Browsing by Subject "idiomi"

Tavoitteenani on tutkia idiomien käännösstrategioita Colm Tóibínin romaanin Brooklyn suomennoksessa. Olen kiinnostunut siitä, onko teoksen kääntäjä pystynyt säilyttämään lähtötekstin idiomit teoksen suomennoksessa kääntämällä ne jollakin suomen kielen idiomilla vai onko kääntäjä käyttänyt jotakin muuta käännösstrategiaa idiomien suomentamisessa. Aion myös selvittää, onko kääntäjä käyttänyt kääntäessään kompensaatiostrategiaa eli kääntänyt jonkin lähtötekstissä olevan ei-idiomaattisen normaali-ilmaisun idiomilla. Lisäksi tarkastelen, vastaako idiomikäännös lähtötekstin idiomia kuvallisuuden osalta. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millaisia käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt idiomeja suomentaessaan? 2. Onko lähtötekstin idiomin kuvallisuus siirtynyt käännökseen tapauksissa, joissa idiomi on käännetty idiomilla? Hypoteesini on, että osa lähtötekstin idiomeista on käännetty idiomilla, mutta enemmistö idiomeista on silti käännetty selittävällä normaali-ilmauksella. Tätä hypoteesia tukee esimerkiksi Nidan & Taberin (1969: 106) näkemys, että idiomi käännetään usein ei-idiomaattisella ilmauksella. Näin on siitäkin huolimatta, että ideaalina pidetään sitä, että kääntäjän pitäisi pyrkiä kääntämään lähtökielen idiomi kohdekielen idiomilla (Ingo 1990: 246). Tutkimukseni on pääosittain kvalitatiivinen ja kontrastiivinen, mutta siinä on myös kvantitatiivisia piirteitä. Tutkimusaineistoni koostuu idiomeista, jotka kerään romaanista. Tutkimus alkaa idiomin käsitteen määrittelyllä sekä idiomien keräämisellä lähtötekstistä ja suomennoksesta. Tämän jälkeen luokittelen idiomit sekä niiden käännökset käännösstrategian mukaan ja analysoin ne. Analyysissä tarkastelen myös idiomien kuvallisuutta niissä tapauksissa, joissa idiomi on käännetty idiomilla. Kategorisoin nämä idiomit kuvallisuuden säilymisen tason mukaan kolmeen ryhmään: 1) sama kuva, 2) osittain sama kuva sekä 3) eri kuva. Tulosten perusteella idiomit on käännetty useimmiten selittävällä normaali-ilmauksella. 389 idiomista peräti 202 kappaletta (52 % käännösstrategioiden kokonaismäärästä) on käännetty kyseistä käännösstrategiaa käyttämällä. Toiseksi yleisin käännösstrategia on idiomilla kääntäminen (169 kpl, 43 %), kolmanneksi poisto (14 kpl, 4 %) ja viimeiseksi sananmukaisesti kääntäminen (4 kpl, 1 %). Kompensaatiostrategioita on käytetty suomennoksessa yhteensä 104 kertaa. Normaali-ilmaus on käännetty idiomilla 100 kertaa (96 % kompensaatiostrategioista), ja suomennokseen on lisätty idiomi neljä kertaa (4 % kompensaatiostrategioista). Idiomilla ja sen idiomikäännöksellä on useimmiten osittain sama kuva (66 kpl, 39 % kaikista idiomeilla käännetyistä idiomeista). Eri kuva on puolestaan 52 tapauksella (31 %) ja sama kuva 51 tapauksella (30 %).

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan 311 silmään liittyvää idiomia, joista 147 on suomeksi ja 164 venäjäksi. Kielitieteen osa-alueista tämä tutkielma kuuluu kielioppiin, leksikologiaan, semantiikkaan ja pienemmässä määrin stilistiikkaan. Tutkimus on toteutettu sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Analyysin kvantitatiivinen osuus keskittyy aineistossa olevien silmä-idiomien jaotteluun, vertailuun ja numeerisiin tuloksiin perustuvaan päättelyyn. Kvalitatiivinen osuus kohdistuu silmä-idiomien ominaisuuksiin ja niiden luonteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää idiomin rooli kielessä, antaa sille tämän tutkielman kannalta sopivin määrittely, katsoa, miten idiomi toimii lauseessa ja millaisia merkitysryhmiä silmä-idiomit muodostavat. Tutkielman alkupuolella tarkastellaan idiomien ominaispiirteitä ja idiomin määrittelemistä lähestytään tarkastelemalla ja tutkimalla eri tutkijoiden näkökulmia. Myös tutkitaan sitä, mihin kielikuviin silmä-idiomit perustuvat ja onko olemassa sellaisia, jotka eivät sisällä mitään kuvaannollista sävyä. Pääpaino työssä on silmä-idiomien syntaktisessa ja semanttisessa tarkastelussa. Syntaktisessa analyysissa tutkitaan ensin suomen ja venäjän lausemuotoisten silmä-idiomien syntaksia ja sitten suomen ja venäjän lausekemuotoisten silmä-idiomien syntaksia. Syntaktisesta näkökulmasta tutkitaan sitä, missä määrin silmä esiintyy erilaisissa lausemuotoisissa ja lausekemuotoisissa idiomeissa ja mitä lause- ja lauseketyyppejä käytetään enemmän kummassakin kielessä. Samoin katsotaan, missä syntaktisessa asemassa silmä on tavallisimmin suomen ja venäjän lausemuotoisissa ja lausekemuotoisissa idiomeissa. Semanttinen analyysi kohdistuu silmä-idiomien merkityksiin. Silmä-idiomit on jaoteltu merkityksen pohjalta kymmeneen merkitysryhmään. Niissä merkitysryhmissä silmä voi kuvailla ihmisten näköaistia, tunteita, ajatuksia tai luonnetta, fyysistä tai henkistä tilaa, ihmisen tekoja ja toimintatapoja, kokemusta, vilpillisyyttä tai vilpittömyyttä, ulottuvuutta, humalassa olemista sekä joissakin idiomeissa silmä voi olla itse tekijänä.