Browsing by Subject "käännöskäsitykset"

Lähestyn tutkielmassani epäsuorasti semioottista näkemystä kaikesta tulkinnasta kääntämisenä käsittelemällä yksityisnäyttelyluetteloiden tekstejä vertauskuvallisina käännöksinä. Perustan ajatuksen näyttelyluetteloista käännöksinä osin näkemykseen kuvan ja sanan välillä vallitsevasta käännössuhteesta, jota esimerkiksi Kai Mikkonen sivuaa teoksessaan Kuva ja sana (2005), mutta toisaalta Umberto Econ käsitykseen tulkinnan ja kääntämisen samastamisesta vertauskuvallisena. Aineistonani toimivat kaksi yksityisnäyttelyluetteloa, jotka on julkaistu Sara Hildénin taidemuseon näyttelyiden yhteydessä: Ellen Gallagher: AxME (2013) ja Juhani Harri (2019). Muodostan tutkielmassani metaforan ”näyttelyluettelot ovat kääntämistä”, sisältyyhän näyttelyluetteloiden teksteihin paljon tulkintoja taiteesta. Käsittelen metaforaa vertaamalla luettelotekstejä käännöstieteellisiin näkemyksiin käännöksistä. Analyysissani tutkin, voiko näyttelyluetteloiden tekstien nähdä täyttävän Gideon Touryn (1995) käännöksen edellytykset ja Ubaldo Stecconin (2004) semioottisen käännöksen ehdot sekä noudattavan Andrew Chestermanin (1997). Haluan selvittää, kuinka vahvasti näyttelyluetteloiden tekstien voi analyysini perusteella nähdä rinnastuvan käännöstieteellisiin näkemyksiin eli kuinka perusteltu metaforani käännöstieteellisestä näkökulmasta on. Käsittelen Touryn, Chestermanin ja Stecconin ehdotuksia tutkimuksessani ryhmittäin. Ensimmäiseen ryhmään sisällytän Stecconin erilaisuuden ehdon, Touryn edellytyksen alkutekstistä ja Chestermanin velvollisuuden normin. Ehdotan tutkielmassani luettelotekstien alkutekstiksi taiteilijatekstiä, joka on mm. taiteilijan tuotannon, haastattelut ja taiteilijasta tuotetun tutkimuksen kattava elävä kokonaisuus. Se on käsite, jonka muodostan Juri Lotmanin kulttuurisemiotiikasta ammentaen. Toiseen ryhmään luokittelen Chestermanin viestinnän normin, Touryn siirron edellytyksen ja Stecconin välittämisen (mediation) ehdon. Kolmanteen ja viimeiseen ryhmään kuuluvat Chestermanin suhteen normi, Touryn siirtoon perustuvan suhteen edellytys ja Stecconin samankaltaisuus. Tutkin osiossa myös tekstien eksplisiittistäviä ja konventionaalistavia piirteitä, sillä eksplisiittistyminen ja konventionaalistuminen voidaan mielestäni nähdä suhteina alkutekstiin. Analyysini perusteella luettelotekstejä voi pitää vähintään melko käännösmäisinä, sillä niistä voi löytää kaikkia Chestermanin normeja, Touryn edellytyksiä ja Stecconin ehtoja vastaavia piirteitä.