Browsing by Subject "käännösteknologia"

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella käännöspalveluiden tuotantoprosessiin liittyviä teknisiä tukitehtäviä Suomessa toimivissa käännös- ja kielipalveluyrityksissä. Tutkimus pyrkii selvittämään minkälaisia nämä tehtävät ovat, miten ne sijoittuvat käännöspalvelun tuotantoprosessiin, mitä työkaluja ne vaativat, kuka tehtävistä on vastuussa ja minkälaisia kompetensseja teknisten tukitehtävien suorittaminen vaatii. Tutkimuksen aihe on käännösalan kannalta olennainen, sillä käännösalan toiminta on muuttunut yhä teknologiavetoisemmaksi. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tekniset kompetenssit ovat myös alan työnantajien keskuudessa toivotuimpien joukossa. Osana tutkimusta pyritäänkin näiden teknisten tukitehtävien yleisemmän tarkastelun lisäksi laatimaan käännöspalvelun tuotantoprosessin teknisten tukitehtävien taksonomia, josta käännösalan toimijat voisivat omassa työssään hyötyä. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla yhtä työntekijää kolmesta Suomessa toimivasta käännös- ja kielipalveluyrityksestä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analyysissä sovellettiin aineistolähtöistä sisältöanalyysiä. Tutkimus tuotti ajankohtaista tietoa tarkastelun teknisten tukitehtävien luonteesta, niiden roolista ja näkyvyydestä osana käännöspalveluiden tuotantoa, sekä niistä kompetensseista, jotka näiden tehtävien suorittamisessa ovat olennaisia. Haastatteluaineiston pohjalta syntyi tutkielman tavoitteiden mukainen teknisten tukitehtävien malli, jossa tehtävät jaotellaan neljään ulottuvuuteen ja sijoitetaan käännöspalvelun tuotantoprosessin eri vaiheisiin. Tutkimustuloksista on hyötyä erityisesti käännösalan toimijoille, jotka voivat tuloksia ja niihin pohjaavaa jaottelua hyödyntäen paremmin huomioida tekniset tukitehtävät ja niiden vaatimat resurssit omissa prosesseissaan. Tämän lisäksi tutkimustulokset ovat hyödyllisiä kääntäjäkoulutuksen ja kääntäjille suunnattujen kompetenssimallien kehityksen kannalta, sillä niitä vasten voidaan tarkastella alalla tarvittavien teknologisten kompetenssien ja osaamisen muuttuvaa luonnetta.

Tekstiili- ja muotiala elää monen muun alan tavoin murrosvaiheessa. Suomessa kehitetään entistä ympäristöystävällisempiä ja teknisempiä tekstiilimateriaaleja, joiden saaminen kansainvälisille markkinoille on monelle yritykselle elintärkeää. Kansainvälistyminen tarkoittaa kuitenkin aina sitä, että tuotetietoa tarvitaan suomen lisäksi myös muilla kielillä. Kuluttaja haluaa lukea tuotetiedot omalla äidinkielellään, jotta hän ymmärtää tuotteen ominaisuudet ja pystyy vertailemaan tuotteita keskenään. Tuotekuvausten ja verkkosivujen kääntäminen useille kielille aiheuttaa verkkokauppiaille usein päänvaivaa, sillä monikieliselle tiedonhallinnalle ei välttämättä ole valmista prosessia. Monikielisen tiedonhallinnan prosessit vaihtelevat yrityksittäin, ja tuotetietojen kääntäminen on usein kallis ja monivaiheinen projekti, jonka lopputuloksena syntyvien käännösten laatu riippuu monesta tekijästä. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia tekstiilialan tuotekuvauksia ja niiden sopivuutta neuroverkkokonekääntämiseen, sillä neuroverkkokonekääntämisestä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä myös suomalaisten yritysten käännösprosesseissa. Tutkielmassa esikoulutettu geneerinen neuroverkkokonekäännin Marian uudelleenkoulutettiin, jotta saataisiin selville, parantaako uudelleenkoulutus konekäännösten laatua. Aineistona käytettiin pientä rinnakkaiskorpusta, joka koostuu tunnettujen ulkoiluvaateyritysten tuotekuvausteksteistä ja joka on koottu tätä tutkielmaa varten yritysten verkkosivuilta. Tutkielman teoriaosuudessa esitellään tuotekuvauksia, niiden rakennetta sekä kielellisiä piirteitä ja tarkastellaan erilaisia tuotekuvauksia koskevia rajoituksia. Tuotekuvauksia tarkastellaan tutkielmassa erikoiskielenä ja vielä rajoitetummin minilektinä, jotta tarkastelu kattaisi useamman näkökulman. Lisäksi teoriaosuudessa esitellään neuroverkkokonekääntämistä ja sen tärkeimpiä teknologioita. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että esikoulutetun geneerisen neuroverkkokääntimen voi adaptoida erikoisalalle myös hyvin pienellä määrällä koulutusmateriaalia niin, että BLEU-pisteet nousevat jo heti ensimmäisen koulutusajon jälkeen. Suurin parannus tapahtui erikoisalan termeissä, jotka neuroverkkokonekäännin oppi tehokkaasti pienestä koulutusaineistosta huolimatta. Koulutusaineisto aiheutti kuitenkin myös ongelmia: tuotekuvausten hyvin rajoittunut kieli ja lyhyet virkkeet heikensivät konekääntimen laatua ja aiheuttivat käännössegmenttien lyhentymistä ja poistoja. Ongelmaa ei saatu kokonaan korjattua, mutta laatua pystyttiin parantamaan toistamalla uudelleenkoulutus niin, että esikoulutusmateriaalissakin mukana olleita segmenttejä lisättiin uudelleenkoulutusaineistoon. Tuotekuvaukset ja niiden neuroverkkokonekääntäminen tarjoavat runsaasti jatkotutkimusmahdollisuuksia, ja erikoisalakoulutetulle neuroverkkokonekääntimelle on varmasti kysyntää alati kasvavilla markkinoilla, kun käännöksiä toivotaan aikaisempaa nopeammilla aikatauluilla ja yhä edullisimmin kustannuksin.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan valtioneuvoston kanslian kieliasiantuntijoiden (kääntäjien) kokemuksia ja näkemyksiä vuonna 2019 kanslian käännös- ja kielitoimialalla käyttöönotetun EU Council Presidency Translator konekääntimen (lyhyemmin Presidency Translator) käytöstä ja konekääntämisestä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia Presidency Translatorin käytöllä kääntäjien mielestä on heidän työskentelyynsä ja miten kääntäjät toisaalta suhtautuvat konekääntimen käyttöön käännöstyössä ja konekääntämisen kasvavaan merkitykseen käännösalalla. Tutkielman teoriaosiossa taustoitetaan aihetta esittelemällä käännösteknologiaa ja konekääntämisen historiaa ja nykypäivää. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva siitä, miten käännösteknologian kehitys on vaikuttanut käännösalaan ja sitä kautta kääntäjän toimenkuvaan. Teoriaosiossa tarkastellaan myös käännöstyön ergonomiaa ja sosioteknisiä haasteita, joita käännösteknologian käyttöön liittyy. Tutkimuksen kontekstin kuvaamiseksi teoriaosiossa esitellään lisäksi valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialaa ja konekäännöshankkeita, joissa kanslia on ollut mukana. Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena kyselynä, joka lähetettiin yhteensä 62:lle valtioneuvoston kanslian englannin ja ruotsin kääntäjälle tammi–helmikuussa 2020. Ensimmäisen osan vastausprosentti oli 68 % ja toisen osan 52 %. Aineistona on kyselyn avulla kerätty vastausaineisto. Kyselyn vastauksia analysoidaan neljässä osassa: vastaajien taustatiedot, Presidency Translatorin käyttö, Presidency Translatorin käytön vaikutukset työskentelyyn ja kääntäjien suhtautuminen konekääntämiseen. Analyysissa hyödynnetään teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia. Analyysista käy ilmi, että Presidency Translatorin käytön keskeisin vaikutus kanslian kääntäjien työhön on työskentelyn nopeutuminen. Vaikutus perustuu siihen, että kääntäjä saa konekäännöksestä ideoita ja pohjan käännökselle, sekä siihen, että mekaaninen työ, kirjoitus, vähenee. Analyysissa todetaan, että kirjoittamisen vähenemisellä voi myös olla positiivinen vaikutus ergonomiaan. Lisäksi analyysissa havaitaan, ettei Presidency Translatorin käyttö keskimäärin kuormita kääntäjiä, vaan pikemminkin helpottaa kääntäjien työskentelyä, vaikka konekääntimen käyttöön joitain haasteita liittyykin. Analyysin perusteella valtioneuvoston kanslian kääntäjät suhtautuvat konekääntimen käyttöön käännöstyössä pääosin positiivisesti ja pitävät konekäännintä hyödyllisenä työkaluna. Suhtautuminen konekääntämisen yleistymiseen kääntäjän ammatin ja ammattiosaamisen kannalta on vaihtelevampaa, ja vastaajat näkevät kehityksessä samaan aikaan niin myönteisiä kuin kielteisiäkin puolia. Myönteisenä nähdään erityisesti konekääntimen hyödyllisyys käännösprosessissa. Vastaajissa aiheuttaa kuitenkin jonkin verran huolta kääntäjän ammatin arvostuksen ja kääntäjien ammattiosaamisen mahdollinen lasku tulevaisuudessa konekääntimien käytön yleistyessä. Enemmistö aihetta kommentoineista ei tosin usko, että konekääntimien käytön kasvu olisi uhka kääntäjän ammatille.