Browsing by Subject "maallikkotulkkaus"

Now showing items 1-2 of 2

Maahanmuuttajaperheiden lapsitulkit : venäjänkieliset maahanmuuttajalapset vanhempiensa tulkkeina Suomessa

Boikova, Uljana (2020)

Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkin maallikkotulkkausta keskittyen erityisesti lasten toimintaan maallikkotulkkeina sekä tarkastelen lapsitulkkien kokemuksia tulkkaustilanteista. Työni sijoittuu translatorisen toiminnan teoreettiseen viitekehykseen, jossa tarkastelen ammatillisen tulkkauksen ja maallikkotulkkauksen eroja sekä lasten roolia tulkkeina ja kielenvälittäjinä. Menetelmäni on kirjallisuuskatsaus ja toteuttamani kysely, ja analyysissa peilaan kyselyyn vastanneiden kokemuksia lapsitulkkina toimimisesta kirjallisuuskatsauksessa esiin tulleisiin aiempien tutkimusten tuloksiin. Työn tavoitteena oli tutkia, mitä lapsitulkeista tiedetään aiempien tutkimusten perusteella ja selvittää kyselyn avulla, miten nämä asiat näkyvät käytännössä. Suomessa tulkin ammattinimike ei ole suojattu, joten kyseistä toimintaa voi harjoittaa kuka vaan ja myös lapset toimivat toisinaan tulkkeina, useimmiten perheelleen tai muille tutuille. Perheen muuttaessa uuteen kotimaahan lapsi omaksuu usein kielen vanhempiaan nopeammin ja näin toisinaan tilanteen pakosta lapsi toimii vanhemmilleen tulkkina. Suomessa lapsitulkkeja on tutkittu melko vähän, muualla maailmassa lapsen roolista tulkkina tiedetään enemmän. Translatorinen toiminta kattaa sekä kirjallisen kääntämisen että suullisen kääntämisen eli tulkkauksen. Tulkkauksen tutkimuksessa translatorinen toiminta kattaa sekä ammatillisen että ei-ammatillisen tulkkauksen, jota maallikkotulkkaus edustaa. (Kolehmainen & Koskinen & Riionheimo 2015: 372–375.) Työssä raotan myös tulkkauksen ammatillista puolta ja asioimistulkkien ammattivaatimuksia, mutta pääosin keskityn ei-ammatilliseen puoleen. Kyselyn avulla selvitin alle 13-vuotiaana Suomeen muuttaneiden venäjänkielisten lasten tulkkausta, ja aineiston analyysin tarkoituksena oli selvittää, miten paljon venäjänkielisten maahanmuuttajaperheiden lapset ovat lapsena tulkanneet, mitä tuntemuksia heillä oli lapsena tulkkaamisesta ja missä sekä kenelle he ovat lapsena tulkanneet. Lisäksi halusin tietää vastaajien omia ajatuksia lapsitulkki-ilmiöstä. Tutkimukseni taustaoletuksena oli, että lapsi, jonka vanhemmista ainakin toisen äidinkieli on venäjä, on toiminut tulkkina vanhemmalleen Suomessa. Vastaajina oli viisi aikuista. Vastaajiksi valitsin henkilöitä, joilla ainakin toisen vanhemman äidinkieli on venäjä. Kielipariksi rajasin suomi–venäjä. Aiemmissa tutkimuksissa on käsitelty muun muassa lasten roolia sotatulkkeina tai kielenvälittäjinä (Kujamäki & Paloposki 2015), sekä lasten toimintaa tulkkeina terveydenhuollossa ja vanhemmilleen (ks. esim. Russell & Morales & Ravert 2015; Pilke & Kolehmainen & Penttilä 2015). Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lapset toimivat tulkkeina hyvin erilaisissa tilanteissa: kotioloissa, vanhempainilloissa, juridisissa asioissa jne. Lasten käyttämät tulkkaustekniikat olivat osittain samoja kuin ammattilaisten, sillä lapset käyttivät esimerkiksi prima vistaa, tiivistämistä ja parafraaseja. Tämän kyselyn vastaajat kertoivat tulkanneensa lapsena esimerkiksi KELAlla, poliisilla, sosiaalitoimistossa ja koulussa ja tulkkaustekniikoista käyttäneensä ainakin prima vistaa. Kyselystä saadut vastaukset olivat siis hyvin samanlaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, sillä vastaajat olivat tulkanneet samanlaisissa paikoissa ja käyttäneet samoja tulkkaustekniikoita kuin aiemmissa tutkimuksissa oli tullut ilmi. Huomattavana erona lienee se, että aiemmat tutkimukset ovat painottaneet hieman enemmän lasten vähintään neutraalia suhtautumista tulkkaamiseen, kun taas tämän kyselyn vastaajien vastauksissa on laajasti havaittavissa myös negatiivista suhtautumista lapsena tulkkaamiseen.
Вилле Хаапасало как устный переводчик : Характеристика переводчика-непрофессионала

Zhuravljov, Pavel (2017)

Tutkimus perustuu Suomen television Yle-kanavalla helmikuussa 2014 näytettyihin suoriin lähetyksiin Sotshin talviolympialaisten avajais- ja päättäjäisseremonioista. Näyttelijä Ville Haapasalo selosti suomalaisille tv-katsojille seremonioiden aikana ruudussa tapahtuvaa toimintaa. Kahteen seremonioiden lähetykseen, joista kumpikin kesti noin kolme tuntia, sisältyi venäjänkielisiä puheita, joiden pituus molemmissa lähetyksissä oli noin 20 minuuttia. Tutkielman tutkimusaineiston muodostavat alkupuheet, niiden litteroinnit sekä Haapasalon puheet ja niiden litteroinnit. Venäjänkielisten puheiden aikana Haapasalon toiminta oli muutakin kuin selostamista. Tutkielmassa määritellään mm. käsitteet tulkkaus, referointi ja selostus ja selvitetään, mitkä niiden piirteistä ovat ominaisia Haapasalon puheelle seremonioiden venäjänkielisten osioiden aikana. Tutkielmassani osoitan, että Haapasalon toiminta täyttää tulkkauksen määritelmän ja sen jälkeen selvitän tarkemmin, minkälaisesta tulkkauksesta on kyse. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat maallikkotulkkaus ja translatorinen toiminta. Ville Haapasalo on selvästikin maallikkotulkki, mutta lisäksi hän on myös kokenut translatorinen toimija. Hänen tulkkauksensa ei ole ammattitulkkausta vaan se limittyy monin tavoin hänen varsinaiseen ammattitoimintaansa. Tutkielman päämääränä on selvittää konkreettisen esimerkkiaineiston pohjalta, millainen on Ville Haapasalon tulkkaustyyli eli mitä strategioita ja taktiikoita hän käyttää selvitäkseen tulkkauksesta. Tutkimus havainnollistaa, kuinka maallikkotulkin ominaispiirteet ilmentyvät Ville Haapasalon tulkkauksessa. Haapasalo ei noudata tulkkausalalla vallitsevia konventioita, mikä tarkoittaa sitä, että hän ei tunne niitä tai jättää tietoisesti noudattamatta niitä, koska ei koe omaa rooliaan tulkin rooliksi. Hänen tapauksessaan yhdistyvät selostajan ja tulkin roolit, joilla on erilaiset tehtävät ja tavoitteet, mikä taas johtaa niiden päällekkäisyyteen ja jopa ristiriitaan. Haapasalon tulkkaus on myös mediatulkkausta, jolla on omat haasteensa sen erikoisluonteen johdosta. Tutkielmassani osoitan, että roolien päällekkäisyys, mediassa tapahtuvasta toiminnasta johtuva julkisuus ja toiminnan maallikkous voivat itsessään olla riskejä viestinnän onnistumiselle. Tulkkauksen onnistumista arvioidaan tutkielmassa mm. propositioanalyysilla. Propositioanalyysissa lasketaan ja verrataan propositioiden määriä alkupuheessa ja sen tulkkauksessa. Sen jälkeen selvitetään, mitkä tulkkauksen propositiot vastaavat alkupuheen propositioita. Propositioanalyysin yhtenä heikkoutena on propositioiden keskinäinen eriarvoisuus. Propositioanalyysin tulosten perusteella Haapasalon tulkkaus ei yllä määrällisesti ammattitulkkien suoritusten tasolle. Haapasalon tulkkauksen onnistumista arvioidaan myös sen perusteella, kuinka hyvin hän onnistuu soveltamaan ammattitulkkauksessa käytettyjä ns. otannan keinoja, jotka tarkoittavat keskeisimmän eli avaininformaation valitsemista tulkkaukseen. Tämän kriteerin mukaan Haapasalon suoritus tulkkina on lähellä ammattitulkin suoritusta. Tulkkausstrategioista Haapasalon suoritukselle ovat tyypillisiä puheen tiivistäminen, otannan soveltaminen ja redundantin informaation poisjättäminen. Näistä piirteistä rakentuu Haapasalon henkilökohtainen tulkkaustyyli. Haapasalo on valinnut välitettäväksi keskeisimmän informaation ja viestit menevät perille niiden oikeissa merkityksissä. Tapauksen erikoisluonne, jossa edellä mainitut haasteet korostuvat, ei siis ole vaikuttanut alkupuheiden merkitysten välittymiseen, vaikka muodollisesti tulkkaus ei vastaakaan ammattitulkkauksen alalla vallitsevia tulkkauksen normeja. Muita Haapasalon tulkkaustyylille ominaisia piirteitä ovat mm. puhekielisyys, itsevarma esiintyminen ja referointi, joista jälkimmäinen voi johtua selostajan ja tulkin roolien päällekkäisyydestä.

Now showing items 1-2 of 2

Browsing by Subject "maallikkotulkkaus"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO