Browsing by Subject "hymy"

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaisia funktioita naurulla ja hymyilyllä on kielitaitoon keskittyvässä keskustelussa. Naurua ja hymyilyä tutkitaan monikielisessä kokousvuorovaikutuksessa eli institutionaalisessa kehyksessä sekä suhteessa työelämään ja ammatillisiin asemiin. Sen ohella tarkastellaan osallistujien identiteettejä ja keskinäisiä suhteita sikäli, kun ne liittyvät meneillään olevaan keskusteluun ja toimijarooleihin. Tutkielmassa selvitetään myös, kuka milloinkin aiheellistaa kielitaidon ja miten se vaikuttaa keskustelun etenemiseen sekä millaisiin rooleihin keskustelijat asettuvat, kun kielitaito nousee puheenaiheeksi. Tutkimusaineisto koostuu erään itsenäisen ja voittoa tavoittelemattoman kotimaisen kulttuurialan säätiön kokousvideoista ja niiden pohjalta tehdyistä litteraateista. Tutkielmassa tarkastellaan yhdeksää aiheenrajaukseen sopivaa esimerkkikatkelmaa eli tilannetta, joissa esiintyy naurua, kun keskustelun aiheena on jonkun osallistujan kielitaito. Analyysiluvussa 4.1 tutkitaan oman ja toisen osallistujan kielitaidon rajallisuutta kehystävää naurua. Luvussa 4.2 tutkitaan naurua tilanteissa, joissa kielitaito on noussut vitsailun tai kiusoittelun aiheeksi. Tutkimusmenetelmänä käytetään keskustelunanalyysia. Tutkielma osoittaa, että nauru ja hymy ovat sosiaalisesti järjestäytyneitä vuorovaikutusresursseja, joita tuotetaan ja käytetään systemaattisesti moniin erilaisiin tarkoituksiin vuorovaikutustilanteen sisällä. Ne eivät ole sattumanvaraisia ja puhtaasti reaktiivisia, jollaisina niitä usein ajatellaan. Kokouskeskustelu on siltä osin vakavaa, että sen aikana hoidetaan ammatillisia tehtäviä asiallisessa tilanteessa ja institutionaalisissa rooleissa – esimiehinä ja työntekijöinä. Kielitaitojen noustessa keskustelun aiheeksi tavalla tai toisella myös osallistujien eli työyhteisön jäsenten eri identiteetit ja roolit ovat läsnä ja erot heidän välillään korostuvat. Osallistujat ovat kokoustilanteessa samanaikaisesti päteviä ammattilaisia sekä kielitaidoltaan eritasoisia puhujia eli joko kompetentteja puhujia tai kielenoppijoita. Näistä kompetenssiristiriidoista sekä vuorovaikutustilanteeseen liittyvistä sosiaalisista normeista ja niiden rikkoutumisesta aiheutuu jännitteitä, jotka konstituoivat naurua ja hymyilyä eri tavoin ja eri tarkoituksiin. Naurua ja hymyilyä käytetään kasvojen suojelemiseen tilanteessa, jossa kielitaidon esiin nostaminen on mahdollisesti kasvoja uhkaavaa joko kielitaidon aiheellistavan vuoron vastaanottajalle tai puhujalle itselleen. Naurulla ja hymyilyllä lievitetään muun muassa kielenkäytön tai ymmärtämisen haasteista, tilanteen tai aiheen hankaluudesta tai arkaluonteisuudesta sekä sosiaalisten normien rikkomisesta johtuvia jännitteitä ja pyritään rakentamaan ja ylläpitämään suhteita sekä osoittamaan samanmielisyyttä ja yhteisöllisyyttä keskustelijoiden kesken.