Browsing by Subject "kvalitatiivinen sisällönanalyysi"

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia B1-ruotsin oppikirjojen suullisissa tehtävissä tapahtuu ala-asteen ja lukion välillä. Mahdollisia muutoksia ja niiden syitä pohditaan aiheelle oleellisen kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tutkimus on relevantti uusien opetussuunnitelmien ja opetusmateriaalien takia. Kyseisiä muutoksia ei myöskään ole aikaisemmin tutkittu. Puhuttu kieli on kielen alkuperäinen muoto ja sillä on paikkansa myös monien ihmisten arjessa. Koulumaailmassa kirjoitettu kieli on kuitenkin ollut kieltenopiskelussa dominoivampi osapuoli monien vuosien ajan. Vasta 1970-luvun ja kommunikatiivisen kieltenopetuksen tuomien muutosten jälkeen puhuttu kieli on alkanut saada enemmän painotusta. Muutos on vienyt pääpainon täydellisestä ääntämisestä kykyyn kommunikoida suullisesti muiden kanssa ja tulla ymmärretyksi. Tutkielman materiaalina toimii kaksi kirjasarjaa. Trampolin-kirjasarjan kirjat edustavat ala- ja yläkoulun oppimateriaalia, kun taas Fokus-kirjasarjan kirjat edustavat lukion oppimateriaalia. Molemmat kirjasarjat on tehty uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Materiaali on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Lisäksi tutkimus sisältää tulosten pohjalta tehtyjä omia havaintojani materiaalista. Tutkielman tulokset osoittavat, että eri koulutasojen välillä on joitain selkeitä eroja ja joitain hieman pienempiä eroja. Ylemmille tasoille mentäessä ääntämisen harjoittelu muuttuu toistamisesta lukemisen kautta harjoitteluun. Suulliset tehtävät muuttuvat myös työtavoiltaan kattavimmiksi ja sisältävät monipuolisempaa työskentelyä. Lisäksi tehtävät, jotka sisältävät draaman piirteitä, pelejä ja leikkejä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Tutkielmassa näitä muutoksia tulkitaan aiheelle relevantin kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tämänhetkisten kieltenopetuskäsitysten mukaan opetuksessa ei tähdätä täydelliseen ääntämiseen, jonka lisäksi opetussuunnitelmissa linjatut tavoitteet ääntämiselle lukion B1-ruotsissa edellyttävät perusteiden osaamista. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan lisäksi, että opiskelijan tulisi oppia käyttämään kieltä luovasti ja rakentavasti. Tämän voidaan nähdä selittävän, miksi lukiossa on työtavoiltaan kattavampia ja monipuolisempia tehtäviä. Pelejä ja leikkejä käytetään opetuksessa motivoimaan ja ne nostetaan myös peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tärkeäksi työtavaksi. Pelien ja erilaisten leikillisten tehtävien määrän lasku lukioon mentäessä on täten linjassa näiden ohjeistusten kanssa. Lisäksi lukion opetussuunnitelman painotus luovaa ja rakentavaa kielenkäyttöä kohtaan voidaan ajatella selittävän muutoksen kohti tehtäviä, joissa on paremmat mahdollisuudet ilmaista itseään.