Browsing by Subject "jalkapallo"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, miten Helsingin Sanomien urheilusivuilla kuvataan nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cupiin vuosina 1980–1990 osallistuvia nuoria brasilialaisia, yhdysvaltalaisia ja italialaisia jalkapallon pelaajia. Tutkielmani tavoitteena oli saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia representaatioita ja diskursseja Helsingin Sanomien urheilusivujen uutisoinnissa tuotetaan nuorista ulkomaalaisista jalkapalloilijoista. Minkälaisiin kulttuurisiksi miellettyihin tapoihin, ilmiöihin ja stereotypioihin Helsingin Sanomien Helsinki Cupia käsittelevissä lehtikirjoituksissa kiinnitetään huomiota sekä minkälaisesta yleisestä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä nämä kirjoitukset kertovat. Tutkin siis suomalaisten suhtautumista ulkomaalaisiin 1980-luvulla, kun kontekstina on nuorten Helsingissä järjestettävä kansainvälinen jalkapalloturnaus. Primaariaineistonani on Helsingin Sanomien urheilusivuilla Helsinki Cupista vuosina 1980-1990 julkaistut turnausuutiset, peliraportit sekä muut turnausta käsittelevät kirjoitukset. Helsingin Cupin jokaisesta turnauspäivästä uutisoitiin aina seuraavan päivän Helsingin Sanomissa. Helsingin Sanomien ryhdyttyä turnauksen yhdeksi pääsponsoriksi vuodesta 1985 alkaen kasvoi turnausuutisoinnin määrä urheilusivuilla pinta-alallisesti yli puolella. Aineistoni aloitusvuodeksi valitsin vuoden 1980 ja päätösvuodeksi 1990, jotta saisin aineistosta esiin 80-luvun aikalaismaailman. Lähden tutkielmassa siitä, että raportoidessaan Helsinki Cupista Helsingin Sanomat ei heijasta turnauksen todellisuutta sellaisenaan, vaan rakentaa omaa todellisuutta kirjoitusten aihevalinnoilla, haastateltavien valinnoilla sekä niistä kertovien tekstien kielellisillä valinnoilla. Siksi analyysimenetelmäksi valikoitui kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimukseni teoreettisia pääkäsitteitä ovat ”eksotisointi”, ”toiseus” ja ”toiseuttaminen”. Aineistostani ilmenee, että ulkomaalaisista pelaajista kirjoitetaan eri diskurssia käyttäen kuin suomalaisista pelaajista. Tähän diskurssiin kuuluu mm. ulkonäön ja käyttäytymisen kommentointi, seksualisoiminen ja sukupuolierojen näkyväksi tekeminen. 1980-luvun toimittajasukupolven kielenkäyttö vaikuttaa yhä yhteiskunnassamme.
-
(2019)Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
-
(2017)Tutkielman aiheena on kuvakielen käyttö suomalaisessa ja englantilaisessa jalkapalloselostuksessa. Tämän tutkielman yhteydessä kuvakielellä tarkoitetaan metaforia, metonymiaa ja synekdokeeta. Tarkoituksena on selvittää mahdollisia eroja kuvakielen käytössä erikielisten selostusten välillä. Tutkielman lähtökohtainen olettamus on, että suomalaisen jalkapallosanaston tavoin englantilainen jalkapallodiskurssi on vaikuttanut myös suomenkielisissä selostuksissa käytettyyn kieleen. Tutkielman teoreettinen pohja perustuu George Lakoffin ja Mark Johnsonin alun perin 1980-luvulla kehittämään käsitemetaforateoriaan ja Pragglejaz-ryhmän 2007 julkaistuun metaforan tunnistusmenetelmään. Käsitemetaforateoriaa sovelletaan selostuksiin kokonaisuudessaan, kun taas Pragglejaz-ryhmän MIP-menetelmän avulla tarkastellaan ottelun viimeisten 15 minuutin selostusten sisältämiä yleisnimiä metaforisten ilmausten yleisyyden selvittämiseksi jalkapalloselostuksissa. Tutkielmassa analysoidaan Borussia Dortmundin ja Málaga CF:n välisen Mestarien liigan neljännesvälieräottelun suomen- ja englanninkielisiä selostuksia niiden sisältämien metaforien, metonymian ja synekdokeen osalta. Tutkimusaineistoksi on valittu televisioselostus sen spontaanisen luonteen vuoksi. Työssä tarkastellut metaforat on jaoteltu käsitemetaforateorian mukaisesti rakenne- ja suuntametaforiin sekä ontologisiin metaforiin. Työssä havaitaan, että kuvakielen eri lajien esiintyvyydessä on eroja erikielisten selostusten välillä etenkin rakenne- ja suuntametaforien osalta. Kokonaisuudessaan kuvakielen käyttö suomalaisissa ja englantilaisissa jalkapalloselostuksissa on kuitenkin varsin samankaltaista sekä määrällisesti että tyylillisesti. Lisäksi tulosten perusteella voidaan myös väittää, että suomenkielisessä selostuksessa on havaittavissa viitteitä englantilaisen jalkapallodiskurssin vaikutteista.
-
(2019)Tässä tutkielmassa tarkastellaan toisen maailmansodan ja englantilaisen jalkapallon välistä suhdetta. Tutkimus käsittelee erityisesti lajin sosiaalihistoriallista puolta, ja työn keskiössä ovat nimenomaisesti lajin yleisö sekä sen yhteiskunnallinen asema. Vaikka jalkapallo olikin toisen maailmansodan alkaessa levinnyt miltei maailman jokaiselle kolkalle, keskitytään tässä työssä yksinomaan englantilaiseen ammattilaisjalkapalloiluun. Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on selvittää, miksi jalkapallon pelaamisesta ja sen seuraamisesta ei haluttu luopua sodan aiheuttamista hankaluuksista huolimatta. Asiaa tarkastellaan sekä yleisön, jalkapalloseurojen sekä valtion näkökulmasta. Lisäksi työssä kuvataan jalkapallon varaan rakennettuja maantieteellisiä ja sosiaalisia identiteettejä sekä tutkitaan, kenen peli jalkapallo lopulta oli. Työssä tarkastellaan esimerkiksi eri sosiaaliluokkien ja sukupuolten suhdetta lajiin. Tärkeimpiä alkuperäislähteitä ovat olleet sanomalehdet, parlamentin istuntojen litteraatiot sekä seurojen kokouspöytäkirjat ja otteluohjelmat. Työssä on hyödynnetty runsaasti erityisesti liverpoolilaisseura Evertonin digitoitua arkistokokoelmaa, lontoolaisen Chelsea FC:n otteluohjelmalehtisiä sekä sanomalehti The Timesissa julkaistuja mielipidekirjoituksia. Tutkielma esittää, ettei jalkapallon ympärille rakentunut erityisen voimakasta kansallista identiteettiä ennen toista maailmansotaa tai sen aikana. Alueelliset identiteetit olivat sen sijaan vahvoja, ja jalkapallon viehätysvoimaa selittää osittain eri kaupunkien ja alueiden välinen vastakkainasettelu. Jalkapallo mielletään usein myös puhtaasti työväenluokkaisten miesten peliksi, mutta tutkimustulokset osoittavat, että laji oli sosiaalisesti uskottua heterogeenisempi. Päätäntävalta ja hallinto olivat keskiluokan käsissä, eivätkä katsomotkaan täyttyneet yksin työväestä. Tutkimuksen mukaan jalkapallo oli toisen maailmansodan alkaessa kasvanut urheilulajista liiketoiminnaksi, mikä vaikutti voimakkaasti päätökseen jatkaa pelaamista sodasta huolimatta. Seuroilla tai pelaajilla ei yksinkertaisesti ollut varaa määrittelemättömän mittaiseen taukoon. Vaikka valtio ei juurikaan käyttänyt lajia propagandatarkoituksiin, ymmärrettiin sen suosio kuitenkin parlamentissa. Pelaamisen annettiin jatkua, sillä sodan kurimuksesta kärsinyt kotirintama kaipasi virikkeitä.
Now showing items 1-4 of 4