Browsing by Subject "itsearviointi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tutkimuksen päämäärä on tutkia poistoja, joita esiintyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksen simultaanitulkkauksessa huhtikuussa 2015. Olen itse toiminut tulkkina kyseisessä kokouksessa ja tutkin miten oma suoritukseni vaikuttaa kokouksen ydinsisällön välittymiseen tulkkeen kuuntelijalle. Tutkimuksen teoriatausta rakentuu Daniel Gilen tulkkausprosessin mallista, Henri Barikin, Anthony Pymin ja Nina Isolahden tutkimuksista, jotka käsittelevät informaation poistoja tulkkauksessa sekä Pauli Saukkosen mallista hahmottaa tekstin makrorakenne, joka mahdollistaa eri elementtien funktioiden tunnistamisen. Teoriatausta ottaa huomioon simultaanitulkkauksen henkisen kuormittavuuden, tulkkaustilanteen viestinnälliset päämäärät tilanteessa olevien vihjeiden perusteella sekä poistetun informaation funktion. Esitän tutkimuksessa oman poistojen luokitteluni, jonka avulla luokittelen esiintymät sen perusteella, onko informaatio tulkkeen kuuntelijan pääteltävissä poistosta huolimatta ja millaisiin taustaoletuksiin informaation pääteltävyys perustuu. Ne esiintymät, joissa poistettu informaatio ei ole mitenkään tulkkeen kuuntelijan pääteltävissä poiston seurauksena, luokittelen sen mukaan, millainen funktio poistetulla informaatiolla on saadakseni käsityksen siitä, millaisesta informaatiosta kuuntelija jää paitsi. Hypoteesini on se, että kaikkein tärkein avaininformaatio säilyy tulkkeessa poistoista huolimatta mahdollisimman usein. Tulokset osoittavat, että suurin osa aineiston esiintymistä on sellaisia, joissa poistettu informaatio ei ole tulkkeen kuuntelijan pääteltävissä, joten poistojen käyttö tulkkauksessa on jossakin määrin hallitsematonta ja jättää sen kuuntelijan heikompaan asemaan kokouksen suomenkielisiin osallistujiin verrattuna. Tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa, että vain muutamat näistä esiintymistä ovat sellaisia, joissa jokin ratkaisevan tärkeä elementti jää tulkkeen ulkopuolelle. Lisäksi analyysi osoittaa, että erisnimet jäävät tulkkeessa usein mainitsematta, mikä heikentää tulkkeen laatua. Johtopäätöksissä esitän, millaisilla ennakoivilla toimenpiteillä pystyn jatkossa välttämään tässä aineistossa havaittavat tulkkeen heikkoudet
-
(2020)Tässä tutkielmassa tutkin suomenruotsalaista viittomakieltä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018 opiskelleiden opiskelijoiden näkemyksiä omasta kielitaitotasostaan sekä kielenoppimisestaan. Tutkimusryhmän opiskelijat osallistuivat kukin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan tulkkikoulutusprojektiin, jonka tavoitteena oli kouluttaa lisää suomenruotsalaista viittomakieltä tulkkaavia tulkkeja ja siten elvyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Tutkimuksessa selvitetään, miten opiskelijat arvioivat kielitaitoaan suomenruotsalaisessa viittomakielessä hyödyntäen arvioissaan Euroopan neuvoston luomia kielitaitotasokuvauksia kolmessa kielen eri osa-alueessa, jotka ovat kielen ymmärtäminen, kielen tuottaminen sekä vuorovaikutus. Tämän lisäksi selvitetään, kuinka opiskelijat kuvailevat suomenruotsalaisen viittomakielen oppimistaan. Tutkimukseen osallistui internetissä julkaistuun kyselylomakkeeseen vastaamalla 15 opiskelijaa, jotka olivat syksyllä 2018 iältään 19–58-vuotiaita. Tulosten analysointia varten jaoin opiskelijat kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka kauan he olivat opiskelleet suomenruotsalaista viittomakieltä. Ryhmä 1 oli aloittanut kielen opiskelun vuonna 2018 opintojen alkaessa, ryhmä 2 oli opiskellut kieltä 1–5 vuoden ajan, ja ryhmä 3 oli opiskellut kieltä vähintään 15 vuoden ajan. Tutkimustulosten mukaan ryhmän 1 valitsemat kielitaitotasot vaihtelivat tasojen A2 ja C1 välillä, ja yleisimmin valitut tasot olivat B1 ja B2. Ryhmässä 2 opiskelijat olivat valinneet kielitaitotasot B1-C1, ja kaikkien opiskelijoiden valitsemat taitotasot olivat keskimäärin korkeammat verrattuna ensimmäiseen ryhmään. Ryhmä 3 valitsi kaikista opiskelijaryhmistä keskimääräisesti korkeimmat tasot, joskin taitotasot vaihtelivat ryhmässä tasojen A2 ja C2 välillä. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijat valitsivat taitotasokseen sitä korkeamman tason, mitä kauemmin he olivat suomenruotsalaista viittomakieltä opiskelleet. Tulosten mukaan erot eri ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet kovin merkittäviä. Opiskelijoiden näkemyksissä omasta kielenoppimisestaan selkeinä yksittäisinä asioina erottuivat muun muassa kasvavan viittomavaraston merkitys, suomalaisen viittomakielen vaikutus sekä haasteet kommunikoida sellaisten viittojien kanssa, joiden murre tai kielen tyyli erosi oppijan omasta.
Now showing items 1-2 of 2