Browsing by Subject "maahanmuuttajat"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkastellaan reaktioita Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin kommenttiin maahanmuuttajien palkasta Twitterissä vuonna 2018 vastadiskurssin ja hegemonisen kamppailun näkökulmasta. Tarkastelen, mitä hegemonioita ja antagonistisia kilpakumppaneita keskustelussa syntyy. Tutkielmassani käytän pääteoriana Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen teoriaa hegemonisten vastadiskurssien luomisesta. Lisäksi käytän Stuart Hallin länsimaisen hegemonian kritiikkiä maahanmuuttajien rooliin ja asemaan liittyvässä kappaleessa. Pyrin analysoimaan merkitysten rakentumista kielellisesti. Aineisto koostuu 225 twiitistä, jotka kommentoivat tai ottavat kantaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin lausumaan matalammasta palkasta kouluttamattomille maahanmuuttajille. Aihe valikoitui aiheeksi, sillä siihen sekä siitä käytävään keskusteluun tuntui kulminoituvan monta yhteiskunnassa vaikuttavaa ja vaikuttanutta ilmiötä, kuten globalisaation ja pakolaisuuden tuoma maahanmuutto sekä neoliberalismin tuoma markkina- ja tehokkuusvetoisuus ja toisaalta sen vastavoimat. Lisäksi taustalla vaikuttavat myös Suomen kontekstille ainutkertaiset historialliset tapahtumat ja konteksti sekä ammattiyhdistyliikkeen valtasuhteet työmarkkinoilla. Molemmat käsittelykappaleet keskittyvät tarkastelemaan keskustelussa ilmeneviä vastakkainasetteluja, jotka ovat osittain limittäisiä ja päällekkäisiä. Ensimmäisessä käsittelykappaleessa keskityn erityisesti siihen, millaisia eri merkityksiä maahanmuuttajat saavat ja miten keskustelun eri osapuolet kuvaavat kohderyhmää sekä heidän oletettua rooliaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisilla työmarkkinoilla. Toisessa käsittelykappaleessa tuon esiin keskustelun taustalla piileviä ristiriitaulottuvuuksia, jotka näkemykseni mukaan osaltaan vaikuttavat Fjäderiin kohdistettuun kritiikkiin. Vastadiskurssista löytyvät Laclaun ja Mouffen teorian mukaisesti epäsymmetrinen vallanjako sekä sen nimittäminen sorroksi, yhteisesti jaettuun arvoon, tasa-arvoon, vetoaminen sekä ratkaisun ehdottaminen. Keskustelusta löytyy perinteisiä niin luokkaan, ammattiin ja koulutukseen kuin puoluepolitiikkaankin viittaavia vasemmisto-oikeisto ristiriitaulottuvuuksia, mikä saattaa osaltaan heijastella reaktioita tuolloin vallassa olleeseen oikeistohallitukseen sekä maailmanlaajuiseen neoliberalistiseen ajatteluun.
-
(2019)Tutkielmassani tarkastelen keskustelunanalyysin avulla sitä, miten laulua käytetään aikuisten maahanmuuttajien S2- oppitunnilla osana opetusta. Aineistona on 6 tuntia ja 16 minuuttia videoimaani aineistoa saman opettajan kolmelta eri opetuskerralta; opetusryhmiä on kaksi, luku- ja kirjoitustaidottomien ryhmä ja luku- ja kirjoitustaitoisten alkeisryhmä. Aineisto sisältää yhteensä 14 lauluhetkeä. Jaottelen aineistossani esiintyvät laulut niiden rakenteen perusteella kolmeen ryhmään: yhteis-, toisto- ja vuorolauluihin. Jaan laulut myös kahtia niiden tehtävän mukaan: opetuslauluihin sekä lämmittely- ja välilauluihin. Jälkimmäisen jaottelun teen sen mukaan, miten laulut sijoittuvat oppitunnilla ja millaisia tehtäviä niillä sen perusteella on. Kaikkia aineiston laulukohtia yhdistävät opettajan aloite, opiskelijoiden reaktio eli laulu, ja opettajan palaute. Opettajan tekemät eleet ovat kaikissa laulukohdissa tärkeässä osassa. Niillä hän ohjaa lauluvuoroja ja kuvittaa ja konkretisoi laulun sanoja. Opiskelijat laulavat aineistossani aktiivisesti mukana ja käyttävät myös eleitä. Opetuslaulujen aiheet liittyvät tunnilla opiskeltaviin aiheisiin. Niiden pohjustuksissa opettaja kirjoittaa laulun sanoja taululle tai näyttää laulun aikana sanoihin liittyviä kuvia. Hän myös jakaa lauluvuoroja sanallisesti ennen laulukehotusta. Jokaisen opetuslaulun jälkeen tehdään laulun sanoja tai fraaseja sisältävä keskustelutehtävä parin kanssa. Lämmittely- ja välilaulut ovat opetuslauluihin verrattuna aiheiltaan irrallisempia muusta oppitunnista. Niitä edeltää lyhyt siirtymä, opettajan orientoivia kysymyksiä ja laulukehotus, ja laulamisen jälkeen siirrytään muihin aiheisiin. Tunnelma on lämmittely- ja välilaulujen aikana leikillinen ja tilanteissa on paljon hymyä. S2-opetusta varten tehtyä suomenkielistä lauluaineistoa on selvitykseni mukaan saatavilla, mutta vain vähän etenkin aikuisille aivan alkeistasolle. Vaihtoehtona on käyttää autenttisia lauluja tai keksiä omia, kuten aineistoni opettaja tekee. Laulun nykyistä laajamittaisempi käyttö opetuksessa vaatisikin nähdäkseni opettajille lisää materiaaleja, koulutusta, rohkaisua ja tietoa laulamisen hyödyistä. Laulaminen S2-oppitunnilla on tutkimukseni valossa oppimisen ja ilmapiirin kannalta hyödyllistä, ja laulua voi suositella käytettäväksi S2-opetuksessa laajemminkin.
-
(2020)Pro gradu –tutkielmani aiheena ovat suomalaiset ja Suomen vähemmistöt lukion A-ruotsin oppikirjoissa. Tutkin miten lukion oppikirjat kuvailevat suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä, sekä onko kirjojen välillä eroja. Keskityn tutkielmassani lukion pitkän ruotsin kolmanteen kurssiin ja kolmanteen kurssikirjaan. Valitsemani kirjasarjat ovat Varför inte! ja Inne, ja molemmat kirjat on kirjoitettu vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman mukaan. Tässä tutkielmassa Suomen vähemmistöihin lasketaan suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarit, vanhavenäläiset, karjalaiset ja maahanmuuttajat. Tutkimuksen menetelmä on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin oppikirjojen kuvausten mukaan suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä omissa alaluvuissaan, sekä luomieni kategorioiden pohjalta: alkuperä, historia, maantiede, kulttuuri, kieli, uskonto ja luonteenpiirteet. Varför inte! -kirjassa esitellään suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, romanit, juutalaiset ja vanhavenäläiset. Inne -kirjassa puolestaan esiintyvät suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, juutalaiset ja karjalaiset. Tataarit eivät esiinny kummassakaan oppikirjassa. Varför inte! esittelee suomenruotsalaiset monipuolisesti, mutta kirjassa esiintyy myös paljon stereotypioita. Inne puolestaan keskittyy suomenruotsalaisten oletettuihin luonteenpiirteisiin. Kummatkin oppikirjat nostavat saamelaisuudessa esiin kielen, ja Varför inte! korostaa sitä myös muissa vähemmistöissä. Kummatkin oppikirjat korostavat vähemmistöjen, erityisesti maahanmuuttajien, alkuperää. Molemmat oppikirjat kuvailevat Suomea ja suomalaisia monipuolisesti: kategoriat maantiede, historia, kulttuuri, ja kieli nousevat esille kummassakin oppikirjassa. Suomalaisten luonteenpiirteitä kuvataan myös kummassakin oppikirjassa, mutta enemmän ja positiivisemmin Inne -kirjassa. Suomenruotsalaisten luonteenpiirteitä kuvatessa ovat kirjojen adjektiivit lähes pelkästään positiivisia, kun taas suomalaisia kuvataan myös kielteisillä adjektiiveilla. Kirjoissa suomalaiset esitellään ennakkoluuloisina maahanmuuttajia kohtaan. Varför inte! -kirjan tehtävässä opiskelijoita pyydetään haastattelemaan luokan ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita heidän äidinkielestään ja kulttuuristaan. Inne-kirjan tehtävässä opiskelijat puolestaan esittävät pakolaisia. Maahanmuuttajat ja suomenruotsalaiset ovat joissain määrin integroitu kirjojen materiaaliin, mutta vähemmistöstatus nostetaan kirjoissa silti esiin. Kirjoissa korostetaan suomalaisia ja vähemmistöjä tarkastellaan enemmistön, eli suomalaisten, näkökulmasta.
-
(2018)Following the so-called migrant crisis in Europe, the number of Muslim asylum seekers invoking conversion to Christianity has increased considerably. It can be assumed that there are multiple motives behind the conversions – this thesis aims at increasing understanding of the experiences of those who have undergone a religious transformation. The means of achieving this objective include data from semi-structured interviews with ten self-proclaimed converts and three pastors working with people of Muslim backgrounds, analyzed by using qualitative content analysis. Each participant had his own unique experience about the conversion process, but there were also common aspects shared by the interviewees. For many, losing faith in Islam was affected by the societal problems in their home countries. Accordingly, the freedom and peace in Europe were linked to Christianity. Most of the participants had initially attended the congregations from other than religious motives. Many had felt alone, bored and depressed in a foreign country without meaningful activities, and therefore they had accepted the invitation to attend a church event in the absence of other competing options. The most common reason for becoming interested in learning more about Christianity was the dissonance between their earlier views and what they faced at the congregations. The interviewees had strong views about the differences between their old and new faiths, which is common among recent converts. However, most participants had at some point struggled between Islam and Christianity. The conversion had affected the lives of the participants significantly. All of them experienced that their feelings and attitudes had changed along with the conversion process. They felt that through following Jesus they had found a new kind of a peace and they had grown to be more loving and forgiving. According to the participants, the reactions of the families were mostly negative, including cutting ties, insults and threats, and in the most extreme cases also honour violence. The participants expressed that they had faced disapproval also from some Muslims in Finland, but there were also neutral and positive reactions. The participants hoped people would understand that among the people of Muslim backgrounds attending congregations there are those who have become ‘real Christians’. They underlined that the conversion is a long and challenging process – therefore, the example of Jesus should be followed in showing love and patience also to those who initially approach the congregations with non-religious motives. At a general level, the experiences disclosed by the interviewed converts are in line with the interviewed pastors’ observations about what is common among the people of Muslim backgrounds they have worked with.
-
(2020)Tässä työssä tarkastellaan huhuja verkkokeskusteluissa. Huhuista tämän työn keskiöön on nostettu kaksi tapaustutkimusta. Toinen huhuista koskee kotitalousjätteiden kierrättämisen oletettua turhuutta ja toinen maahanmuuttajien sosiaalituen suuruutta. Työn tavoite on vastata seuraaviin kysymyksiin: Mikä on huhujen sisältö tämän tutkielman aineistossa ja mitä näitä huhuja levittämällä argumentoidaan? Tunnistetaanko huhupuhe genrenä ja puhetyylinä keskustelijoiden joukossa? Kuinka huhupuheeseen suhtaudutaan ja miten genren nimeämistä käytetään retorisena välineenä? Minkälaisia motiiveja huhun kommentoimiselle ilmenee? Lopuksi selvitetään minkälaisia stereotyyppisiä kuvauksia huhut rakentavat kohteistaan? Minkälaisia nämä tapaustutkimuksiin kytkeytyvät kuvaukset ovat muualla aineistossa, tapaustutkimuksia laajemmassa kontekstissa? Tapaustutkimusten aineistona toimivat keskustelut käydään pääosin aiheisiin liittyvien verkkouutisten alla, mutta niitä kommentoidaan myös muilla verkkoalustoilla. Tapaustutkimuksissa ilmenevät stereotyyppiset kuvaukset eivät ole yleisiä vain tämän työn tapaustutkimusten parissa, vaan ne kytkeytyvät laajemmin aineistossa esiintyviin diskursseihin. Näin ollen aineisto on laajempi ja sitä rajaavat tapaustutkimusten yhteydessä esiin nousseet diskurssit. Aineistosta nousee esiin kaksi huhua: 1) Maahanmuuttajilla on kalliimmat lastenvaunut, koska he saavat paljon suurempaa sosiaalitukea kuin suomalaiset. 2) Jätteiden syntypaikkalajittelu on turhaa, koska jätteet sekoitetaan myöhemmässä vaiheessa prosessia takaisin yhteen. Lähilukemisen, diskurssianalyysin ja argumentaatioanalyysin avulla aineistosta ilmenee, että huhuja levittämällä ja niitä kommentoimalla argumentoidaan eri motiivein monenlaisia yhteiskunnallisia asioita. Genren nimeämistä käytetään eri tavoin retorisena välineenä, useimmiten pyrkien heikentämään huhupuheiden sisältämien väitteiden totuusarvoa. Huhupuheet tunnistetaan aineistossa melko hyvin, mutta niiden tarkempi nimeäminen vaihtelee. Tapaustutkimuksista nousee esiin joitakin selkeitä stereotyyppisiä kuvauksia, kuten vaatimattomat suomalaiset, ahneet maahanmuuttajat ja selvemmin poliittisena konstruktiona epärationaalinen vihervasemmisto. Nämä stereotyyppiset kuvaukset kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnalliseen verkkokeskusteluaineistoon ja niitä konstruoidaan monipuolisesti erilaisia nimityksiä käyttämällä ja ajallisesti laajalti eri aikoina, monissa eri yhteyksissä. Tämä työ osoittaa, kuinka kansanperinteen genret toimivat keskustelussa asenteiden ilmaisijoina ja perinteistä tietoa voidaan käyttää sosiaalisen todellisuuden muokkaajana sekä vakuuttelun keinona.
Now showing items 1-5 of 5