Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "muunsukupuolisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Jussila, Utu-Tuuli (2021)
    Queer-utopioiden tehtävä on nykyhetken kritiikki, joka mahdollistaa utopistisen tulevaisuuden kuvittelemisen. Tässä sukupuolentutkimuksen alan maisterintutkielmassa analysoin muunsukupuolisten* omakuvien avulla sitä, miten taiteen kuvat ja prosessit voivat toimia queer-utopioiden välineinä. Miten ne voivat auttaa purkamaan binäärisiä sukupuolinormeja ja näin edesauttaa muunsukupuolisten* ihmisyyden tunnistamista? Tutkimuksessa ’muunsukupuolinen*’ toimii kattoterminä, joka kattaa kaikki sellaiset henkilöt, jotka eivät itsestään selvästi tai ainoastaan identifioidu binääristen sukupuolinormien mukaisten sukupuolikategorioiden mukaan naisiksi tai miehiksi. Asteriski muistuttaa tutkimusaineistossa esiintyvästä moninaisuudesta. Tutkimuksessa haastattelin muunsukupuolisia* heidän tekemistään omakuvista, jotka toteutettiin osana taiteen maisterintutkielmaani IN/VISIBILITY – Queer(ing) Photography (2020). Haastatteluja tehtiin kaikkiaan kaksitoista, ja ne toteutettiin virikehaastatteluina, joissa omakuva oli mukana haastattelutilanteessa. Tutkimuksen läpäisevänä teemana toimii utopia, johon pyrin myös yhteistyötä korostavalla metodologialla ja aineiston moninaisuuden huomioivalla tulosten analyysillä. Lähestyn aihettani queer-teoreettisesti, jolloin sukupuoli näyttäytyy kontingenttina ja sitä rajoittavat erilaiset historiallisesti ja kulttuurisesti määrittyvät normit. Visuaaliset representaatiot ovat yksi niistä tavoista, jolla sukupuolta ja sen normeja tehdään ja puretaan. Omaa sukupuolen representaatiota pohtiessaan muunsukupuoliset* osallistujat joutuvat ottamaan huomioon sekä binääriset sukupuolinormit että muunsukupuolisuuteen* liittyvän transnormatiivisuuden. Nämä normit myös rajoittavat muunsukupuolisuuden* tunnistamista. Queer-utopioiden kannalta tärkeiksi nousevat sellaiset tilanteet ja yhteisöt, joissa muunsukupuolisuus* tunnistetaan ehdoitta ilman binääristen sukupuolinormien tai muunsukupuolisuuteen* liittyvän transnormatiivisuuden rajoituksia. Tutkimus yhdistää queer- ja transtutkimusta sekä visuaalisen kulttuurin tutkimusta. Se osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun sukupuolen moninaisuudesta, transihmisten itsemääräämisoikeudesta sekä vähemmistörepresentaatioiden merkityksestä.
  • Korhonen, Alex (2024)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen ei-binäärisyyden tunnistamista suomalaisen terveydenhuollon transpolijärjestelmässä. Transpolitiikka-nimisen sosiaalisen median alusta Instagramin julkaisuja sekä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositusta muunsukupuolisten sukupuolta vahvistavista lääketieteellisistä toimenpiteistä diskurssianalyyttisen viitekehyksen avulla analysoimalla pyrin yhtäältä tuomaan esiin, miten ei-binäärisyys Suomen transpolijärjestelmässä tunnistetaan sukupuolta vahvistavia toimenpiteitä edellyttävänä, ja toisaalta millaista kuvaa transpolitiikka-tili luo Suomen transpolijärjestelmästä eritoten ei-binäärisyyden näkökulmasta. Tutkielma paikantuu transtutkimuksen kentälle ja osaksi transihmisten itsensä tuottamaa, transsukupuolisuutta käsittelevää jatkumoa. Aiheen valintaa ohjaa vuonna 2023 voimaan astunut niin sanottu uusi translaki, joka kuitenkin jättää huomiotta ei-binääriset transihmiset jättämällä eksplisiittisesti mainitsemassa ei-binääriset ihmiset. Sukupuolen juridisen vahvistamisen ja lääketieteellisten sukupuolta vahvistavien toimenpiteiden erottaminen toisistaan uuden translain myötä ei myöskään sellaisenaan paranna ei-binääristen transihmisten juridista asemaa, sillä Suomessa tunnistetaan vain kaksi juridista sukupuolta. Diskurssianalyyttisen luennan lisäksi olen teemoitellut aineistosta toistuvia teemoja, ja havainnollistan analyysiani aineistolainausten avulla. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisin selonteoin ei-binäärisyyttä häivytetään ja tehdään näkyväksi Suomen transpolijärjestelmässä transpolitiikka-tilin ei-binäärisyyttä käsittelevien julkaisujen perusteella, ja millaista kuvaa transpolitiikka-tili luo Suomen transpolikilinikkajärjestelmästä eritoten ei-binäärisestä näkökulmasta vuosia työn alla olleen translakiuudistuksen jälkeisessä Suomessa? Aineistoni perusteella vaikuttaa siltä, että Suomen transpolijärjestelmässä ei-binäärisyyttä tehdään yhtäältä näkymättömäksi käytännöissä, joissa ei-binäärisyyttä ja sukupuolen liukuvaa ja muuntuvaista luonnetta ei tunnisteta / tunnusteta dysforiaa tuottavaksi ja sukupuolta vahvistavia toimenpiteitä edellyttäväksi, ja toisaalta sitä tehdään näkyväksi toisissa konteksteissa, esimerkiksi silloin, kun binäärisesti identifioituvan transihmisen identiteettiä kyseenalaistetaan, ja hänen identiteetistään esitetään ei-binäärisyyttä ilmentäviä tulkintoja.
  • Keski-Rahkonen, Anna (2022)
    Tausta: Autismikirjon ihmisten sukupuolen moninaisuus on viime vuosina herättänyt laajaa asiantuntija- ja kansaiskeskustelua. Kuvaan systemaattiseen kirjallisuushakuun perustuvassa aineistossani sitä, miten sukupuolen moninaisuutta ja autismikirjoa on viime vuosina käsitelty tieteellisessä tutkimuksessa. Aineisto ja menetelmät: Tarkastelen vuosina 2017-2021 kansainvälisessä Scopus-tietokannassa julkaistuja autismikirjoa ja sukupuolen moninaisuutta käsitteleviä tutkimustiivistelmiä temaattisen analyysin avulla. Analyysiani ohjaa intersektionaalinen näkökulma ja transhistorian tutkimus. Tulokset: Jäsennän sukupuolen moninaisuuden ja autismikirjon yhteisesiintyvyyttä käsittelevän tieteellisen tutkimuksen patologisaatio-, depatologisaatio- ja repatologisaatiopyrkimysten keskinäiseksi kamppailuksi. Sukupuoleltaan moninaiset autismikirjon ihmiset kokevat elämänsä aikana sivuuttamista, ulossulkemista ja syrjintää, jolla on vakavia seurauksia. Puolet tutkimustiivistelmistä tarkasteli yhteisesiintyvyyttä medikalisoivasta, psykologisoivasta tai seksuaalisuutta painottavasta näkökulmasta. Yli kolmannes tutkimuksista edusti kriittistä, osallistavaa tai keskustelevaa näkökulmaa. Uudempia tutkimustraditioita edustavat tutkijat käsittelivät autismikirjoon liittyviä sukupuolen erityispiirteitä usein neutraaleina tai myönteisinä ominaisuuksina. Pohdinta: Patologisoinnin, medikalisoinnin ja psykologisoinnin sijaan sukupuoleltaan moninaiset autismikirjon ihmiset ovat oman kokemuksensa ja palveluntarpeensa parhaita asiantuntijoita. He voivat myös auttaa muita ihmisiä ymmärtämään sukupuolta oman kokemuksensa ja erityisyytensä avulla.