Browsing by Subject "luonnonfilosofia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tässä tutkielmassa tutkin kirjallisten alkuperäislähteiden avulla, millaisia fossiileita antiikissa tunnettiin, millaisia tulkintoja fossiililöydöistä on antiikin kirjallisuudessa esitetty, ja millaisia käyttötarkoituksia fossiileilla on antiikissa ollut. Olen ottanut tutkielmassa huomioon myös arkeologista todistusaineistoa ja olen pyrkinyt käsittelemään laajasti eri aikakausia ja tyylisuuntia edustavia alkuperäislähteitä. Fossiileita on käsitelty erityisesti lääketieteellisissä kiviluetteloissa, ensyklopedisissa kokoomateoksissa, historiankirjoituksessa ja maantieteellisissä tutkielmissa, mutta mainintoja fossiileista löytyy myös esimerkiksi joistakin runoteoksista. Kirjallisten lähteiden perusteella antiikissa tunnettiin monenlaisia fossiileita ja fossiilien orgaaninen alkuperä yleensä tunnistettiin. Moni kirjailija kertoo esimerkiksi vuoristoista ja kaukana merialueilta löydetyistä pienten merieläinten jäänteistä, joiden alkuperä on ollut helppo tunnistaa, sillä ne muistuttavat nykyisin eläviä vastinparejaan. Lisäksi antiikin kirjallisuudessa on monia mainintoja myyttisten sankarien tai eläinten, kuten Geryonin karjan, jalanjäljistä. Osa jalanjäljistä on saattanut olla epäorgaanisia muodostelmia tai fossiilisia jalanjälkiä, mutta jotkut uskotuista eläinten jäljistä ovat luultavasti todellisuudessa olleet nilviäisten fossiileita. Myös suurikokoiset nisäkäsfossiilit herättivät antiikin kulttuuripiirissä huomiota ja ne luultavasti vaikuttivat taruihin suurikokoisista heeroksista ja taruolennoista. Fossiileita myös esiteltiin pyhäköissä pyhäinjäänteiden tavoin ja jättiläiskokoisten villisikojen syöksyhampaat, joita kerrottiin säilytetyn temppeleissä, olivat luultavasti todellisuudessa esihistoriallisten norsueläinten kivettyneitä syöksyhampaita. Fossiilit ilmeisesti vaikuttivat myös luonnonfilosofisiin kehitysoppeihin ja esimerkiksi Ksenofanes kuvailee merieläinten fossiileita samassa yhteydessä, jossa hän spekuloi maan olleen aikaisemmin jonkinlaisen alkumeren peitossa. Ajatus alkumerestä tai maan ja veden sekoituksesta jonkinlaisena alkuaineena tai elämän syntypaikkana on nähtävissä myös joidenkin muiden luonnonfilosofien tuotannossa. Lääketieteellisissä kiviluetteloissa ja kokoomateoksissa on monia mainintoja kivistä, jotka lienevät todellisuudessa fossiileita. Kiviluetteloissa ja kokoomateoksissa annettiin yleensä neuvoja kivien ja mineraalien rohdoskäyttöä varten ja kuvailtiin niihin liitettyjä maagisia uskomuksia. Fossiileiden varma tunnistaminen näistä teoksista on hankalaa, sillä kuvailut ovat usein lyhyitä ja perustuvat kuvailun kohteena olevien kivien ulkoisiin ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin.
-
(2018)Tutkimuksessani tarkastelen englantilaisen kirkonmiehen, historiankirjoittajan ja poliittisen poleemikon Peter Heylynin (1599–1662) Cosmographien kautta englantilaista Kuun toista maailmaa koskevaa keskustelua vuosina 1638–1652. Kysymys siitä oliko Kuussa maapallon kaltainen maailma, jota asuttivat elävät olennot, oli tutkimallani aikakaudella merkittävä luonnonfilosofinen ja astronominen kysymys, mutta siihen liittyvä keskustelu ryöpsähti myös muualle yhteiskuntaan. Cosmographie on laajudessaan ensyklopeedinen maantiedon teos, jonka pyrkii koko maapallon kattavaan kuvaukseen. Sen viimeisellä sivulla Heylyn kuitenkin siirtyy käsittelemään Kuun toista maailmaa. Tarkastelen muita lähteitäni ja Kuun toisesta maailmasta käytyä keskustelua tuon sivun kautta. Muun lähdeaineistoni muodostavat neljä Kuun toista maailmaa käsittelevää kirjaa, jotka ovat kirjoittaneet John Wilksin, Francis Godwin ja Alexander Ross. Jokaisen heistä oli merkittävässä virassa toiminut kirkonmies. Tutkimusotteeni on mikrohistoriallinen ja kaksisuuntainen: Yhtäältä Cosmographien Kuun toista maailmaa käsittelevä sivu paljastaa Kuusta käydyn keskustelun taustalla vaikuttaneita kulttuurillisia ilmiöitä. Toisaalta teen tuota sivua ymmärrettäväksi kartoittamalla noita kulttuurillisia ilmiöitä kontekstualisoinnin avulla. Tutkimukseni historiakäsitys on konstruktionistinen. Käsittelen Cosmographien kuuosiota uutena representaationa Kuun toisesta maailmasta, joka rakentuu Heylynin käytettävissä olleisiin osasiin häntä ympäröivässä kulttuuristen merkitysten verkostossa. Peter Heylyn tarkoitti kuuosionsa perinteisen aristoteelisen ja skolastisen järjestelmän puolustukseksi. Heylyn näki Kuun toista maailmaa kopernikaanisesta näkökulmasta käsitelleiden John Wilkinsin ja Francis Godwinin ajatukset uhkana, sillä pelkäsi kopernikanismin romuttavan Aristoteleeseen perustuvan universumin ja tietoteorian mallin sekä skolastisen raamatuntulkinnan perinteen. Tämän kehityskulun Heylyn näki vaarallisena, sillä uskoi sen johtavan maalliseen ja uskonnolliseen epäjärjestykseen sekä Englannin sisällissodan kaltaiseen yhteiskunnan romahtamiseen. Heylyn myös todennäköisesti koki arveluttavana kehityksen, jossa kopernikaanisen universumin mallin kannattajat olivat omaksuneet maapallon kuvaamiseen miellettyjä käytäntöjä Kuun kuvaamiseen. Heylynin Kuun toisen maailman representaatiossa kietoutuivat yhteen hänen aikansa epistemologinen murros, politiikka, teologia ja raamatuntulkinta, laajentuva käsitys maailmasta ja muuttuva käsitys maailmankaikkeudesta, Heylynin henkilökohtaiset elämänkokemukset sekä antiikista, keskiajalta ja renessanssista periytyvät ajattelumallit ja perinteet. Cosmographien kuuosion kontekstualisoiminen osoittaa, että Kuun toiseen maailmaan heijastettiin merkityksiä näistä kaikista yhteiskunnan ja kulttuurin osasista. Loppujen lopuksi tämä Kuun toiseen maailmaan kietoutunut merkitysverkosto selittää, miksi Peter Heylyn nosti Kuun esille maantietoa käsittelevässä kirjassaan. Kuun toiseen maailmaan oli latautunut niin monia merkityksiä, että se tarjosi Heylynille runsaasti tarttumapintaa, vaikka Cosmographien aiheella ei nykyajan lukijan silmissä ole tekemistä Kuun kanssa. Tulkintani Cosmographien Kuun toista maailmaa käsittelevästä sivusta poikkeaa merkittävästi kahdesta aiemmasta sitä kommentoineesta tutkijasta Marjorie Hope Nicolsonista ja David Cressystä. Molemmat katsoivat Heylynin suhtautuneen Kuun toiseen maailmaan ja siihen liittyvään astronomiseen ja luonnonfilosofiseen kehityskulkuun positiivisesti. Tutkimukseni perusteella Heylyn haluaa nimenomaan kyseenalaistaa tuon kehityksen ja sen seurauksena esitetyt ajatukset Kuun toisesta maailmasta.
Now showing items 1-2 of 2