Browsing by Subject "kvantiteetti"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Tavoitteet: Tutkielmassa tarkastellaan virolaisten puhuman suomen prosodisia piirteitä suomalaisiin verrattuna. Kummatkin ovat kvantiteettikieliä ja sukukieliä, mutta virolaisten puhuman suomen tunnistaa silti kuulonvaraisesti vierasperäiseksi. Viron kolme kvantiteettia voisi olettaa ilmenevän jollain tavalla heidän lukemassaan suomen kielessä. Tarkoituksena on kehittää tutkijaa helpottava visuaalinen tarkastelutapa kielierojen löytämiseksi puheenanalyysiohjelma Praatin avulla. Päätutkimuskysymyksenä oli voidaanko virolaisten puhumista suomen sanoista löytää sellaisia perustaajuus- ja intensiteetti- sekä kestoeroavaisuuksia, että ne näkyvät akustisissa mittauksissa eivätkä jää vain kuulijan mielipiteen varaan. Menetelmät ja aineisto: Tutkimuksessa on käytetty Usix-hankkeen (nro 3204/31/01) Puhujantunnistus-alihankkeessa äänitettyä materiaalia (Helsingin yliopiston hanke nro 460325). (TEKESin rahoituspäätökset 40285/00, 40406/01 ja 40238/02, Helsingin yliopiston hanketunnus 460325.) Näkökulmaksi on valittu instrumentaalis-foneettinen tarkastelutapa. Puhujiksi valittiin kuusi suomalaista ja kuusi virolaista puhujaa. Koehenkilöt lukivat saman tekstin ja se äänitettiin laadukkaalla mikrofonilla studio-olosuhteissa. Koeaineistoksi valittiin erityisesti vierasperäisiltä kuulostavat sanat virolaisilta puhujilta ja sen jälkeen vastaavat suomalaisilta. Tutkittavia sanoja oli lopulta 32 puhujaa kohden. Näistä sanoista piirrettiin Praat-ohjelmalla visuaalinen esitys. Kuvantamistavassa on spektraaliset ominaisuudet nähtävissä yhtä aikaa perustaajuus- ja intensiteettitiedon kanssa. Perustaajuus ja intensiteettimittauksia tehtiin sanoista, tavuista ja ensitavun ytimestä. Praat-ohjelman tuottama tieto saatiin puoliautomaattisesti tilasto-ohjelmiin. Prosodisia muutoksia pyrittiin kuvaamaan absoluuttisten arvojen lisäksi tasainen, laskeva ja nouseva -malleilla, joiden arviointi perustui puolisäveliin. Lisäksi tehtiin joitakin kestomittauksia ensitavun vokaaleista tavutyypeittäin. Tulokset ja johtopäätökset: Praat-ohjelman tuottama kuvantamistapa on informatiivinen ja toimii tutkijan apuvälineenä. Virolaisten puhujien lukema suomi on kaikilta osiltaan perustaajuudeltaan vaihtelevampaa suomalaisiin verrattuna. Tavutasolla muutoksen suunta on joko nouseva tai laskeva, kun se suomalaisella on ennemmin tasainen. Ero voi tapahtua tavun ytimen tasolla, mutta on selvimmin havaittavissa hieman pidemmästä jaksosta. Yksittäisissä sanoissa on kestoeroa hitaamman lukemisen vuoksi, mutta sitä ei pystytty tässä tutkimuksessa yhdistämään taustakielten erilaiseen kvantiteettiin. Jatkossa olisi kiinnostavaa tehdä laajemmat tilastolliset analyysit ja pohtia myös muita kieliä puhujan lähtökieleksi. Kielenopetusnäkökulmasta voisi tarkastella puhujia, jotka jo osaavat kieltä jonkin verran ja haluavat oppia parempaa ääntämystä.
-
(2019)Goals: The aim of this study is to examine how Hungarian Finnish language students produce word and sound durations in disyllabic words that consist of one foot. The focus of this study was to find out, do Hungarian speakers produce the foot-based durations the same way Finns do. These are examined from the very beginning of the students’ Finnish studies and changes in vowel durations are investigated both in read and imitated speech. Finnish and Hungarian prosody has been studied quite a lot, but as far as is known this kind of study of durations has not been done before. Methods and materials: This study consisted of speech production experiment, acoustic analysis and statistical analyses. Four students who had only just started their Finnish studies in the beginning of the investigation took part in the experiment. The experiment was repeated similarly three times during fall semester, so that each subject took part in the experiment three times. The speech production experiment had three parts: reading, imitating and reading again. The test material consisted of disyllabic words, both Finnish words and pseudo words, and the word structures were CVCV and CVCCV (where CC was always a geminate). Altogether 3837 words were analyzed in the study. The relative vowel durations were studied statistically using t tests and linear mixed effects model. Results and conclusions: Based on this study, Hungarian subjects produce Finnish foot-based durations very similarly to a native Finnish speaker. Although the statistical analyses showed that there was a significant difference in the relative vowel durations in CVCV and CVCCV words between the Finnish speaker and subjects, overall the vowels behaved the same way in their speech in different word structures. When the initial syllable was light, the second-syllable vowel was longer than when the initial syllable was heavy. In the CVCCV words then the subjects’ relative vowel durations were longer than in CVCV structured words. The examination of the relative vowel durations indicates that Hungarian speakers have an underlying ability to produce Finnish foot-based quantity. A natural subject for further study would be an examination of this phenomena with Hungarian test words, since the foot-based durations has not presumably been studied in Hungarian language. Could it be possible that Hungarian quantity system was foot-timed likewise Estonian and Finnish? Also, examination of the quantity production of other than Finno-Ugric language speakers would be interesting and welcomed topic for future research.
-
(2020)Suullisen kielitaidon puutteet ovat olleet yksi vallitsevista teemoista S2-tutkimuskentällä. Kvantiteetin on toistuvasti raportoitu olevan yksi haastavimmista suomen kielen fonologisista piirteistä. Lähtökielen aiheuttamia kielikohtaisia haasteita on sen sijaan tutkittu niukasti. Esimerkiksi arabiankieliset puhujat ovat kolmanneksi suurin ryhmä suomen vieraskielisestä väestöstä venäjän- ja vironkielisten jälkeen, mutta kielitaustaan kohdistuvia tutkimuksia on Suomessa tehty vasta muutamia. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin vokaalin kvantiteettiopposition peliavusteista oppimista arabiankielisillä maahanmuuttajilla. Tutkielmassa kvantiteettioppositiot toteutettiin minimiparisanojen kolmannen painottoman tavun [o]-vokaalikestojen avulla CVC/CVVC ympäristössä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kehittyykö kestojen havaitseminen ja tuotto kahden viikon pelillisen harjoitusjakson ansiosta. Valitun kielenoppimismenetelmän vaikutuksia pyrittiin kontrolloimaan tutkimalla, yleistyykö kvantiteettioppositioiden havaitsemisen ja tuoton oppiminen harjoittelemattomiin sanoihin. Tutkielmaan osallistui 6 arabiankielistä maahanmuuttajaa. Muutoksia tutkittiin ennen ja jälkeen pelijakson teetettävien erottelu- ja tuottokokeiden avulla. Erottelukokeessa koehenkilöiden tehtävänä oli erotella kuullut kestorakenteet minimipariärsykkeen perusteella. Kvantiteetin tuottamistaitoja tutkittiin minimiparilauseiden toistoharjoituksella. Kahden eri koekerran välisiä muutoksia verrattiin keskenään tilastollisin menetelmin sekä kesto-, harjoittelu- että koehenkilötasolla. Tulokset osoittivat vokaalikvantiteetin havaitsemisen ja tuottamisen kehittyvän peliavusteisen harjoitusjakson ansiosta. Erottelukokeen tuloksista nousi esiin huomattava kehittyminen kestorakenteiden erottelutarkkuudessa alku- ja loppukokeen välillä. Tuottokokeen tuloksissa oli viitteitä tuoton tarkentumisesta, vaikka havaitut muutokset olivat verrattain marginaalisia. Tutkielman tulosten perusteella ääntämiseen keskittyvää kielenoppimispeliä voidaan pitää hyvänä menetelmänä kielen fonologisten piirteiden omaksumisessa. Tulosten toivotaan tuovan lisäkeinoja suomen kielen ääntämisen opetukseen. Tulevaisuudessa peliavusteista kielenoppimista olisi mielenkiintoista tarkastella tutkimalla harjoittelun pitkäaikaisia vaikutuksia isommalla otoskoolla sekä kontrolliryhmän otoksella.
Now showing items 1-3 of 3