Browsing by Subject "laatu"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Tutkielman aiheena on tuulivoimaloiden turvallisuusasiakirjojen analysointi virheanalyysin avulla, ja tutkimus tehtiin toimeksiantona Nordex Acciona Windpowerille. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaista käännöslaatu asiakirjoissa on ja minkälaisia virheitä niistä löytyy. Työssä analysoidaan neljää eri asiakirjaa, joista yksi on tuulivoimalan käyttöohje (70 sivua), yksi tuulivoimalan pelastussuunnitelma (2 sivua) ja kaksi viimeistä ovat tuulivoimalan raporttipohjia (1 sivu/raporttipohja). Teoreettinen viitekehys sisältää teoriaa käännöslaadusta, laadunvarmistamisesta, käännöksen kontrollointiprosessista, käännösten tarkistamisesta sekä taloudellisten tekijöiden ja aikapaineen vaikutuksesta käännöslaatuun. Tämän jälkeen tutkielmassa esitellään teoriaa käännösten virheanalyysistä, eri virheluokitteluista ja erilaisista lähtötekstiongelmista. Myöhemmin esitellään käännösvirheiden painoarvo ja analyysissa käytettävä virhematriisi, johon kootaan eri virheluokat, niiden painoarvot ja virheiden lukumäärät. Viimeisessä teorialuvussa kerrotaan lyhyesti tuulivoimasta, teknisistä asiakirjoista tuulivoima-alalla sekä teknisestä kääntämisestä yleisesti. Pro gradu -tutkielmassa käytettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Turvallisuusasiakirjoista etsittiin virheitä ja tulokset esitetään esimerkkien avulla. Tutkielmassa analysoidaan eri virheluokissa esiintyvien virheiden lukumäärät ja niiden painoarvot. Määrällisen tutkimusmenetelmän osuus tutkielmassa rajoittuu virheanalyysin tulosten tilastointiin: virheistä 138 oli pieniä virheitä, 24 oli painavia virheitä ja 57 oli kriittisiä virheitä. Tulokset esitetään lisäksi virhematriisissa, joka on osa toimeksiantoa. Lopussa pohditaan lähtötekstien laadun ja asiakkaan termilistan vaikutusta käännöslaatuun sekä aikapaineen merkitystä tässä käännösprosessissa. Lisäksi teorialukujen pohjalta tarkastellaan asiakirjojen käännöslaatua. Lähtöteksteillä ja asiakkaan antamalla termilistalla on pieni vaikutus käännöslaatuun, mutta kääntämiseen annettu aika oli riittävä. Kokonaisuudessaan asiakirjojen käännöslaatu ei ollut korkeimmalla tasolla. Painavat ja kriittiset virheet ehdotetaan korjattavaksi. Tätä pro gradu -tutkielmaa käytetään kehittämään ja parantamaan Nordexin asiakirjojen käännöslaatua. Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi siten, että analysoitavaksi otetaan lisää asiakirjoja ja perehdytään laajemmin eri virheluokkiin.
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielman lähtökohtana ovat havainnot puutteista Suomessa virkakielen ominaisuudessa käytettävässä englanniksi käännetyssä aineistossa. Tutkimusmateriaalina on käytetty lakisääteistä informaatioita tai palveluita tarjoavien organisaatioiden internet sivustoja. Tarkoituksena on tutkia käännöksiä laadullisesti. Tarkempaa huomiota on kiinnitetty käytetyn kielen laatuun ja toimivuuteen kohderyhmää eli Suomessa asuvia tai oleskelevia ulkomaalaisia ajatellen. Ulkomaalaisia asuu Suomessa nykyään paljon ja heidän määränsä on kasvanut. Heidän osuutensa saattaa kasvaa tulevaisuudessakin, koska ihmisten liikkuminen eri maiden välillä on lisääntynyt globalisoituneessa maailmassa. Suomi saattaa tarvita ulkomailta lisää työntekijöitä, eri alojen osaajia ja sijoittajia. Ulkomaalaiset tarvitsevat samat palvelut, kuin suomalaiset ja kyseessä on myös oikeusturva. Englannin kielen käyttöä ollaan Suomessa lisäämässä ja olisikin erittäin tärkeää tutkia jatkossa millaista kieltä käännöksissä käytetään ja ovatko saatavat palvelut ajan tasalla. Teoreettisesti aiheeseen liittyy englannin käyttäminen yhteisenä kielenä eri kieltä puhuvien keskuudessa lingua francan (ELF) ominaisuudessa. Tutkimuksen pohjana on myös käytetty vakiintuneita käsitteitä virkakieli, selkokieli ja saavutettavuus sekä kapulakielen ja jargonin esiintymistä käännöksissä. Uutena havaintona tutkimus esittelee finlismin, joka tutkimuksen mukaan on aiemmin tunnettujen anglismien ja svetisismien tapainen ilmiö. Nidan ekvivalenssiteoria kuvaa hyvin näitä ongelmia. Käännösten laadukkuutta on pyritty esittelemään esimerkkien avulla sekä myös muutaman organisaation osalta eräillä erikoiskielen termeillä ja sanastoilla. Aineisto on todella laaja, joten se ei voi olla kattavaa. Esimerkit osoittavat suunnan sille mitä olen tutkimassa. Kääntämisen laatuun tulisi panostaa entistä enemmän. Suomessa saatetaan tarvita enenevässä määrin eri kieliä myös virallisissa yhteyksissä. Aiemmin on ollut tarvetta vain virallisille kielille. Englannista ei olla tekemässä virallista kieltä, mutta Suomessa käytettävää englannin kieltä tulisi tutkia. Näin saataisiin tarkemmin selville tietyt ongelmakohdat ja toimenpiteiden tarve. Tämä olisi tärkeää, kun englannin kielen käyttöä ollaan lisäämässä. Monissa yhteyksissä korostetaan konekääntämistä ja käännösmuisteja. Ne eivät vielä syrjäytä ihmisiä kääntäjinä, vaikka ovatkin hyviä apuvälineitä. Virkakielen osalta niiden käytössäkin tulisi huomioida tietoturva. Saavutettavuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, varsinkin sitä koskevan tiukentuneen lainsäädännön astuttua jo voimaan. Selkokieltä tulisi kehittää kaikissa käytetyissä kielissä ja virkakieli tulisi erottaa muusta käytetystä kielestä kehittäen sitä laadukkaampaan suuntaan.
-
(2020)Tämä tutkielma perehtyy kuulustelun tulkkaukseen poliisin näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen on poliisin mielestä onnistunut tulkkaus kuulustelussa ja millaisena poliisi näkee tulkin roolin kuulustelussa. Jotta asioimistulkit pystyisivät tarjoamaan yhä parempaa tulkkausta, on tärkeää selvittää, mitä asiakas eli tässä tapauksessa poliisi tulkkaukselta odottaa. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina neljälle työssään tulkkia aktiivisesti käyttävälle poliisille. Haastattelukysymykset koostuivat 14 pääkysymyksestä, jotka oli jaettu kahteen ryhmään niiden aiheen perusteella (tulkkauksen laatu ja tulkin rooli). Lisäksi haastateltaville esitettiin tarvittaessa lisäkysymyksiä. Tutkimusmetodina oli puolistrukturoitu haastattelu, joten jokaiselta haastateltavalta kysyttiin samat kysymykset, mutta haastateltava sai itse päättää kuinka laajasti niihin halusi vastata. Haastateltavat pitävät onnistuneen tulkkauksen tärkeimpinä kriteereinä tulkin vahvaa kielitaitoa molemmissa kielissä, poliisin käyttämän termistön hallitsemista, puolueettomuutta, neutraalia ja hillittyä esiintymistä, rauhallista puherytmiä sekä kykyä rytmittää keskustelua sanallisella tai sanattomalla viestinnällä. Tulkin on tärkeää tulkata kaikki tarkasti tiivistämättä ja sensuroimatta mitään. Lisäksi tulkin on mainittava huomaamistaan väärinymmärryksistä. Onnistuneen tulkkauksen kannalta on myös olennaista, että tulkki tuntee oman roolinsa ja käyttäytyy sen mukaisesti. Haastateltavien mielestä kuulustelussa tulkin roolina on olla neutraali ammattilainen, joka on paikalla yhtä lailla molempia tulkattavia varten. Haastateltavat kuvailevat tulkkia näkymättömäksi kielenkääntäjäksi ja kommunikaation helpottajaksi. Tulkin ei missään tilanteessa pidä toimia kummankaan osapuolen avustajana, vaan hänen on säilytettävä puolueettomuutensa kaikissa tilanteissa. Tulkin roolin on pysyttävä aina samana, eikä esimerkiksi tulkattavan asema kuulustelussa saa vaikuttaa siihen. Tulosten perusteella haastateltavat arvostavat piirteitä, jotka takaavat tulkkauksen puolueettomuuden, luotettavuuden, tarkkuuden ja läpinäkyvyyden. Koska poliisi ei useimmiten ymmärrä kuulustelussa käytettävää toista kieltä, on hänen pystyttävä luottamaan siihen, että kaikki tieto välittyy tulkin kautta oikein ja tarkasti. Näin ollen tulkkauksen on oltava myös helposti seurattavaa ja ymmärrettävää. Lisäksi tulkkauksen on edettävä riittävän rauhallisesti, jotta poliisi pystyy täyttämään kuulustelupöytäkirjaa tulkin puhuessa.
Now showing items 1-3 of 3