Browsing by Subject "muusikko"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tutkielmani käsittelee musiikintekemiseen liittyvien erontekojen ilmenemistä suomalaisten vaihtoehtomuusikoiden puheessa. Selvitän, millaisia erontekoihin ja vastakkainasetteluihin liittyviä diskursseja muusikoiden puheesta löytyy ja millaiset piirteet ovat näille diskursseille tyypillisiä. Diskurssit määrittyvät kielen käytön kautta, ja haastateltavat käyttävät niitä sosiaalisen todellisuutensa muokkaamiseen. Diskurssien avulla muusikot myös erottavat itsensä niistä musiikillisista käytännöistä, joita he eivät koe omikseen. Havainnoin erontekoja diskurssianalyyttisellä tutkimusmenetelmällä, joka perustuu kielessä luotuun sosiaaliseen todellisuuteen. Haastattelin tutkimusta varten viittä vaihtoehtomuusikkoa. Tällä tarkoitan muusikoita, joiden musiikin julkaisijana on toiminut pienlevy-yhtiö. Pienlevy-yhtiötoiminta tapahtuu niin kutsuttujen kaupallisten suurlevy-yhtiöiden ulkopuolella, ja sitä pidetään alakulttuurisena äänitetuotannon kenttänä, jossa musiikinteon pääpainon ajatellaan olevan taloudellisten päämäärien sijaan taiteellisissa intresseissä. Muusikoiden yhtenäistä ryhmää hahmotetaan tutkielmassa alakulttuurisen skenen käsitteen kautta, jossa alakulttuurin käsitteen erottautumiseen liittyvät näkökulmat yhdistyvät skenetutkimuksen ajatukseen siitä, kuinka skenessä toteutetaan tiettyjä musiikillisia käytäntöjä erottautumisen prosessein. Haastatteluaineistosta löytyneet viisi diskurssia – itse tekemisen, tiedostavan yhteisöllisyyden, riippumattoman ilmaisunvapauden, monimutkaisen kaupallisuuden ja eettisyyden diskurssit – läpäisevät haastateltavien musiikkiin liittyvän arvomaailman sen eri osa-alueilla. Itse tekemisen diskurssi rakentuu aineistossa osin muusikoiden kokemien taloudellisten haasteiden, osin kaikkeen omaan musiikkiin liittyvän materiaalin kontrolloinnin kautta. Tiedostavan yhteisöllisyyden diskurssi esittelee haastateltavien puheessa ilmenevän ajatuksen alakulttuurisesta skenestä, jossa kyetään kokemaan mahdollisimman aitoina pidettäviä tunteita musiikin kautta. Riippumattoman ilmaisunvapauden diskurssissa haastateltavat työskentelevät vapaana itsensä ulkopuolisten auktoriteettien asettamista rajoituksista luoden musiikkia osin järjellisen ajattelun ylittävästi. Monimutkaisen kaupallisuuden diskurssissa keskeistä on haastateltavien tekemän musiikin erottaminen kielteisestä kaupallisuudesta, jossa pyritään taloudelliseen menestykseen taiteellisen lopputuloksen kustannuksella. Haastateltavien puheessa kielteisestä kaupallisuudesta erottaudutaan omalla kaupallisuuden versiolla, jossa tuetaan riippumatonta ilmaisunvapautta. Eettisyyden diskurssi tukee tätä kaupallisuutta pyrkien siihen, että haastateltavien tekemä musiikki on tuotettu artistin taiteilijuutta ja yleisön tiedostavuutta kunnioittaen, ja siihen ovat sidoksissa myös muut arvot, esimerkiksi ympäristön hyvinvointi. Kaikki viisi diskurssia sitoutuvat ajatukseen musiikin aitoudesta, joka liittyy taiteellisuuden ja kaupallisuuden väliseen vastakkainasetteluun ja on tärkeässä roolissa haastateltavien edustamassa, vaihtoehtoisen äänitetuotannon arvoihin nojaavassa musiikillisessa yhteisössä.
-
(2020)Tutkielmani käsittelee sitä, miten suomalaisartistien ja -muusikoiden yksityinen ja julkinen minä näkyvät heistä kirjoitetuissa henkilöjutuissa. Selvitän, minkälaisista aiheista heihin liittyen kirjoitetaan, ja käsittelevätkö jutut musiikkialan haastateltavia yksityishenkilöinä vai julkisina ammattilaisina. Kysyn myös, minkälaisia eroja juttujen sisällöissä on esimerkiksi haastateltavien sukupuolten tai heidän edustamiensa genrejen välillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu sen poikkitieteellisyyden vuoksi sekä musiikintutkimuksen että journalismin tutkimuksen aloista ja suuntauksista. Työ esittelee aikaisempaa tutkimusta kummaltakin tutkimusalalta ja tuo esille musiikin ja median erottamattoman suhteen. Pääasiassa työ sijoittuu kulttuuriseen musiikintutkimukseen. Journalismin tutkimuksen lähtökohdat näkyvät erityisesti aineistossa ja analyysissa. Tutkielman teoria nojaa tutkija Philip Auslanderin jaotteluun julkisuudessa esiintyvän henkilön yksityisyyden kerroksista, joita ovat real persona, performance persona ja character, jotka olen kääntänyt yksityishenkilöksi, julkisuuden henkilöksi ja hahmoksi. Selvitän, miten nämä kerrokset näkyvät aineistossani, ja täydennän teoriaa analyysini tuloksilla. Tutkimusaineisto koostuu yhdestätoista henkilöjutusta, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä tai Ylessä vuonna 2019. Jokaisen henkilöjutun haastateltava on suomalainen musiikin ammattilainen. Analyysimetodina sovelletaan sisällönanalyysia, tarkemmin sanottuna yhdysvaltalaista Qualitative Research -tutkimusperinnettä. Analyysi käy läpi kaikki aineiston henkilöjutut ja erittelee niistä löytyviä ensi- ja toissijaisia teemoja sekä yksityiskohtia. Analyysin perusteella aineistosta on nimettävissä toistuvia tapoja, eli narratiiveja, joilla suomalaisartisteista ja -muusikoista suomalaisissa medioissa puhutaan. Narratiivit vastaavat tutkimuskysymykseen siitä, miten haastateltavien yksityiset ja julkiset minät medioissa näkyvät. Sisällönanalyysin tulosten perusteella esitän, että suomalaisista musiikin ammattilaisista kertovissa henkilöjutuissa toistuvat viisi narratiivia. Ne ovat kansainvälinen menestys, musiikkialan kritiikki, elämänmuutos, yksityiselämän vastoinkäymiset ja artistiksi kasvaminen. Narratiivit voivat esiintyä henkilöjutussa ainoana puhetapana tai juttu voi sisältää piirteitä useista narratiiveista. Yksityisen ja julkisen minän suhde on aineiston perusteella tasainen, mutta henkilöjutuissa käsiteltävät yksityiselämän aiheet henkilökohtaisempia kuin hypoteesi olettaa. Tutkielma jäsentelee artisteista ja muusikoista tarpeellista tietoa ja osoittaa sen edustamien tutkimusalojen yhdistämisen mahdollisuudet sekä uudenlaisen tutkimustiedon tarpeellisuuden.
Now showing items 1-2 of 2