Browsing by Subject "identitet"

Tutkielmani käsittelee neljän jo aikuiseksi kasvaneen sijaislapsen kielellisiä identiteettejä. Osallistujat ovat syntyneet suomenkielisille vanhemmille, mutta heidät on huostaanoton jälkeen sijoitettu ruotsinkieliseen sijaisperheeseen. Tavoitteena on selvittää, miten osallistujat näkevät itsensä suhteessa suomen ja ruotsin kieleen ja rakentaa kieliprofiili kustakin osallistujasta. Tutkimuksen huomio kiinnittyy osallistujien itsereflektioon, siihen, miten he kokevat ja määrittelevät kielelliset identiteettinsä, kielenkäyttönsä, kieliosaamisensa ja äidinkielensä. Tarkoituksena on myös selvittää, millainen merkitys kielillä on osallistujille ja mitkä tekijät ovat heidän kokemuksensa mukaan vaikuttaneet heidän kielellisiin identiteetteihinsä. Koska osallistujat käyttävän sekä suomea että ruotsia arjessaan toiminnallisen kaksikielisyyden määritelmän mukaisesti, oletin ennakkoon osallistujien kieli-identiteetin olevan kaksikielinen. Kolme suurinta teoreettista teemaa, joiden kautta lähestyn tutkimustani, ovat kielenoppiminen, kaksikielisyys ja kielellinen identiteetti. Aineistonkeruumenetelmänä toimii puolistrukturoitu haastattelu. Jokainen osallistuja on haastateltu erikseen, ja äänitallenteiden yhteiskesto on runsaat 77 minuuttia. Haastattelut sisältävät 13 etukäteen laadittua kysymystä tai kysymysryhmää, mutta valittu aineistonkeruumenetelmä mahdollistaa myös mielenkiintoisten ja tiedollisesti arvokkaiden vastausten seuraamisen ja hetkellisen poikkeamisen haastattelun rakenteesta. Litteroidut haastattelut analysoidaan sisällönanalyysia käyttäen laadullisesti ja suoria lainauksia hyödyntäen. Tulkitsen haastatteluaineistoa ja liitän tulkinnat teoriaan. Tutkimus osoittaa, että vain kaksi osallistujaa neljästä kokee itsensä kaksikieliseksi. Kaksi muuta osallistujaa eivät halua määritellä itseään tai tulla määritellyksi kielen kautta. He kokevat, ettei heillä ole kielellistä identiteettiä. Osallistujat käyttävät sekä ruotsia että suomea arjessaan, mutta se, mitä kieltä he kulloinkin käyttävät riippuu tilanteesta. Esimerkiksi julkisissa tilanteissa kieleksi valikoituu useammin suomi ja perhepiirissä ruotsi. Kolme osallistujaa nimeää ruotsin vahvemmaksi kielekseen. Yksi kokee, että ruotsi ja suomi ovat hänelle lähtökohtaisesti yhtä vahvoja kieliä, mutta se kumpi tietyssä tilanteessa on vahvempi, riippuu elämäntilanteesta ja kielen käyttömahdollisuuksista. Sama osallistuja nimeää molemmat kielet myös äidinkielikseen, kun taas kaksikielisiksi itsensä määrittävät nimeävät päinvastaisesti ainoastaan ruotsin äidinkielekseen. Neljäs kokee suomen äidinkielekseen. Traumaattiset kokemukset ja suuret elämänmuutokset lapsuudessa ovat vaikuttaneet osallistujien kielellisten identiteettien rakentumiseen. Myös osallistujien ikä huostaanoton ja uudelleensijoituksen aikaan on tekijä, joka voi selittää osallistujien välisiä eroja. Itsensä kaksikielisiksi kokevat osallistujat eivät olleet ehtineet oppia suomea ennen sijoitusta tai olivat unohtaneet suomen kielen taitonsa hetkellisesti tämän jälkeen. He ovat ottaneet sijaisperheen kielen omakseen ja tuntuvat saavan turvaa siitä, että voivat tätä nykyä määritellä itsensä kielen avulla. Kahdelle muulle rajoitettu mahdollisuus käyttää ensikieltään suomea on ollut haastavampaa, eivätkä he halua rakentaa identiteettiään muuttuvien tekijöiden, kuten kielen, varaan. He eivät ilmaise tuntevansa vahvaa sidettä kieleen, vaan suhtautuvat siihen vain kommunikoinnin välineenä.

Finland är ett tvåspråkigt land med både finska och svenska som nationalspråk. En betydlig majoritet talar finska som modersmål och i många vardagliga situationer kan det kännas naturligare att använda finska språket istället för svenska. Syftet med den här magisteravhandlingen är att undersöka och kartlägga finlandssvenska högskolestuderandes uppfattningar om deras språkliga identitet. Forskningsdeltagarna är finlandssvenska studerande vid Åbo Akademi i Åbo och Vasa. I avhandlingen besvaras fyra forskningsfrågor: (1) Hur upplever informanterna sin språkliga identitet och finns det regionala skillnader vad gäller detta?, (2) Vilket eller vilka språk dominerar i informanternas vardag och skiljer sig detta beroende på studieorten?, (3) Skiljer sig informanternas språkvanor beroende på studieorten? och (4) Hur upplever informanterna att deras identitet förändras i olika språkliga situationer och skiljer sig detta beroende på studieorten? Undersökningen genomfördes som enkätundersökning. Enkäten bestod av flervalsfrågor och öppna frågor som behandlade språklig identitet och teman som anknyter till det. Enkäten hade 36 frågor som indelats i temana språklig bakgrund, språkdominans idag, språkvanor och identitet. Jag skickade ut två enkäter, den ena till studerande vid Åbo Akademi i Åbo och den andra till studerande vid Åbo Akademi i Vasa och studerandena besvarade frågorna på utifrån sina erfarenheter. 23 informanter besvarade enkäten i Åbo och 14 informanter i Vasa. I analysdelen av avhandlingen presenterades och jämfördes resultaten. Skapandet av språklig identitet börjar vid ett tidigt skede då ett barn blir utstatt för olika språk. Identitet kan formuleras genom livet i olika omständigheter. Resultaten av den här undersökningen belyser hur olika omständigheter och sällskap påverkar informanternas identitet och hurdan inverkan både svenska och finska språken har i deras vardag. I resultaten framkom till exempel att det dominerande språket för majoriteten av informanterna är svenska och i Vasa är det vanligare att använda det språket i vardagliga situationer utanför hemmet än i Åbo. Däremot är det i Åbo vanligare att identifiera sig som flerspråkig medan tvåspråkighet är vanligare i Vasa.