Browsing by Subject "kääntäjän työelämävalmiudet"

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ja analysoida työelämävalmiuksien opetusta suomalaisten yliopistojen kääntäjänkoulutusohjelmissa opettajien näkökulmasta. Tutkimus sijoittuu kääntämisen sosiologian alaisuuteen ja on laadullinen eli kvalitatiivinen tapaustutkimus etnografisella tutkimusotteella. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytetään kasvatus- ja käännöstieteen tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tutkimuksen kohteena ovat työelämävalmiuksia kääntäjäopiskelijoille opettavat opettajat, ja tutkimusmateriaali koostuu heille sähköisen e-lomakkeen avulla esitettyihin kysymyksiin saaduista vastauksista. Kyselylomake koostuu monivalinta- sekä avoimista kysymyksistä, jotka pohjautuvat Euroopan Komission European Master’s in Translation (EMT) -projektin yhteydessä laadittuun kompetenssiprofiiliin. EMT-profiilissa eritellään kääntäjältä nykypäivänä vaadittu työelämäosaaminen kuudeksi toisiinsa linkittyväksi kategoriaksi. Vastausten avulla selvitetään, missä opintojen vaiheessa työelämävalmiuksia opetetaan suomalaisessa kääntäjänkoulutuksessa ja vastaako opetus EMT-profiilin osa-alueita. Lisäksi kartoitetaan, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät EMT-profiilin mukaisten kompetenssien opettamista. EMT-projektin asettamat kriteerit täyttävälle yliopistolle voidaan myöntää EMT-merkintä, joten yhtenä tutkimuskysymyksenä on, eroavatko vastaajien näkemykset toisistaan, mikäli vastaajan yliopisto on tai ei ole saanut EMT-merkintää. Käännösalan tutkijat esittävät kääntäjän työelämävalmiuksien olevan laaja-alainen kokonaisuus monipuolisia taitoja, ja käsitteen moniulotteisuus tekee sen määrittelystä haastavaa. Työelämävalmiuksia jaotellaan erilaisten kompetenssimallien avulla, ja yleisimmän määritelmän mukaan kääntäjän työelämävalmiudet käsittävät asiantuntemuksen ja ammattitaidon, eli tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat kääntäjän ammatissa toimimisen. Kääntäjänkoulutusta ohjaavat yliopistolaki, opetussuunnitelmat sekä alan ja yliopistojen sisäiset uudistukset ja muutokset. Omia mallejaan opetussuunnitelmien ja työelämäopetuksen kehittämiseksi ovat esittäneet muun muassa Bin Liu (2015), Dorothy Kelly (2008) sekä Seija Nykänen ja Päivi Tynjälä (2012). Tutkimuksen perusteella työelämäkäsitteen määrittely ei noudata yksiselitteistä kaavaa myöskään opettajien keskuudessa. Opettajien aiempi tausta kääntäjänä tai muussa ammatissa vaikuttaa heidän tapaansa opettaa työelämävalmiuksia. Sen sijaan yliopiston saama EMT-merkintä ei juurikaan vaikuta opettajan näkemyksiin työelämäopetuksesta. Työelämävalmiuksien opetus ajoittuu yleisimmin maisteriopintojen alku- tai loppuvaiheeseen. Opettajat kokevat opettavansa todella monipuolisesti työelämävalmiuksia kääntäjäopiskelijoille, mutta osa kokee, ettei heillä ole riittävästi osaamista tiettyjen työelämätaitojen opettamiseen. Lisäksi käännösalan järjestöjen sekä yliopiston ulkopuolisten tahojen roolia kääntäjän ammatillisessa kasvuprosessissa korostetaan vastauksissa. Lähes kaikkien EMT-profiilin kompetenssien opettamista pidetään tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Eniten opetetaan kieli-, kulttuuri- ja tiedonhakukompetenssien osa-alueisiin sekä temaattiseen kompetenssiin ja palvelukompetenssin tuotantoulottuvuuteen sisältyviä taitoja. Vähiten opetetaan palvelukompetenssin vuorovaikutusulottuvuuteen sekä teknologisen kompetenssin osa-alueisiin sisältyviä taitoja. Käytännön taidoista vähiten opetetaan siis asiakashankintaa, oman osaamisen markkinointia, kääntäjän tietoteknisten apuvälineiden käyttöä, tiedostonhallintaa ja konekääntämistä.