Browsing by Subject "musta feminismi"

Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan afroamerikkalaisten naisten seksuaalisuuden ja biseksuaalisuuden käsittelyä Alice Walkerin romaanissa Häivähdys purppuraa (eng. The Color Purple) ja sen vastaanotossa. Tavoitteena on selvittää, miten romaanin vastaanotto häivyttää sen biseksuaalista sisältöä ja miten mustiin naisiin sekä biseksuaaleihin liitetyt negatiiviset stereotypiat toistuvat romaanissa. Teosta tarkastellaan mustan feminismin ja biteorian viitekehyksistä. Lähestymistapa pohjaa näiden tutkimusalojen näkemyksiin siitä, että afroamerikkalaisten naisten seksuaalisuus ja biseksuaalisuus on yhtäältä häivytetty ja toisaalta stigmatisoitu yhdysvaltalaisissa yhteiskunnallisissa diskursseissa. Tutkielman ensimmäinen osa pohjustaa seuraavien osien analyysiä esittelemällä ensin teoreettisten lähtökohtieni, mustan feminismin ja biteorian, tutkimusaloja. Toisessa osassa tarkastellaan afroamerikkalaisten naisten kirjallisuuden historiaa mustien naisten seksuaalisuuden kuvaamisen näkökulmasta. Tämän jälkeen käsitellään romaanin vastaanottoa biteoriasta lainatun häivyttämisen käsitteen avulla. Osiossa osoitetaan, miten romaanin kirjallisuuskritiikki häivyttää romaanissa keskeisiä mustien naisten seksuaalisuuden ja biseksuaalisuuden elementtejä keskittymällä romaanin sisältämään maskuliinisuuden kuvaukseen. Tutkielman kolmas osa on kirjallisuusanalyysi, jossa erittelen lähiluvun keinoin romaanissa esiintyvän hahmon Shug Averyn biseksuaalisuutta ja hahmossa toisintuvia, mustiin naisiin ja biseksuaaleihin yhdistettyjä stereotypioita. Kirjallisuusanalyysini pohjalta väitän, että romaanin vastaanotto häivyttää yhtä romaanin keskeisimmistä teemoista, mustien naisten biseksuaalisuuden käsittelyä. Tutkimuksessani ilmenee myös, että romaanissa kuvataan Shug Averyn biseksuaalisuutta mustiin naisiin ja biseksuaaleihin liitettyjen stereotypioiden kautta.

Tutkielman tutkimuskohteena ovat elokuvan marginalisoitujen naispäähenkilöiden kehojen ja kehollisuuden eri visuaaliset esitykset sekä representaatiot, sekä näiden kuvastojen merkitykset affektien, eli vahvan tunnepohjaisen yhteyden sekä intersektionaalisen feminismin kautta analysoituna kolmessa eri fiktioelokuvassa: Queen & Slim (2019), Syödä, nukkua, kuolla (2012) ja Piggy (2022). Analyysien teoreettisena pohjana toimivat feministinen elokuvatutkimus, mustan feminismin vähemmistöihin ulottavat tutkimushaarat, intersektionaalinen feminismi sekä affektitutkimus. Työ käsittää vahvasti naishahmojen erot ja yksilöllisyyden analyyseissaan sekä tutkimusotteessaan, vapauden ja rakkauden käsitteiden kulkiessa elokuva-analyysien punaisena lankana. Affektitutkimusta työssä edustavat mm. Sara Ahmed sekä mustan feminismin affekteihin kurottava tutkimus. Tutkielman yhtenä teoreettisena pohjana toimii filosofi Gilles Deleuzen affektiteoria mm. Barbara M. Kennedyn kautta tulkittuna. Deleuzen affekteihin kiinnittyvässä elokuvan filosofiassa yhdistyvät mm. liike, rytmi, valo, väri, harmonia, musiikki, aika sekä katsojan omat kokemukset, tunteet, muisti ja merkitykset. Tämänkaltainen, elokuvateoksesta mm. aistien, tunteiden ja kehollisten tuntemusten kautta heräävä affektiivinen tutkimustaso, yhdistyy tutkielmassa representaation, eli kulttuuristen kuvastojen ja esitysten sosiaalisiin ja poliittisiin merkityksiin feministitukijoiden kuten mm. bell hooksin, Audre Lorden, Katariina Kyrölän ja Anu Koivusen et al. tutkimuksen kautta. Tutkimusmetodina toimii fenomenologinen, tutkijan omiin aisteihin ja tunteisiin nojaava tutkimusote. Tutkielma käsittää kuvastonsa kaksin eri tavoin yhdistettynä: aistimellisena, visuaalisena ja materiaalisena elokuvan kuvastona, sekä representaatioina, kulttuuristen ja poliittisten merkitysten kautta tutkittuna. Ensimmäinen näistä kiinnittyy siihen, kuinka elokuva mm. esteettisten ja aistimellisten keinojensa kautta pystyy luomaan affektiivisen tunneyhteyden katsojaan, ja representaation käsite liittyy vahvasti siihen, kuinka nämä eri kuvastot pyrkivät affektiivisesti koskettamaan myös ajatus- ja merkitysmaailmojensa kautta. Keskeisimpinä tuloksina on, että elokuvien naishahmojen keho ja kehollisuus sekä hahmojen omat affektiiviset tuntemukset pystyvät luomaan vahvan intensiteetin, joka herättää affektiivisen tunneyhteyden katsojaan. Analyysielokuvien naishahmot herättävät affektiivisen yhteyden etenkin omien affektiivisten siteidensä kautta elokuvassa. Näiden hahmojen suurin halu oli kokea yhteys johonkin, tai johonkuhun toiseen ja suurin pelko oli menettää tämä kytkös. Elokuvan visuaaliset sekä esteettiset keinot näiden kehojen kuvastojen yhteydessä, kuten liike, rytmi, musiikki ja harmonia korostavat ja mahdollistavat osaltaan vahvaa affektiivista yhteyttä mm. Deleuzen sensaation ja becoming -käsitteiden kautta tarkasteltuina. Merkittävä tutkimustulos on myös, että kuvaston kulttuuristen ja poliittisten merkitysten kautta tutkittuna jokaisen naishahmon pystyi tulkitsemaan ja analysoimaan kontekstualisoituna jotakin laajempaa vasten: Queen USA:n rasistista yhteiskuntaa vasten, Syödä, nukkua, kuolla -elokuvan Rasa kapitalistista yhteiskuntaa vasten ja Piggy -elokuvan Saran pystyi tulkitsemaan patriarkaattia vasten. Ideologisella ja poliittisella tarinan tasolla tarkasteltuna naishahmojen tarinat ja kohtalot herättivät affektiivisen yhteyden, joka tosin voi vaatia katsojaltaan halun lukea teos tätä ideologista taustaa vasten. Analyysielokuvat myös osaltaan rikastavat fiktioelokuvien naishahmojen kuvastoja sekä näin monipuolistavat genrejään.