ymmärtäjähahmon, jonka näkökulmasta nimen ymmärrettävyyttä tarkastellaan. Suosituimpia ymmärtäjiä ovat kansalainen, ulkomaalainen ja usean ihmisen joukko. Kielen osalta kommentit keskittyvät lähes ainoastaan suomen ja englannin ympärille, mikä on myös suurin ero lain kautta välittyvän kieli-ideologian ja kommenttien kuvaaman ideologian välillä. Laissa säädetään suomen ja ruotsin käytöstä, mutta kommenteissa keskustellaan suomen ja englannin käyttämisestä. Kielipoliittinen pohdinta läpäisee kaikki teemakategoriat, mutta eniten kieltä käsitellään nimen ominaisuuksien lisäksi nimenvalinnan perusteita ruotivissa kommenteissa. Kielikysymys painottuu lähinnä kielilain 35. pykälän sisältöön. Voimakkaimmin tämä näkyy jatkuvana epäilynä siitä, että päättäjät ja johtajat häpeävät suomen kieltä ja ajavat sitä tietoisesti alas englannin tieltä. Suuri osa kommentoijista uskoo, että päättäjien häpeä ja perusteettoman huonommuudentunteen värittämä kieli-identiteetti nakertaa näiden tahtoa suojella ja vaalia Suomen kielellistä kulttuuriperintöä ja että tämä näkyy julkishallinnon nimistössä englanninkielisyyksien suosimisena.