Browsing by Subject "muuttumisjohdos"

Tutkielmassa käsitellään johdospassiivinhahmoisten verbien erehtyä, menestyä, menehtyä ja perehtyä automatiivisuutta. Johdospassiivit ovat usein merkitykseltään automatiivisia U-vartaloisia verbejä, joilla on A-vartaloinen kantaverbi. Tutkimuskysymys on: Kuinka automatiivisia tai agentiivisia nämä johdospassiivien kaltaiset verbit ovat? Tutkimuskysymystä lähestytään seuraavien analyysikysymysten avulla: 1. Millainen on tutkimuksen verbejä sisältävien lauseiden argumenttirakenne tai minkälaisia teon adverbeja ne voivat saada? 2. Minkälaisia merkityksiä näillä verbeillä tai niiden läheisyydessä yleensä on? Argumenttirakenteen osalta käsitellään erityisesti subjektin semanttisia rooleja ja adverbien osalta tarkoituksellisuutta sekä tahdonalaisuutta kuvaavia adverbeja. Tarkoituksellisuutta tutkitaan myös muiden rakenteiden sekä direktiivisyyden avulla. Semantiikan osalta tutkitaan esimerkiksi, missä yhteydessä tutkimuksen verbit esiintyvät. Lisäksi merkityksiä tutkitaan vertaamalla tutkimuksen verbejä niiden synonyymeihin. Tutkielman teoreettisena taustana toimii kognitiivinen kielentutkimus, joka korostaa kielen merkityksellisyyttä. U-johdoksella on omat merkityksensä, ja tässä tutkielmassa selvitetään näiden merkitysten heijastumista tutkimuksen alaisiin verbeihin. Lisäksi tutkimuksen teoreettisena pohjana on fennistiikan passiiveja ja passiivimaisia rakenteita koskevaa tutkimusta. Tutkielman aineistona on Korp-tietokannan Suomi24-korpus vuosilta 2001–2017, eli noin 352 miljoonaa virkettä. Korpuksesta haettiin reilut 500 kappaletta neljästä eri johdospassiivia muistuttavasta verbistä sekä 170 kappaletta kahdesta kausatiivisesta ttA-johdosverbistä. Korpuksesta haettiin verbien kaikkia taivutusmuotoja, ja aineistosta karsittiin substantiivit sekä adjektiivit. Korpuksesta haettiin määrälliseen analyysiin tutkimuksen verbien ja niiden synonyymien perusmuotoja sekä tiettyjä taivutusmuotoja ja lisäksi kollokaatioita. Tutkimuksessa saatiin selville neljän tutkimuksen verbin olevan monikäyttöisiä automatiivisuus- ja agentiivisuus-jatkumoilla. Verbit ovat muuttumisjohdosverbejä eli subjektin tarkoite käy läpi muutoksen. Agentiivisessa käytössä subjektin tarkoitteen toiminta kohdistuu itseensä, eli verbeillä on paitsi automatiivista myös refleksiivistä käyttöä. Aineistossa ei ole passiivista käyttöä, mutta tutkimus ei sulje pois passiivisen käytön mahdollisuutta tutkimuksen verbien osalta. Verbien ttA-vartaloiset kausatiivivastineet ovat huomattavasti agentiivisempia. Neljästä tutkimuksen verbistä perehtyä on selvästi agentiivisin ja menehtyä automatiivisin. Menestyä on verbeistä monikäyttöisin, mutta myös erehtyä-verbiä käytetään niin agentiivisesti kuin automatiivisestikin, mutta agentiivinen käyttö tarkennetaan esimerkiksi tahallaan-adverbiaalilla. Perehtyä-verbi esiintyy eniten direktiivisissä lauseissa, kun taas erehtyä ja menehtyä vahinkoa, onnettomuutta ja epävarmuutta ilmaisevien sanojen seurassa. Menestyä-verbiin liittyy tavoiteltavuus, mutta menestymisen intentionaalista aiheuttamista ei ilmaista. Tutkielman tulokset vaikuttavat hyvin yleistettäviltä näihin neljään verbiin ja tukevat niin fennististä kuin kognitiivisen kielentutkimuksenkin teoriaa. U-johtimen merkityksiin kuuluu paitsi automatiivisuus myös kontinuatiivisuus, jota perehtyä-verbi ilmaisee. Verbien synonyymit eivät edusta täydellistä synonymiaa, vaan niillä on erilaisia tehtäviä, joista osa liittyy myös U-vartaloon.