Browsing by Subject "jaksoanalyysi"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2024)Tarkastelen maisterintutkielmassani genrenäkökulmasta käsin 27–39-vuotiaiden, naisista kiinnostuneiden miesten kontakti-ilmoituksiksi luettavia profiilitekstejä, jotka on julkaistu deittiapplikaatio Tinderissä. Työni sijoittuu siis tekstilajitutkimuksen kentälle ja sen löyhänä taustateoriana toimii systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Analyysini menetelmällisenä lähtökohtana toimii Hasanin kehittämä yleisen rakennepotentiaalin malli ja siihen oleellisesti liittyvää jaksoanalyysi. Vastaan työssäni seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisista välttämättömistä ja valinnaisista jaksoista tekstit koostuvat? Millaisia toistuvia kielellisiä keinoja jaksot sisältävät? Millaisia sisältöjä Tinderin profiiliteksteihin sisällytetään? Aineistoni tekstit osoittavat, että Tinderissä julkaistut kontakti-ilmoitukset koostuvat neljästä pääjaksosta: ITSEPROMOOTIO- ja KESKUSTELUNALOITUSJAKSOISTA sekä IHANNEKUMPPANIN LUONNEHDINTAA ja SUHTEEN TAVOITTEITA käsittelevistä jaksoista. Näistä ensimmäisenä mainittu jakautuu vielä useaan alajaksoon. Kukin jakso täyttää tietyn tehtävän ja sisältää sille ominaisia kielellisiä piirteitä. Tiukan analyysin mukaan mikään jaksoista ei ole välttämätön, ja teksteissä esiintyykin paljon variaatiota rakenteen suhteen. Toistuvien jaksojen avulla tekstit on kuitenkin hahmotettavissa saman genren edustajiksi. Teksteissä esiintyvästä variaatioista huolimatta Tinderissä julkaistujen profiilitekstien voidaan nähdä muodostavan tekstilajiksi tunnistettavan kokonaisuuden. Lisäksi tutkielmani osoittaa, että jaksoanalyysi toimii metodina myös luonteeltaan monimuotoisempien tekstien tutkimisessa.
-
(2017)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ohjattujen meditaatioiden ja hypnoosin kieltä erityisesti genren näkökulmasta. Päätutkimuskysymyksiä on kaksi: 1.) Millaiset piirteet ovat tyypillisiä meditaatio- ja hypnoosigenreille? 2.) Millä tavoin meditaatio- ja hypnoosigenre suhteutuvat toisiinsa? Tutkimyskysymyksiä lähestytään genren, erityisesti jaksoanalyysin kannalta. Jaksojen lisäksi tarkastellaan kielellisistä piirteistä pronomineja, direktiivejä sekä suostuttelun kielen yhtä ulottuvuutta. Tutkimusaineisto koostuu Youtubessa julkaistuista meditaatio- ja hypnoosiäänitteistä, jotka litteroitiin analyysiä varten. Meditaatioäänitteitä on yhteensä kuusi, noin 88 minuuttia, ja hypnoosiäänitteitä neljä, noin 58 minuuttia. Tulokset osoittavat että meditaatio ja hypnoosi ovat erillisiä genrejä, jotka ovat kuitenkin läheisesti sukua toisilleen. Jaksoanalyysi paljastaa useita genreille yhteisiä jaksoja, jotka kuitenkin joiltain osin eroavat toisistaan, minkä lisäksi osa jaksoista on tyypillisempiä vain toiselle genrelle. Pronominien ja direktiivien käyttö genreissä on hyvin lähellä toisiaan, joskin joitakin eroavaisuuksia löytyy, minkä lisäksi suostuttelun kielen tarkasteltuja piirteitä löytyy pääasiassa vain hypnoosiäänitteistä. Tutkimuksen otanta on pieni, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Toisaalta tutkimus tarjoaa uutta tietoa etenkin meditaation kielestä, jota ei ole aiemmin tutkittu.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan larppien hahmotekstejä ohjailevana tekstilajina. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisista toiminnallisista jaksoista tekstilajin prototyyppinen makrorakenne muodostuu, millaisin kielellisin keinoin teksteissä ohjaillaan pelaajan toimintaa ja miten tekstilajin ohjaileva funktio ja rakenne kytkeytyvät toisiinsa. Tutkielma on otteeltaan funktionaalista, laadullista kielen analyysia, jonka taustalla vaikuttaa ajatus kielestä ensisijaisesti vuorovaikutuksen ja sosiaalisen toiminnan välineenä. Tutkielmassa hyödynnetään erityisesti systeemis-funktionaalisen perinteen metodisia työkaluja, kuten jaksoanalyysia. Analyysin kannalta keskeisiä käsitteitä ovat tekstilaji, konteksti, tekstilajin rakennepotentiaali ja kiteytynyt direktiivi. Tutkielman aineisto koostuu 19 hahmotekstistä, jotka on kirjoitettu suomalaisiin larppeihin vuosina 2012–2020. Tutkimuksessa havaittiin, että hahmotekstin prototyyppinen makrorakenne muodostuu kolmesta välttämättömästä jaksosta: perustiedot, hahmon elämän kuvaus ja kontaktit. Jaksot järjestyvät aineistossa kahdeksi eri rakennetyypiksi. Pelaajan toiminnan ohjailu sijoittuu teksteissä tyypillisesti kontaktit-jaksoon ja hahmon elämän kuvaus -jakson loppuun. Aineistossa esiintyy kaksi erilaista ohjailun strategiaa, joita kutsutaan työssä merkityiksi direktiiveiksi ja tekstiin upotetuksi ohjailuksi. Merkityissä direktiiveissä näkökulma on fiktion ulkopuolella ja ohjailu osoitetaan suoraan pelaajalle, kun taas tekstiin upotetussa ohjailussa hahmo toimii toivotun toiminnan tekijänä. Merkityt direktiivit toteutuvat imperatiivilauseina, modaaliverbejä sisältävinä indikatiivilauseina tai moduloimattomina toispersoonaisina indikatiivilauseina. Tekstiin upotetulle ohjailulle tyypillistä on, että ohjailu esitetään kuvaamalla eri tavoin hahmon toimintasuunnitelmia ja -mahdollisuuksia, jotka voisivat toteutua pelissä. Tyypillisiä toteutumistapoja ovat modaaliverbejä voida ja pitää sisältävät konditionaalilauseet, hahmon mentaalisiin valmiuksiin viittaavia verbejä tai konstruktioita (kuten haluta, aikoa ja olla valmis tekemään) sisältävät moduloimattomat indikatiivilauseet sekä erilaiset kysymyslauseet. Lähimmäksi kiteytyneen direktiivin prototyyppiä tulevat merkityt direktiivit, kun taas tekstiin upotettu ohjailu toteutuu vaihtelevasti niin kiteytyneinä kuin kiteytymättöminä direktiiveinä. Tutkielma pyrkii piirtämään esiin kuvan aiemmin tutkimattoman tekstilajin keskeisistä piirteistä. Samalla se havainnollistaa, miten keskeisesti konteksti vaikuttaa kielellisten ilmausten saamiin ohjaileviin merkityksiin: myös fiktiivisen hahmon mentaalisen toimintavalmiuden kuvailu voi tietyin ehdoin toimia todellisen henkilön ohjailuna.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten mielipideteksteissään käyttämiä otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen keinoja. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin selvittää, hallitsevatko yhdeksäsluokkalaiset tekstin kokonaisrakenteen otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen osalta. Tutkielman tavoitteena on myös kuvata, millaisia otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen keinoja yhdeksäsluokkalaiset kirjoittavat käyttävät. Tutkielma kuuluu tekstilajitutkimuksen alaan. Tutkielman aineisto muodostuu neljästäkymmenestä mielipidetekstistä, jotka on laadittu osana kansallisen oppimistulosten arviointihankkeen esitestauskoetta. Aineiston tekstejä analysoidaan suhteessa tekstilajin rakennepotentiaaliin. Analyysin kohteena ovat tekstien otsikot, aloitusjaksot ja lopetusjaksot, joita pidetään sekä mielipidetekstille että koulukirjoitelmalle välttämättöminä jaksoina. Tutkieman tulokset osoittavat, että yhdeksäsluokkalaiset hallitsevat tekstin kokonaisrakenteen otsikoinnin ja aloittamisen osalta, mutta lopettaminen on oppilaille hankalampaa. Kaikilla analysoiduilla teksteillä on selkeä otsikko, joskin viisi kirjoittajaa on käyttänyt tehtävänantoa otsikkonaan. Kolmea tekstiä lukuun ottamatta kaikissa analysoiduissa teksteissä on selkeä aloitusjakso. Lopetusjakso puuttuu hieman useammasta kuin joka viidennestä tekstistä. Yleisimpiä otsikkotyyppejä ovat aiheotsikko ja väiteotsikko, joita käyttää teksteissään yhteensä miltei neljä viidestä oppilaasta. Aloituskeinoista yleisimpiä ovat tekstin pohjustaminen ja oman pääväitteen esittäminen. Erilaisia lopetuskeinoja – tulevaisuuteen suuntautuvaa lopetusta, kokoavaa lopetusta ja johtopäätöslopetusta – oppilaat käyttävät teksteissään jokseenkin samoissa määrin.
-
(2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisin keinoin humoristisiksi luokiteltujen kaunokirjojen esittelevässä jaksossa lukijaa ohjataan humoristiseen tulkintaan. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisia funktioita humoristiseen tulkintaan ohjaamisen keinoilla on. Tutkielma edustaa aineistolähtöistä kvalitatiivista tutkimusta, joka perustuu sekä diskurssintutkimukseen että genreanalyysiin, ja menetelmänä käytetään jaksoanalyysia. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään paratekstiteoriaa ja takakansitekstien määrittelyä promotionaaliseksi genreksi. Erityisinä huomion kohteina ovat jaksoanalyysilla rajatun esittelevän jakson rakenne sekä esittelevästä jaksosta rajattu ohjaava askel. Tutkimuksen aineistona on 105 takakansitekstiä vuosien 2014–2022 välillä julkaistuista humoristisiksi luokitelluista kotimaisista kaunokirjoista. Aineisto on kerätty neljältä kustantamolta, jotka ovat Otava, WSOY, Tammi ja Gummerus. Aineiston rajaamisen kriteerinä on nimenomaan teoksen luokittelu kaunokirjallisuudeksi, eli aineistoon eivät sisälly esimerkiksi vitsikirjat tai humoristisiksi luokitellut sarjakuvat. Humoristiseen tulkintaan ohjaaminen on yksi esittelevän jakson askelista, ja ohjaamisen kielellisiksi keinoiksi havaittiin leksikaaliset viittaukset huumoriin, evaluointi ja affektiivisuus, sanaleikit, intertekstuaalisuus ja indeksisyys, huumorin perinteeseen viittaaminen sekä kaunokirjalliseen kenttään asemoiminen. Ohjaamisen funktioita ovat esimerkiksi lukuohjeen antaminen sekä huumorin sävyn määritteleminen. Analyysissa havaittiin myös, että esittelevällä jaksolla on kaksi vaihtoehtoista rakennetta, jotka ovat finiittiverbillinen esittelevä jakso ja minilause. Jo aiemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että jaksoilla voi olla oma kommunikatiivinen tavoitteensa, joka on alisteinen koko genren kommunikatiiviselle tavoitteelle. Esittelevä jakso esittelee teoksen aiheen, teemat, diskurssit ja joissain tapauksissa kirjoittajan, mikä tekee teoksen esittelystä sen keskeisen kommunikatiivisen tavoitteen. Myös ohjaava askel tukee esittelevää tavoitetta esittelemällä näkökulman teoksen huumoriin. Humoristiseen tulkintaan ohjaamisen tavoitteeksi voidaan mieltää myös se, että lukijan halutaan tulkitsevan teos ”oikein”, jotta teoksen viesti välittyy asianmukaisesti.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan Kiasman näyttelyjulkaisuissa esiintyviä tekstejä, joissa kuvaillaan nykytaiteilijoita ja näiden taideteoksia. Tekstejä nimitetään lyhyemmin teoskuvauksiksi. Tutkielmassa pohditaan, muodostavatko aineiston tekstit tekstilajiksi tunnistettavan kokonaisuuden. Lisäksi vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia teoskuvaukset kielellisesti ovat? Millaisista välttämättömistä tai valinnaisista jaksoista teoskuvaukset rakentuvat? Millainen on jaksojen suhde toisiinsa? Entä millaisia toistuvia kielellisiä keinoja eri jaksoista voi tunnistaa? Tutkimuksessa selvitetään myös, sopivatko alkujaan rajattujen ja yksinkertaistettujen tekstilajien tutkimiseen kehitetyt metodit vapaamuotoisemman aineiston tutkimiseen. Tutkielman aineisto koostuu viidestätoista suomen kielellä kirjoitetusta nykytaiteen teoskuvauksesta, jotka on koottu vuosina 2001–2019 ilmestyneistä Kiasman näyttelyjulkaisuista ja Kiasma-lehdestä. Työ sijoittuu tekstilajitutkimuksen kentälle ja sen taustateoriana toimii systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Aineistoa tarkastellaan erityisesti Hasanin kehittämän yleisen rakennepotentiaalin mallin ja tähän liittyvän jaksoanalyysin keinoin. Aineiston tekstit ryhmitellään jaksoihin erilaisten funktioiden ja topiikkien perusteella ja jaksoista tarkastellaan erilaisia leksikaalis-kieliopillisia piirteitä. Kielen lisäksi myös tekstien typografiset piirteet otetaan analyysissä huomioon. Tutkielmassa nostetaan esiin neljä erilaista teoskuvauksissa esiintyvää jaksoa, jotka ovat teosjakso, aihejakso, taiteilijajakso sekä taustoitusjakso. Kyseiset jaksot ovat aineistossa selkeästi toistuvia, luokiteltavissa ja tekstien funktion kannalta tärkeitä. Tutkielma osoittaa, että nykytaiteen teoskuvauksille luonteenomaisia ja leimallisia piirteitä ovat muun muassa konkreettisen ja abstraktin tason vaihtelu teosta kuvailevissa teosjaksoissa sekä erilaisten laajempien puheenaiheiden tuominen tekstiin aihejaksoissa. Esiin nousee myös teosjakson ja aihejakson vaikutus katsojan tekemän tulkinnan ohjaamisessa. Työn tulosten perusteella teoskuvausten voi nähdä muodostavan suhteellisen vakiintuneen tekstilajiksi tunnistettavan kokonaisuuden. Tekstityypiltään teoskuvaukset näyttäytyvät kertovina ja kuvailevina. Ainoana teoskuvauksen välttämättömänä jaksona voi pitää teosjaksoa, joka voisi potentiaalisesti muodostaa teoskuvauksen yksinäänkin. Prototyyppisessä teoskuvauksessa esiintyy kuitenkin teosjakson lisäksi ainakin yksi valinnainen jakso. Aineistosta löytyvät toistuvat jaksot ja muut työn löydökset osoittavat, että myös tämänkaltaisia varioivia tekstilajeja voi jäsentää jaksoanalyysin keinoin.
Now showing items 1-6 of 6