Browsing by Subject "ihmiskuva"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tarkastelen tutkielmassani Leena Krohnin romaanin Hotel Sapiens (2013) ihmiskuvaa posthumanistisen filosofian valossa. Analysoin, minkälaiseksi olennoksi ihminen kuvataan ei-inhimillisiin olentoihin nähden: erottuuko ihminen jollakin tavalla orgaanisista ja synteettisistä kanssaeläjistään. Selvitän romaanin käsitystä siitä, mikä kuuluu ihmisyyteen sekä minkälaiseksi ihmislajin asema ja tulevaisuus kuvataan. Tutkimukseni on temaattinen ja käytän analyysini tukena useita eri posthumanistisia teorioita, etenkin Bruno Latourin ja Donna Harawayn ajatuksia Hotel Sapiens on kertomus tulevaisuudesta, jossa suuri osa maapallosta ja sen orgaanisista olioista on tuhoutunut. Ihmisen kerrotaan tehneen vääriä valintoja, minkä seurauksena ihmislajista on jäljellä vain pieni osa, joka elää Hotel Sapiens -nimisessä laitoksessa. Ihminen on passiivisessa sivustaseuraajan roolissa, kun taas keinoälyn edustajat huolehtivat ihmisistä ja tutkivat heitä aktiivisesta ja autonomisesta roolistaan käsin. Krohnin romaani on luettavissa satiirina. Se toimii eettisenä kannanottona reaalimaailman elämäntapaa ja siitä koituvia ympäristöongelmia kohtaan. Tutkimuksen teoreettisena taustana oleva posthumanismi on kriittinen ja eettinen katsantokanta ja projekti, joka velvoittaa hylkäämään ihmiskeskeisen maailmankuvan ja horjuttaa uskoa ihmisen kaikkivoipaisuuteen. Posthumanismissa kyseenalaistetaan ihmisen erityisasema niin filosofisesti, biologisesti kuin sosiaalisestikin. Posthumanistiset kysymykset liittyvät usein ihmisen asemaan muiden olioiden keskuudessa sekä ympäristöhuoleen. Hyödynnän Latourin ajatusta luonnon ja kulttuurin yhteenkietoutumisesta ja eri olioiden muodostamista verkostoista eli kollektiiveista, joissa oliot ovat toistensa vaikutuksen alaisina. Tutkimuksessani osoitan, kuinka posthumanistinen filosofia näkyy Hotel Sapiensissa monella eri tasolla. Kertomuksen aiheet ja teemat kiertyvät suurelta osin ihmisyyteen, ihmisen asemaan ja valintoihin, joilla vaikutetaan kaikkien maapallon olioiden tulevaisuuteen. Minäkertojien subjektiivinen ja rajoittunut näkökulma sekä henkilöiden erehdykset ja lyhytnäköinen toiminta korostavat posthumanistista käsitystä ihmisen rajallisuudesta. Ihminen näytetään kertomuksessa sivuroolissa, jossa ei ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia. Ihminen kuvataan osana kollektiivia: ihmislaji on riippuvainen muista olioista ja sen kohtalo on yhteydessä etenkin luonnon olioiden kohtaloihin. Romaanissa osoitetaan ihmisen samankaltaisuus muiden olioiden kanssa, joihin kertomuksessa luetaan kuuluvaksi niin keinoäly kuin eläimet ja kasvitkin. Kertomuksessa osoitetaan kunnioitusta kaikille elollisille olennoille ja painotetaan etenkin ihmisen ja muiden orgaanisten olentojen yhteyttä toisiinsa.
-
(2019)Tämä tutkimus syventyy amerikkalaiseen vapauskeskusteluun ja sen sisälle rakentuneeseen orjuuskeskusteluun 1750–1776 sekä selvittää, miten keskustelu(t) asettuivat suhteessa aiempaan vapauden ajatusta koskeneeseen teoretisointiin ja tutkimusjaksolla merkittävässä asemassa olleeseen uskonnon teemaan. Tutkimus muodostaa kuvan keskusteluista sekä niiden ”ryhmärajat ylittäneestä” vapaus- ja orjuuskeskustelusta. Tässä viitekehyksessä tutkimus on kiinnostunut vapaus-, ihmis- ja moraalikäsityksistä, jotka vaikuttivat aikalaisten ajattelussa retoriikan taustalla. Tämä asettaa tutkimuksen aatehistoriallisen tutkimusperheen piiriin. Tutkimus rakentaa yllämainittua ymmärrystä tutustumalla vapausajattelun avainhenkilöiden tuottamiin aikalaislähteisiin – pääasiassa pamfletteihin – sekä syventymällä orjuuden vastustajien tuotantoon ja henkilökohtaisiin elämänkokemuksiin, jotka kontekstoivat ja auttavat ymmärtämään orjuuden vastustajien henkilökohtaisia motiiveja heidän toimintansa takana. Lisäksi tutkimus on kiinnostunut orjuuden puolustajista ja heidän ajattelunsa istuvuudesta laajempaan aikalaisajatteluun vapaus- ja orjuuskeskusteluiden sisällä. Siksi tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: (1) Miten orjuudesta ja vapaudesta keskusteltiin ja mitä käsitteillä tarkoitettiin tutkimusajanjaksolla 1750–1776? (2) Mikä oli keskusteluiden ja aikalaistapahtumien välinen suhde ja kuinka ne vaikuttivat toisiinsa? (3) Miksi vapaus nähtiin käytännössä poikkeuksetta moraalisesti tavoiteltavana hyveenä, mutta kaikki eivät kokeneet orjuutta ristiriitaiseksi vapauden ihanteen kanssa? Avainlähteet tutkimuskysymyksiin vastaamiselle ovat amerikkalaiset vapauspamfletit, orjuudenvastaiset pamfletit, sekä aihetta koskeva tutkimuskirjallisuus ja tutkimuksen kannalta merkittävien henkilöiden elämäkerrat ja henkilökohtaiset päiväkirjat. Vapauskeskustelun kannalta tutkimuksen avainhenkilöitä ovat Jonathan Mayhew ja Thomas Paine. Orjuuskeskustelua tutkimus tarkastelee aikalaiskveekareiden Anthony Benezetin ja John Woolmanin tuotannon kautta. Tutkimus esittää, että ajatus vapaudesta rakentui edeltäneen laajemman aikalaiskeskustelun sekä omana aikanaan merkittävän uskontodiskurssin sisälle. Nämä viitekehykset vaikuttivat koko seuranneeseen tutkimuksen käsittelemään retoriikkaan vuosina 1750–1776 sekä määrittivät pitkälti sitä, millaiseksi tutkimusjakson aikalaisten käsitys (nk. pohjimmainen teoria) vapaudesta ja orjuuden olemuksesta muotoutui. Tutkimus selvittää myös, miten tämä käsitys rakentui omaksi ”vapauden retoriikakseen” ja muutti paitsi ihmisten moraalikäsitystä myös heidän tapaansa ajatella miten moraalinen hyvä ja paha määrittyivät.
Now showing items 1-2 of 2