Browsing by Subject "luokitteleminen"

Tutkielma käsittelee predikatiivilauseita selkokielisissä journalistisissa teksteissä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia predikatiivilauseet ovat rakenteeltaan ja sisällöltään sekä millaiseen toimintaan ne osallistuvat tekstissä. Lisäksi arvioidaan tekstilähtöisesti sitä, miten ymmärrettäviä predikatiivilauseet ja niitä ympäröivät tekstinosat ovat selkolukijan kannalta. Aineisto koostuu 167 predikatiivilauseesta, jotka on kerätty Selkovantaalainen-lehdessä vuonna 2023 touko-marraskuussa julkaistuista journalistisista teksteistä. Suomessa selkokielen pääkohderyhminä pidetään kehitysvammaisia, muistisairaita ja afaatikkoja sekä kielenoppijoita. Kohderyhmien kielellisen tuen tarpeet vaihtelevat. Selkovantaalaisen pääasiallisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joten tutkielmassa tarkastellaan selkokieltä etenkin kielenoppijoiden näkökulmasta. Tutkielma on pääosin laadullinen, mutta lisäksi esitetään määrällisesti predikatiivilauseiden jakautuminen eri tehtäviin, sillä siten voidaan havainnollistaa eri tehtävien tyypillisyyttä. Teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä toimii systeemis-funktionaalinen kieliteoria, jonka käsitteistöä hyödynnetään predikatiivilauseiden rakenteiden ja toiminnan kuvaamisessa. Ymmärrettävyyden arvioimisen välineenä toimii selkokielen mittari 2.0. Analyysi jakautuu neljään osaan sen mukaan, mitä tehtäviä predikatiivilauseet toteuttavat tekstissä. Aineiston perusteella predikatiivilauseet ensisijaisesti luokittelevat subjektin tarkoitteita ominaisuuden tai luokan mukaan. Lisäksi predikatiivilauseilla arvioidaan tai selitetään. Analyysi osoittaa, että elottomia subjektin tarkoitteita luokitellaan eri tavalla kuin elollisia subjektin tarkoitteita. Elottomia tarkoitteita, kuten paikkoja ja tapahtumia, luonnehditaan sekä ominaisuuden että luokan mukaan. Erikoistyyppinä ovat lauseet, jotka nimeävät elottomia tarkoitteita (x:n nimi on Y). Elollisia eli henkilöitä tai ryhmiä luokitellaan tyypillisesti ammatin tai aseman mukaan. Ne ovat tyypillisesti muotoa X on y tai X:n ammatti on y. Arvioiville predikatiivilauseille ominaista on merkitystä vahvistavien tai lieventävien intensiteettisanojen käyttö. Lisäksi arvion esittäjä tuodaan aina selkeästi esille, jotta lukija tietää kyseessä olevan jonkun mielipide eikä yleinen totuus. Selittämiseen osallistuvat predikatiivilauseet jakautuvat määritelmän kaltaisiin selityksiin sekä esimerkkien kautta selittämiseen. Kielenoppijoille kohdentaminen näkyy erityisesti tässä kategoriassa ja juuri selitettävien käsitteiden valinnassa. Selitettävinä käsitteinä on tyypillisesti kulttuurisanastoa, joita suomea ensikielenään puhuvalle selkolukijalle ei todennäköisesti tarvitsisi selittää. Aineiston tekstinkohdat ovat selkokielen mittariin 2.0 nojaten pääosin ymmärrettäviä. Aineistossa esiintyy vain muutamia selkolukijalle hankalaksi miellettyjä rakenteita. Tällaisia ovat tapaukset, joissa on kiilalause, ellipsi, infiniittirakenne tai inkluusiopredikatiivin sisältämä vaikea taivutusmuoto. Tekstilähtöisen lähestymistavan takia ymmärrettävyyden arviointiin tulee suhtautua kuitenkin varauksella. Jatkotutkimuksena olisi perusteltua mitata ymmärrystä myös vastaanottajalähtöisesti, jotta saataisiin tietoa siitä, miten ymmärrettävää teksti on todellisen selkolukijan näkökulmasta.