Browsing by Subject "itsensä työllistäminen"

Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka tyytyväisiä itsensä työllistävät tulkit ovat työhönsä ja kuinka he jaksavat työssään tutkimusajankohtana. Tutkielmassa listataan myös tekijöitä, jotka tutkimukseen osallistuneiden mukaan tukevat heidän työssä jaksamistaan. Tutkielman teoriataustana toimivat tulkin roolin, ammatti-identiteetin ja toimijuuden käsitteet, ammatillistumisen malli sekä itsensä työllistäminen työllistymismuotona. Lisäksi teoriaosuus käsittelee työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen teemoja. Tutkimusmenetelmänä on kysely, joka on muokattu aiemmista työtyytyväisyyttä kartoittaneista tutkimuskyselyistä. Kyselylomaketta jaettiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sähköpostilistalla sekä sosiaalisen median kanavilla marras-joulukuussa 2020. Kyselyssä oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä, ja saatuja vastauksia analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Suljettujen kysymysten vastaukset on esitetty numeerisesti taulukoissa ja avoimet kysymykset on analysoitu temaattisen analyysin keinoin. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä, joista suurin osa on työskennellyt alalla yli 11 vuotta ja toimii pääsääntöisesti verokortillisena freelancerina tai yksityisyrittäjänä. Vastanneista selvä enemmistö on tyytyväisiä työhönsä ja jaksaa työssään hyvin. Selkeimmin voimavaroikseen vastaajat kokevat työn suoman vapauden, ammatin arvostuksen ja mielenkiintoiset työtehtävät. Toisaalta tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa herättävät alhaiset tai alentuneet palkkiot, vähentyneet työt sekä yhteistyön haasteet tulkkausta välittävien yritysten kanssa. Tutkimustuloksista käy lisäksi selvästi ilmi, että vuoden 2020 keväällä alkanut koronapandemia on ollut merkittävä tekijä tulkkien työtuntien vähentymiselle lisäten työn epävarmuutta ja kuormittavuutta. Vastaajat kokevat jaksavansa työssään keskimäärin hyvin. Jaksamista tukevat etenkin vastaajien vankka ammatillinen minäkuva ja heidän työssä kokemansa toimijuus. Sen sijaan vastaajat eivät koe työssään saamaansa ammatillista tukea riittäväksi. Työssä jaksamista tukeviksi tekijöiksi ehdotetaan palautumismekanismien lisäksi esimerkiksi jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuutta, verkostoitumistilaisuuksia, työnohjauksen kehittämistä freelancer-tulkeille ja tulkkien ammattinimikkeen virallistamista. Lisäksi vastauksissa suositellaan, että tulkkaustilanteeseen osallistuvia osapuolia tulisi kouluttaa tulkkaustilanteen periaatteista ja tulkin roolista nykyistä enemmän. Tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että vastaajat ovat tutkimuksessa esiin tulleista epäkohdista huolimatta tyytyväisiä työhönsä ja jaksavat työssään hyvin. Tulkkien työssä jaksamista tukevat ennen kaikkea työn suoma toimijuuden kokemus ja vahva ammatillinen minäkuva, kun taas työhön vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten yhteistyö toimeksiantoja välittävien yritysten kanssa ja toimeksiannoista maksettavat palkkiot heikentävät työssä jaksamista. Työssä jaksamista tukevia tekijöitä ehdotetaan kehitettäväksi lisäämällä työnohjausta, koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia, nostamalla palkkioita, lopettamalla kilpailutukset ja kehittämällä tulkkaustoimeksiantojen ehtoja parempaan suuntaan.

Tutkimus kuuluu sekä yrittäjyystutkimuksen että Latinalaisen Amerikan tutkimuksen alaan. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa vielä varsin vähän tutkitusta ilmiöstä niin Latinalaisen Amerikan tutkimuksen kuin yrittäjyystutkimuksenkin alalla eli kuubalaisesta pienyrittäjyydestä. Työn tutkimusongelma on: millainen oli yrittäjyysilmasto vuosina 1993–2008 Fidel Castron johtamassa Kuubassa? Yrittäjyydeksi tässä käsitetään nimenomaan cuentapropismi (esp. trabajo por cuenta propia, cuentapropismo), joka tarkoittaa tässä työssä itsensä työllistämistä ja pienyrittäjänä/mikroyrittäjänä toimimista Kuubassa. Ilmiötä tarkastellaan yrittäjyyden makroulottuvuudessa, joka tarkastelee yrittäjyyttä yhteiskunnallisena, alueellisena ja makrotaloudellisena ilmiönä. Siinä yrittäjyys kuvataan kahdensuuntaisesti: yhtäältä tarkastellaan sitä, mitä yrittäjyys saa yhteiskunnassa aikaan (yrittäjyyden rooli ja tehtävät) ja toisaalta minkälaisessa taloudellisessa ja kulttuurisessa ympäristössä yrittäjyys pääsee kehittymään suotuisissa olosuhteissa tai jää kehittymättä epäsuotuisten olosuhteiden vallitessa. Tässä työssä keskitytään jälkimmäiseen ulottuvuuteen, johon sisältyy myös yrittäjyysilmasto. Kuubassa vaikean taloudellisen kriisin seurauksena tuli vuonna 1993 voimaan uusia lakeja, jotka mahdollistivat aiempaa laajemman pienyrittäjyyden harjoittamisen. Vuonna 2008 Fidel Castro luopui virallisesti tehtävistään maan johtajana. Nämä vuodet asettavat aikarajat tutkittavalle kohteelle. Teoreettisessa osassa pyritään vastaamaan seuraaviin alaongelmiin: Millainen oli se poliittis-taloudellinen kehitys, joka johti sosialistisessa Kuubassa siihen, että yksityistä pienyrittäjyyttä päädyttiin sallimaan entistä laajemmin? Mitä käsitetään yrittäjyydellä ja yrittäjällä sekä miten kyseiset käsitteet määritellään tässä tutkimuksessa? Millaisia vaikutussuhteita on yrittäjyyden ja yhteiskunnan välillä yleisesti sekä erityisesti Latinalaisen Amerikan ja sosialististen maiden tapauksissa? Empiirisen osan aineistona on vuosina 1993–2008 voimaan tullut cuentapropismia koskeva lainsäädäntö. Lainsäädäntöä tutkimalla pyritään selvittämään valtiovallan asennetta cuentapropismi-yrittäjyyttä kohtaan. Tutkimus on kvalitatiivien ja otteeltaan abduktiivinen. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että tutkitun ajanjakson Kuubaa ei voida pitää yrittäjäystävällisenä maana. Yrittäjyysilmasto oli erittäin huono. Ideologisista syistä yrittäjyyden edistäminen ei ole ollut osa Kuuban politiikkaa. Se taas on suoraan heijastunut harjoitettuun talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Kyseessä on ollut pikemminkin yrittäjyyden vastentahtoinen sietäminen kuin sen edistäminen. Cuentapropismia koskivat monet määräykset, mutta sille annettiin vähän oikeuksia ja vapauksia. Lainsäädäntöä muutettiin jatkuvasti, mutta ei selkeästi johonkin tiettyyn suuntaan, vaan kehitys on ollut poukkoilevaa. Kukaan ei taannut, että cuentapropismi olisi pysyvästi sallittua: pienyrittäjyyden tulevaisuus oli epävarma ja riippui hallituksen kulloinkin harjoittamasta talouspolitiikasta. Yksityisyrittäjyys oli ristiriitainen ilmiö Kuuban tyyppisessä yhteiskunnassa. Vaikka sen avulla talous saatiin kasvamaan vaikean taloudellisen kriisin jälkeen ja se toi mukanaan mm. töitä, tuotteita ja palveluja yhteiskunnalle sekä tuloja valtiolle, se myös ruokki ihmisten ajatuksia itsenäisyydestä ja autonomiasta ja toimi eräänlaisena "kapitalismin pesäkkeenä" sosialistisessa Kuubassa.