Browsing by Subject "laadullinen sisällönanalyysi"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2021)Vuodesta 2019 lähtien ylioppilaskoe on järjestetty kaikissa oppiaineissa sähköisesti. Tämä muutos on vaikuttanut merkittävästi oppimateriaalien digitalisointiin, ja vuonna 2020 digitaalisten oppikirjojen liikevaihto oli viidesosa kaikista myydyistä oppikirjoista. Digitaalisten oppikirjojen yleistyessä on tärkeää tietää, mitä käyttäjät niistä ajattelevat. Tähän mennessä saksan oppiaineen digioppikirjojen käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä ei ole tutkittu. Siksi tässä maisterintutkielmassa etsittiin vastausta kysymykseen, mitä mieltä saksaa opiskelevat lukiolaiset ovat digioppikirjoista. Toinen tavoite oli selvittää, miten saksan oppiaineen digioppikirjoja voitaisiin kehittää opiskelijoiden vastausten perusteella ja miltä digitaalisen oppimateriaalin tulisi näyttää. Tutkimus toteutettiin vuonna 2020 ja tutkimukseen osallistui 44 lukiolaista: 18 opiskelijaa käytti Plan D -kirjasarjaa, 18 Magazin.de-kirjasarjaa ja 8 Unter uns -kirjasarjaa. Tutkimusaineisto kerättiin online-kyselyllä yhdistelemällä kvalitatiivista ja kvantitatiivista metodia. Avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksena sisällönanalyysista saatiin seitsemän kategoriaa: a) sanasto, b) osioiden välillä navigointi, c) tehtävät ja niiden tarkistaminen, d) jatkuvasti käytettävissä, e) tehtävien ja kappaleiden kuuntelu, f) muistiinpanot ja g) digi vs. painettu. Kaikkien kolmen kirjasarjan käyttäjät olivat samaa mieltä siitä, että digitaalista oppikirjaa on helppo käyttää ja tekstien ja tehtävien kuunteleminen nähtiin hyvänä ominaisuutena. Lisäksi pidettiin siitä, että digioppikirja on aina saatavilla ja painettua kirjaa ei tarvitse kantaa mukana. Monissa vastauksissa ilmaistiin toive paremmista muistiinpanomahdollisuuksista. Tarkasteltaessa tarkemmin kolmen oppikirjasarjan välisiä eroja kävi ilmi, että Magazin.de-käyttäjät pitivät tehtäviä ja niiden automaattista korjausominaisuutta erittäin hyvänä, mutta toivoivat, että eri osioiden välillä navigoiminen olisi helpompaa. Plan D -oppikirjasarjan käyttäjistä toiset pitivät digitaalista oppikirjaa virkistävänä ja toiset taas pitivät enemmän käsin kirjoittamisesta. Sanasto-osion sijaintia kritisoitiin ja toivottiin, että sanastoa voisi pitää ruudulla sivua vaihdettaessa. Unter uns -oppikirjasarjan käyttäjät olivat myös monta mieltä digitaalisuudesta, sillä jotkut pitivät digioppikirjoja hyvänä valmistautumisena sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, ja toiset taas eivät pitäneet pitkien tekstien lukemisesta näytöltä. Unter Uns -sarjan käyttäjät olivat tyytymättömiä vastausten tarkistustoimintoon. Toivottiin, että digioppikirja hyväksyisi useita vastausvaihtoehtoja eikä sakottaisi pienistä kirjoitusvirheistä.
-
(2020)Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani monikielisyyttä ja tarkemmin kielijärjestystä, jossa englanti tulee saksan jälkeen. Pyrin selvittämään, käyttävätkö oppilaat saksan opetuksesta saamiaan pohjatietoja englannin kielen opiskelussa, pystyvätkö he hyödyntämään saksan ja englannin sanaston yhtäläisyyksiä ja mitä hyötyjä opettajat näkevät saksan opiskelusta ennen englantia. Monikielisyys on paljon tutkittu aihe, ja sitä painotetaan myös peruskoulun opetussuunnitelmassa. Vuosien 2019 ja 2020 aikana Suomen peruskouluissa on siirrytty varhennettuun kielenopetukseen, minkä myötä oppilaat aloittavat vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla. Tertiäärikielididaktisen tutkimuksen mukaan oppilas pystyy hyödyntämään ensimmäisen vieraan kielen oppimiskokemuksiaan ja -strategioitaan toisen vieraan kielen oppimisessa, mikä tekee siitä helpompaa. Saksan ja englannin kielten sukulaisuus tuo opetukseen mahdollisuuden kielivertailuun. Tämän tutkielman aineisto on kerätty haastattelujen kautta. Haastatteluihin osallistui neljä englannin kielen opettajaa. Haastattelukysymykset on luotu monikielisyys- ja tertiäärididaktiikan periaatteisiin pohjautuen. Analyysissa seurataan laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä. Englanninopettajat olivat yksimielisiä siitä, että saksan kielen opiskelusta ennen englantia on hyötyä, sillä oppilaat oppivat saksan tunneilla, mitä kielten opiskelu tarkoittaa ja miten sitä opiskellaan. Tästä syystä eteneminen A2-ryhmän kanssa on jouhevampaa kuin A1-lukijoiden kanssa. Kieltenopiskelu ja monikielisyys koettiin hyvin positiivisina asioina, joihin oppilaita tulisi innostaa ja kannustaa.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastelen, millainen on japanilaisen yhteiskunnan ja kirjallisuuden luoma kuva japanilaisnaisen kielenkäytön ihanteesta sekä miten se ilmenee manga-sarjakuvien naispuolisten hahmojen kielenkäytössä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millaista japanin kielen feminiinisten piirteiden variaatiota tarkasteltavien manga-sarjojen naispuolisten henkilöhahmojen puheessa esiintyy? 2) Millä tavoin nämä piirteet ilmenevät erilaisissa puhetilanteissa erilaisten henkilöhahmojen puhetyyleissä? Teoriaosuudessa tarkastelen japanilaisnaisille sopivaksi katsotun kielen luonnetta ja historiaa sekä kielen yhteyksiä naisten asemaan japanilaisessa yhteiskunnassa. Käytän feminiinisen kielenkäytön analyysiin perustana kielentutkimuksessa esitettyjä feminiinisen kielen ilmentymiä. Japanin kielen feminiinisiin piirteisiin luetaan tyypillisesti kielellinen kohteliaisuus, pehmeys, hienostuneisuus, epävarmuus, tietyt lauseenloppupartikkelit, tietyt itseensä viittaavat persoonapronominit ja huudahdukset. Aineistoni koostuu kahdesta erilaisesta manga-sarjasta, jotka ovat molemmat miespuolisille lukijoille suunnattuja. Boku no hīrō akademia -sarjan tarina sijoittuu moderniin Japaniin ja on suunnattu nuoremmille mieslukijoille. Sarjan kontekstina on sankariakatemia ja sen opiskelijat, jotka ovat pääosin nuoria miehiä. Otoyomegatari-sarja sijoittuu Keski-Aasian 1800-luvun yhteiskuntaan ja on suunnattu vanhemmille mieslukijoille. Siinä painottuvat naishahmot ja heidän arkeensa liittyvät asiat. Tarkastelen kummastakin sarjasta kahta naishahmoa. Käytän aineiston analysoinnissa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa hyödynnän laadullista sisällönanalyysia, kun luokittelen aineiston puhetilanteita, joissa valitsemani naishahmot esiintyvät. Puhetilanteiden luokittelun perustana käytän seuraavia kategorioita: puhujien ikä, sukupuoli, hierarkkinen asema, puhetilanteen toimintaympäristö ja keskustelun aihe. Analysoin diskurssianalyysin avulla näytteeseen valitut puhetilanteet. Tutkittu näyte sisältää 35 esimerkkiä erilaisista puhetilanteista. Aineistoni naishahmojen puheessa esiintyy feminiinisen kielen piirteitä, mutta naiselle sopivaksi katsotun kielenkäytön ideaalit toteutuvat vaihtelevasti. Puhetyylien erot voivat selittyä tapahtuma-ajankohtien ja kulttuuristen ympäristöjen perusteella. Yksittäisille hahmoille ominainen kielenkäyttö säilyy eikä siinä tutkitun aineiston perusteella esiinny feminiinisen kielen variaatiota huolimatta puhetilanteen kontekstista tai osallistujista. Japanilainen naisten kieli tutkimusaineistossani on enemmän roolikieltä kuin yritys ilmentää todellisuudessa elävää kieltä.
-
(2024)Koronapandemian alkaessa alkuvuonna 2020 monikieliset työyhteisöt joutuivat pohtimaan, miten viestiä työntekijöille koronavirustaudista ja siitä suojautumisesta siten, että kaikki ymmärtävät. Tutkimukseni tavoite on tunnistaa monikielisen kriisiviestinnän parhaita käytäntöjä rakennusalalla. Termi parhaat käytännöt tarkoittaa parhaita mahdollisia kyseisellä hetkellä tunnettuja tapoja saavuttaa asetettu tavoite tai menetelmää, joka parantaa organisaation toimintaa ja joka voidaan toistaa tai sitä voidaan hyödyntää muualla (Abudi 2011). Lisäksi tutkin, miten vieraskieliset huomioitiin kriisiviestintäsuunnitelmassa ennen koronapandemiaa, millaisia eroja koronaviestinnässä ja sen kääntämisessä oli normaaliin viestintään verrattuna, ja mitä haasteita toimijat kohtasivat koronaviestinnässä. Tutkimus on tapaustutkimus kahdesta rakennusalan toimijasta, rakennusalalla toimivien yritysten keskusjärjestöstä Rakennusteollisuus RT ry:stä ja sen jäsenyrityksestä NCC Suomi Oy:stä. Aineisto kerättiin haastattelemalla Rakennusteollisuus RT ry:n tiedottajaa ja NCC Suomi Oy:n viestintäjohtajaa huhtikuussa 2022. Kuvaan aluksi vieraskielisten lukumäärää ja suhteellista osuutta Suomessa, koronapandemian vaikutuksia Suomen vieraskielisiin ja rakennusalan työturvallisuusohjeita. Tämän jälkeen perehdyn aiempaan tutkimukseen monikielisyydestä työyhteisössä ja erityisesti rakennusalalla, kääntämisestä kriisitilanteessa ja monikielisestä viestinnästä koronapandemian aikana. Aiempi tutkimus monikielisestä viestinnästä koronapandemian aikana on keskittynyt erityisesti viranomaisten ja julkisten toimijoiden tuottamaan viestintään, ja pyrin tutkimuksellani tuomaan näkökulmaa yksityisen sektorin toimijoista mukaan keskusteluun. Käyttämäni menetelmät ovat tapaustutkimus, haastattelututkimus ja laadullinen sisällönanalyysi. Rakennusteollisuus RT:n rooli alalla oli suuri. Se jakoi ohjeet koronaturvallisuudesta, joihin NCC Suomi Oy sitoutui. Nopeus, ketteryys, viestin selkeys ja ytimekkyys olivat tärkeimpiä tunnistettuja parhaita käytäntöjä. Piktogrammijuliste toimi kaikille kielestä riippumatta. Jatkossa NCC Suomi Oy tulee panostamaan kriisiviestintäsuunnitelmassa sekä vieraskielisten huomioimiseen että tiedon tavoitettavuuteen. Sen lisäksi että kieliversiot ovat olemassa, tiedon on oltava näppärästi saatavilla. Poikkeusolosuhteissa kieliversiot tulee saada tuotettua nopeasti, ja selkeät lähdetekstit helpottavat myös kääntäjien työtä. Alan toimijoiden keskinäinen yhteistyö lisäsi koronakriisiviestinnän tehokkuutta, ja Rakennusteollisuus RT toimi myös aktiivisesti ideoiden jakajana.
-
(2023)Tässä tutkielmassa pyrin ymmärtämään sitä, millaista tietoa moderni länsimainen astrologia tarjoaa sen harjoittajille ja miten sitä verrataan muihin tietämisen tapoihin. Tutkielman aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta ja kuudesta teemakirjoituksesta, jotka analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineisto kerättiin 12/2022–08/2023 välisenä aikana. Tutkielman analyysissä hyödynnetään sosiologi Thomas F. Gieryniltä (1983; 1995) peräisin olevaa rajatyön käsitettä sekä uskontotieteilijä David G. Robertsonin (2020; Robertson & Amarasingam 2022) episteemisen pääoman tutkimisen mallia. Näiden teoreettisten työkalujen avulla tutkielmassa vastataan kysymyksiin siitä, millaisia rajanvetoja ja määrittelyjä suomalaiset modernin länsimaisen astrologian harjoittajat tekevät puhuessaan astrologiasta suhteessa muihin tiedon järjestelmiin. Tutkielmassani havaitsin, että moderni länsimainen astrologia näyttäytyy sen harjoittajille ennen kaikkea individualistisena ja kokemuksellisena tietona. Aineistossa astrologia yhtäältä erotetaan tieteestä, uskonnosta ja henkisyydestä, mutta toisaalta rajoja näiden tietämisen tapojen ja astrologian välillä kurotaan myös umpeen. Verratessaan astrologiaa muihin tiedon järjestelmiin, astrologian harjoittajat puhuivat ennen kaikkea heidän omasta yksilöllisestä tavastaan harjoittaa astrologiaa ja välttivät absoluuttisten luokittelujen tekemistä. Astrologia on kieli ja työkalu, jonka käyttötapa vaihtelee käyttäjänsä mukana. Astrologia näyttäytyy sen harjoittajille ainutlaatuisena tietämisen tapana, joka ei ehkä sovellu kaikille, mutta joka on tarjonnut heille hyödyllisen linssin, jonka lävitse tarkastella maailmaa. Tutkielmani tulokset ovat pitkälti linjassa aiemman astrologian uskontotieteellisen tutkimuksen kanssa. Samalla tutkielmani tarjoaa uutta tietoa astrologian harjoittamisesta Suomessa ja avaa uusia keskusteluja suomalaisen uskontotieteen kentälle.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä opetussuunnitelmat sanovat suullisen ruotsin arvioinnista sekä opettamisesta lukiotasolla toisen kotimaisen kielen oppiaineessa (ruotsi). Tutkielman aihe on ajankohtainen lukion uudistuksen myötä, kun suullisen kielitaidon kokeesta tulee osa ylioppilastutkintoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu suullisen kielitaidon opettamisen ja arvioinnin teoriasta, kommunikatiivisen kielitaidon teoriasta sekä aiheen aikaisemmasta tutkimuksesta. Sen lisäksi mukana on tietoa suullisen kielitaidon kehityksestä vuosien mittaan, jossa lähteenä toimivat muun muassa Opetushallituksen, Opetusministeriön sekä Suomen kieltenopettajien liiton materiaalit. Tutkimuksen aineistona on lukion opetussuunnitelmat kaikilla tasoilla: lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 sekä lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, Helsingin kaupungin lukioiden yhteinen opetussuunnitelma sekä koulutasolla Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen (Helsingin normaalilyseo & Viikin normaalikoulu) omat opetussuunnitelmat. Tutkimusmenetelmänä toimii laadullinen ja kuvaileva sisällönanalyysi, joka perustuu tutkimuskysymyksiin, teoreettiseen viitekehykseen sekä aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat muun muassa se, että opetussuunnitelmat nimeävät tärkeitä tavoitteita ja näkökulmia suulliseen kommunikatiiviseen kielitaitoon, mutta ovat samaan aikaan melko abstrakteja eivätkä tarjoa riittäviä ohjeistuksia tai kriteereitä niiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtakunnallisen, kunnallisen sekä koulukohtaisten opetussuunnitelmien välillä ei ole sisällöllisesti suurta eroa. Vanhan ja uuden opetussuunnitelman perusteissa suurin ero on kohdissa, jotka liittyivät suullisen kielitaidon kokeeseen sekä Opetushallituksen tarjoamat sähköiset tukimateriaalit uuteen opetussuunnitelmaan siirtymistä varten. Kaiken kaikkiaan suullinen kielitaito kuitenkin näkyy kaikissa opetussuunnitelmissa ja sen rooli on vahvistunut aikojen saatossa. Sen lisäksi roolin voi odottaa vahvistuvan uusien perusteiden myötä. Jatkotutkimusta aiheesta tarvitaan, erityisesti siitä, miten suullisen kielitaidon koe tulee toteutumaan tulevaisuudessa ja miten se vaikuttaa suullisen kielitaidon painottamiseen ruotsin kielen oppiaineessa lukiotasolla.
Now showing items 1-6 of 6