Browsing by Subject "hapax legomenon"

Tässä tutkielmassa kartoitetaan liettuan verbaaliprefiksien semanttista käyttöalaa ja produktiivisuutta korpuslähtöisiä mittaustapoja hyödyntäen. Samalla selvitetään, vaikuttaako prefiksien semanttisen käyttöalan laajuus niiden produktiivisuuteen. Liettuassa on 12 verbaaliprefiksiä, joilla on moninaisia vaikutuksia verbien semantiikkaan. Morfologisella produktiivisuudella puolestaan tarkoitetaan tietyn morfologisen kategorian kykyä muodostaa uusia sanoja. Morfologisen produktiivisuuden tutkimus on vielä verrattain nuorta ja vailla vakiintunutta tutkimusmetodiikkaa. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään Harald Baayenin esittämiä metodeja mitata toteutunutta, laajentuvaa ja potentiaalista produktiivisuutta. Tiettynä mittausindikaattorina näissä metodeissa pidetään hapax legomenoneita eli sanojen kertaluontoisia esiintymiä korpuksessa. Liettuan verbaaliprefiksejä puolestaan ei ole juurikaan tutkittu produktiivisuuden näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on siis tarkoitus toimia paitsi kokoavana katsauksena liettuan verbaaliprefiksien semantiikkaan myös tarjota uutta tietoa niiden produktiivisuudesta. Tutkimuksen aineistona käytetään prefiksillisten verbien esiintymiä kolmessa eri lähteessä: liettuan nykysanakirjassa, internetkorpuksessa sekä kaunokirjallisuuskorpuksessa. Tutkimuksen analyysiosuus toteutetaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä kartoitetaan kunkin verbaaliprefiksin semanttinen käyttöala hyödyntäen sanakirjoissa esiintyviä määritelmiä, kielioppeja sekä prefikseistä aiemmin tehtyä tutkimuksia. Toisessa osassa mitataan verbaaliprefiksien produktiivisuutta Baayenin metodien mukaan kartoittamalla prefiksien lemmataajuus, hapaksitaajuus sekä hapaksitaajuuden ja kokonaissanamäärän suhde. Tämän lisäksi tarkastellaan verbaaliprefiksien produktiivisuutta neologismilähtöisestä näkökulmasta vertaamalla sanakirja- aineiston esiintymistä internet- ja kaunokirjallisuuskorpuksessa. Tutkimustuloksista selviää, että kullakin verbaaliprefiksillä on oma prototyyppinen, useimmiten spatiaalinen merkityksensä, jonka ympärille semanttinen käyttöala rakentuu. Käyttöalaan vaikuttavat mm. prefiksiä vastaavan preposition kantamat merkitykset sekä verbien leksikalisoituminen. Korpusaineiston perusteella prefikseillä pa- ja su- on suurin toteutunut ja laajentuva produktiivisuus, prefiksillä par- puolestaan pienin. Suurin potentiaalinen produktiivisuus sen sijaan on prefiksillä par- ja pienin prefikseillä pa- ja at-. Prefiksien semanttisen käyttöalan ja produktiivisuuden eri arvojen välillä on havaittavissa tiettyjä yhteneviä tendenssejä, mutta kokonaiskorrelaatio on varsin vähäinen. Monoseemisimmäksi katsottu prefiksi par- on myös lemmataajuudeltaan alhaisin, mutta lemmataajuudeltaan korkeinta pa-prefiksiä ei myöskään voi pitää järin polyseemisenä. On pääteltävissä, että polyseemisyyden lisäksi prefiksien produktiivisuuteen vaikuttaa niiden kieliopillistuneisuuden taso sekä aspektuaalisten funktioiden käyttöpotentiaali eri verbien yhteydessä.