Browsing by Subject "käännöslaatu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tutkielman aiheena on tuulivoimaloiden turvallisuusasiakirjojen analysointi virheanalyysin avulla, ja tutkimus tehtiin toimeksiantona Nordex Acciona Windpowerille. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaista käännöslaatu asiakirjoissa on ja minkälaisia virheitä niistä löytyy. Työssä analysoidaan neljää eri asiakirjaa, joista yksi on tuulivoimalan käyttöohje (70 sivua), yksi tuulivoimalan pelastussuunnitelma (2 sivua) ja kaksi viimeistä ovat tuulivoimalan raporttipohjia (1 sivu/raporttipohja). Teoreettinen viitekehys sisältää teoriaa käännöslaadusta, laadunvarmistamisesta, käännöksen kontrollointiprosessista, käännösten tarkistamisesta sekä taloudellisten tekijöiden ja aikapaineen vaikutuksesta käännöslaatuun. Tämän jälkeen tutkielmassa esitellään teoriaa käännösten virheanalyysistä, eri virheluokitteluista ja erilaisista lähtötekstiongelmista. Myöhemmin esitellään käännösvirheiden painoarvo ja analyysissa käytettävä virhematriisi, johon kootaan eri virheluokat, niiden painoarvot ja virheiden lukumäärät. Viimeisessä teorialuvussa kerrotaan lyhyesti tuulivoimasta, teknisistä asiakirjoista tuulivoima-alalla sekä teknisestä kääntämisestä yleisesti. Pro gradu -tutkielmassa käytettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Turvallisuusasiakirjoista etsittiin virheitä ja tulokset esitetään esimerkkien avulla. Tutkielmassa analysoidaan eri virheluokissa esiintyvien virheiden lukumäärät ja niiden painoarvot. Määrällisen tutkimusmenetelmän osuus tutkielmassa rajoittuu virheanalyysin tulosten tilastointiin: virheistä 138 oli pieniä virheitä, 24 oli painavia virheitä ja 57 oli kriittisiä virheitä. Tulokset esitetään lisäksi virhematriisissa, joka on osa toimeksiantoa. Lopussa pohditaan lähtötekstien laadun ja asiakkaan termilistan vaikutusta käännöslaatuun sekä aikapaineen merkitystä tässä käännösprosessissa. Lisäksi teorialukujen pohjalta tarkastellaan asiakirjojen käännöslaatua. Lähtöteksteillä ja asiakkaan antamalla termilistalla on pieni vaikutus käännöslaatuun, mutta kääntämiseen annettu aika oli riittävä. Kokonaisuudessaan asiakirjojen käännöslaatu ei ollut korkeimmalla tasolla. Painavat ja kriittiset virheet ehdotetaan korjattavaksi. Tätä pro gradu -tutkielmaa käytetään kehittämään ja parantamaan Nordexin asiakirjojen käännöslaatua. Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi siten, että analysoitavaksi otetaan lisää asiakirjoja ja perehdytään laajemmin eri virheluokkiin.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan erilaisten tekstien soveltuvuutta neuroverkkokonekääntämiselle. Tutkimus pyrkii löytämään kielellisiä indikaattoreita, joita voidaan käyttää ennustamaan, onko jokin tietty teksti soveltuva neuroverkkokonekääntämiselle vai ei. Koska aihetta ei ole vielä tutkittu laajasti, tutkimuksessa esitetään myös erilaisia tutkimustapoja, joilla aihetta voisi tutkia. Tutkielman teoriatausta muodostuu tekstityyppien tutkimuksesta ja neuroverkkokonekääntämisestä. Lähdekirjallisuuden perusteella soveltuvimmaksi tekstityyppiluokitteluksi nousee Biberin viisi dimensiota, joita käytetään materiaalivalinnassa ja joiden yhteyksiä käännöslaadun kanssa tarkastellaan analyysin aikana. Neuroverkkokonekääntämisen osalta esitellään lyhyesti neuroverkkokääntimien eroavaisuuksia aiempiin kääntimiin, neuroverkkokäänninten perusrakennetta sekä niille tyypillisesti vaikeita kielellisiä elementtejä. Tutkielmassa käytetään materiaalina kolmea eri korpusta, jotka ovat fiktio, viralliset kirjeet ja viralliset dokumentit. Kukin korpus koostuu alkuperäisestä englanninkielisestä lähtötekstistä, suomenkielisestä ihmisen tekemästä referenssikäännöksestä sekä kahden neuroverkkokonekääntimen käännöksestä. Korpukset analysoidaan automaattisella evaluaatiolla ja kustakin korpuksesta otetaan pienempi otos, jolle tehdään manuaalinen virhekategorisointi. Näin tutkimus vertaa erityyppisten tekstien konekäännösten laatua toisiinsa ja tutkii, onko käännöksissä tapahtuneiden virheiden välillä merkittäviä eroja erilaisten tekstien sekä kahden kääntimen välillä. Tekstityyppien lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan lausepituuden suhdetta käännöslaatuun, joka on yksi lähdekirjallisuudessa havaituista käännöslaatuun vaikuttavista tekstuaalisista piirteistä. Tutkielmassa käytettyjen kolmen korpuksen perusteella selviää, että Biberin dimensioista narratiiviset tekstit näyttäisivät olevan huonommin soveltuvia neuroverkkokonekääntämiselle kuin ei-narratiiviset ja että kontekstisidonnaiset tekstit olisivat huonommin soveltuvia kuin eksplisiittiset. Fiktiokorpuksen virhejakauma eroaa eniten kahden muun tuloksista, mutta tutkielmassa käytetty materiaali havaitaan mahdollisesti ongelmalliseksi. Konekäänninten välillä havaitaan joitain eroja, mutta niiden syitä on vaikea arvioida tuntematta tarkemmin kääntimien rakenteita. Lausepituusanalyysin perusteella lyhyempiä lauseita voidaan käyttää yhden korpuksen sisällä ennustamaan tulosta, mutta korpusten välinen vertailu ei ole mahdollista ja äärimmäisen lyhyet lauseet saattavat olla muista syistä ongelmallisia. Analyysin perusteella päätellään, että Biberin tapaista kielellisiin piirteisiin perustuvaa tekstityyppiluokitusta voidaan jossain määrin käyttää ennustamaan erilaisten tekstien soveltuvuutta neuroverkkokonekääntämiselle, joskin lisätutkimusta vaadittaisiin asian kattavaan kartoitukseen. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät havaitaan pääasiassa hyviksi asian tutkimiselle, joskin virheluokitteluun esitetään pientä tarkennusta.
Now showing items 1-2 of 2