Browsing by Subject "maakuva"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomen maakuvaa Kiinassa. Kiina on vuosina 2016-2018 yksi Suomen maakuvatyön fokusmaista, ja tutkielman tavoitteena onkin tarkastella maakuvatyön vaikutusten nykytilaa sekä tunnistaa Suomen vahvuuksia Kiinassa. Tutkimus toteutettiin laajana 1004 vastaajan verkkokyselynä kuudessa kiinalaisessa suurkaupungissa. Kysely tehtiin yhteistyössä ulkoministeriön viestintäosaston kanssa. Kyselyn perusjoukkona toimi kiinalainen korkeastikoulutettu työssäkäyvä keskiluokka. Kyselyaineiston analyysissa käytettin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia metodeja. Kyselyvastausten analysointia varten maakuva-käsitettä lähestyttiin Kevin Lane Kellerin (1993) muodostaman brändimielikuvien ominaisuuksia käsittelevän teorian mukaisesti. Tätä hyödyntäen kyselyaineistosta mitattiin Suomi-kuvan tietoisuus-, vahvuus-, myönteisyys- sekä ainutlaatuisuus-aspektit kiinalaisten vastaajien keskuudessa. Tulokset osoittavat, että kyselyyn vastanneet olivat hyvin tietoisia Suomen olemassaolosta, sekä suhtautuivat Suomeen ensisijaisesti hyvin positiivisesti. Suomi on yleisesti ottaen erittäin tunnettu kylmästä ja lumisesta ilmastosta, revontulista, kauniista luonnosta, joulupukista, Nokiasta sekä pohjoismaalaisuudestaan. Vaikka Suomi yhdistettiinkin mielikuvissa vahvasti Pohjoismaihin, iso osa vastaajista osasi nimetä myös ainutlaatuisesti suomalaisia kuvailuelementtejä. Sillä, kuinka lähelle Suomea vastaaja oli aiemmin matkustanut, oli heikko korrelaatio kykyyn kuvailla Suomea ainutlaatuisesti suomalaisilla attribuuteilla. Sille, että preferenssillä matkustaa Suomeen yli muiden Pohjoismaiden, sekä kyvyllä kuvailla Suomea ainutlaatuisilla attribuuteilla olisi korrelaatio, ei tutkimustulosten perusteella löytynyt vahvistusta. Tutkielma tarjoaa uutta tietoa kiinalaisten mielikuvista Suomesta, sekä siitä miten Suomen maakuva Kiinassa suhteutuu muihin pohjoismaalaisiin mielikuviin. Tutkimus hyödyttää suomalaisia maakuvatyön parissa työskenteleviä organisaatioita ja yrityksiä Kiinassa niin julkisuusdiplomatian, vienninedistämisen kuin myös viestinnän alalla. Tulokset valottavat Suomen valtteja, joita voidaan tehokkaasti hyödyntää tulevaisuuden maakuvatyössä.
-
(2016)Tutkielma on tutkimusasetelmaltaan tapaustutkimus ja se on laadittu laadullisin tutkimusmenetelmin. Se käsittelee Pietarissa sijaitsevaa Suomi-taloa, Suomen Pietarin instituuttia ja Team Finlandia, ne liittyvät oleellisella tavalla Suomen kansainvälistymiseen ja maamme houkuttelevuuden lisäämiseen Venäjällä. Suomi-talo on sekä fyysinen rakennus että konsepti, jonka tarkoituksena on olla suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä ulkomaisessa toimintaympäristössä. Näitä tavoitteita edistää Team Finland-verkosto, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Suomen Pietarin instituutin harjoittama tie-de- ja kulttuuritoiminta sekä talossa toimiva Team Finland-verkosto saavat täten tutkielmassa varsin paljon huomiota, sillä ne rakentavat Suomen maakuvaa Suomi-talosta käsin. Tavoitteena on selvittää Suomi-talon rooli ja tarkoitus, siksi perehdyn Suomi-talo -mallin taustalla oleviin strategioihin. Tutkimuk-sen kohteena on myös kansainvälistyminen ja Suomen maakuvan edistäminen. Pyrkimyksenä on selvit-tää, edistääkö Pietarin Suomi-talo Suomen kansainvälistymistä toivotulla tavalla. Strategiat selviävät Suomi-talo -konseptin ja Team Finlandin määrittämistä tavoitteista. Luon katsauksen suomalaisten pit-källe ulottuvaan historiaan Pietarissa, sillä tutkielman kannalta on tärkeää ymmärtää Pietarin kaupungin merkitys suomalaisille. Pietarin Suomi-talo sijaitsee suomalaisille historiallisesti tärkeällä paikalla. Tut-kielman edetessä käydään läpi Pietari-säätiön ja Suomen Pietarin instituutin vaiheita, sillä Suomi-talo on muodostunut säätiön ylläpitämän instituutin ympärille. Tutkielma etenee aikajärjestyksessä, ja nykytilan-teen toimintojen analyysin jälkeen siirrytään loppupohdintoihin ja Pietarin Suomi-talon merkityksen ana-lyysiin. Tutkimus nojaa laajalti haastattelumateriaaliin. Metodiksi valikoitui teemahaastattelu, jota kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastattelumenetelmäksi. Haastattelin tutkielmaa varten yhteensä neljäätoista henki-löä. Kaikki haastateltavat ovat korostaneet Pietarin merkitystä Suomelle niin historiallisesti, maantieteel-lisesti kuin taloudellisesti. Ensisijaisena lähdeaineistona tutkimuksessa toimivat Suomi-talossa työsken-nelleiden henkilöiden antamat haastattelut sekä edellä mainitut strategiat, Suomen maabrändiraportti, opetusministeriön raportit ja selvitykset sekä arkistomateriaali. Aineistona on myös aiheeseen liittyvä kirjallisuus, artikkelit sekä verkkojulkaisut. Aineiston koonnin menetelmänä on käytetty haastatteluita, sähköpostiviestintää, kirjallisia dokumentteja sekä lehtiartikkeleita. Pietarin ydinkeskustassa sijaitseva Suomi-talo on Suomi-keskus, jossa on toimintaa elämän eri aloilta ja eri puolelta Suomea. Suomi-talo nähdään myös suomalaisten ja venäläisten kohtauspaikkana. Tutkimus-ta tehdessä osoittautui, että Suomi-talo -hanke on monen eri toimijan yhteinen kokonaisuus, jossa suo-malainen yhteistyö on tiivistä, jäsenneltyä ja jossa päällekkäisyyksiä on purettu ja toimintaa tehostettu. Kehitettävää on edelleen, jotta Pietarin Suomi-talo saataisiin toimimaan täyden potentiaalinsa mukaisesti edustavana ja toimivana Suomi-keskuksena Pietarissa. Suomi-talon taloudellista tilannetta käsittelen lyhyesti, koska tilanne on kärjistynyt, mutta se ei kuulu tämän tutkimuksen pääaiheisiin. Suomi-talossa on hyvin monimuotoista toimintaa, ja sen säilyttäminen ja kehittäminen olisi tärkeää niin suomalais-venäläisen yhteistyön kuin Suomen maakuvatyönkin kannalta.
Now showing items 1-2 of 2