Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "juutalaiset"

Sort by: Order: Results:

  • Salmi, Harri (2024)
    Tässä maisterintyössä tarkastellaan Puolan sotienvälisen ajan huomattavinta poliitikkoa marsalkka Józef Piłsudskia koskevaa uutisointia Krakovassa ilmestyneessä juutalaisessa Nowy Dziennik -sanomalehdessä vuonna 1928. Näitä uutisia oli kaiken kaikkiaan 242 kappaletta. Suurin osa eli 152 uutisista koski Puolan sisäpolitiikkaa. Uutiset voidaan jakaa aihepiireittäin uutisointiin ennen maaliskuun 1928 parlamenttivaaleja, uutisiin vaalien jälkeen sekä uutisiin kesäkuun lopulla olleen hallituskriisin aikaan, jolloin hallituksen johdossa ollut marsalkka Józef Piłsudski ajautui konfliktiin parlamentin kanssa. Nowy Dziennikin marsalkka Piłsudskia koskevissa uutisissa muita merkittäviä aiheita olivat marsalkan vapaa-aika ja matkustelu, joista uutisia oli 37 kappaletta. Suhteiden hoitoa muihin valtioihin ja ulkopolitiikkaa puolestaan käsitteli 38 uutista. Perinteisesti on pidetty itsestään selvänä juutalaisväestön tukea marsalkka Piłsudskille. Marsalkka Piłsudski oli monietnisen Puolan puolestapuhuja. Sotienvälinen Puola oli monista kansalaisuuksista koostuva valtakunta, jossa oli isot juutalais- ukrainalais- valkovenäläis- ja saksalaisvähemmistöt. Juutalaisten osuus oli noin kymmenen prosenttia koko väestöstä. Tutkimuksen tärkein havainto oli Nowy Dziennikin tuki parlamentarismille kesän hallituskriisin aikana ja sen jälkeen. Nowy Dziennik ottaa uutisoinnissaan tiukasti kantaa parlamentarismin puolesta marsalkka Piłsudskia vastaan, mutta säilyttää silti arvostavan ja kunnioittavan uutisoinnin häntä kohtaan. Uutisista välittyy myös kuva juutalaisyhteisöstä, joka tunsi olevansa osa Puolan yhteiskuntaa.
  • Karhu, Juha (2020)
    Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa täysi-ikäisten Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyviä käsityksiä. Tutkielmassa selvitetään rukoilemisen saamia eri muotoja, uskonnollisia näkemyksiä sekä uskonnonharjoittamiseen liittyvien toimien esiintymistiheyksiä täysi-ikäisten Suomen juutalaisten keskuudessa. Tutkimusaineisto on kerätty kaksikielisellä verkkokyselyllä, ja tutkimusaineistoon sisältyy sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia aineistoja. Suljettujen kysymysten analysoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Avoimiin kysymyksiin saatujen vastausten järjestämisen apuvälineenä on käytetty sisällönanalyysiä. Avoimiin kysymyksiin saatuja vastauksia on analysoitu sisällön erittelyn lisäksi myös kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä saadun näytteen (n=94) osalta vastaajien selvän enemmistön kohdalla rukoileminen heijastelee pääpiirteittäin rabbiinisen juutalaisuuden mukaista kuvausta rukoilemisesta. Vastauksissa ilmenee ensisijaisten rukoilemista käsittelevien kirjallisten lähteiden käsitteitä, metaforia ja näkemyksiä. Henkilökohtaisessa uskonnonharjoittamisessaan vastaajat ovat selvästi keskimääräistä suomalaista otosjoukkoa aktiivisempia. Taustatekijöiden osalta näytteen sisäisissä riippuvuussuhteissa sukupuoli ja ikä ovat juutalaisuuden suuntauksille perustuvaa ryhmäjakoa heikompia selitysmittareita rukoiluun liittyvissä näkemyksissä. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna pienen vastaajajoukon näkemykset poikkeavat merkittävästi sekä rukoilemiseen että uskonnollisuuteen liittyvissä kysymyksissä vastaajien enemmistön näkemyksistä lukuun ottamatta juutalaiseen perinteeseen ja juutalaiseen identiteettiin liittyviä aihepiirejä. Tässä tutkielmassa saadut tulokset voivat antaa aihetta jatkotutkimuksille, joissa selvitettäisiin, kuinka yleisiä kerätyistä vastauksista havaitut piirteet ovat Suomen juutalaisten keskuudessa. Arkaluonteisia tietoja sisältäviä kyselyitä voinee jatkossa toteuttaa vuoden 2020 aikana avattavan Helsingin yliopiston REDCap-verkkokyselyalustan avulla tässä tutkielmassa käytetyn kolmannen osapuolen kyselyalustan ja henkilötietojen käsittelijän sijaan.