Browsing by Subject "oikeakielisyys"

Teknologiaa on viime vuosikymmeninä alettu yhä enenevässä määrin käyttää kielitaidon arvioinnissa. Tämä trendi on havaittavissa myös Suomessa, jossa ylioppilaskokeiden sähköistyminen on viime vuosina puhuttanut paljon. Kielten ylioppilaskokeisiin on kaavailtu kirjallisen kokeen oheen myös suullista osiota, joka olisi tarkoitus toteuttaa lähivuosina sähköisenä. Tämä tutkielma pyrkii ottamaan selvää siitä, onko lukiolaisten suullisessa tuotannossa eroja riippuen siitä, suorittavatko he kokeen kasvotusten arvioijan kanssa vai tietokoneen avulla. Tutkielma pyrkii lisäksi selvittämään, millaisia asenteita ja mielipiteitä lukiolaisilla on eri suoritusmuodoista. Tutkimukseen osallistui 15 opiskelijaa yhdestä pääkaupunkiseudun lukiosta. He suorittivat ensin kasvokkain tehtävän kokeen ja kolmen viikon kuluttua tietokonepohjaisen kokeen. Tulosten verrattavuuden vuoksi kokeet suunniteltiin siten, että ne ovat mahdollisimman samanlaiset. Molemmat kokeet koostuivat neljästä eri tehtävästä. Opiskelijoiden suoritettua kokeet heitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn, jonka tarkoituksena oli selvittää, kummasta koemuodosta he pitivät enemmän ja miksi ja kummassa he kokivat pystyvänsä antamaan paremman näytön suullisesta kielitaidostaan. Ryhmähaastatteluissa opiskelijoita pyydettiin täydentämään kyselyssä antamiaan vastauksia, minkä jälkeen keskustelu eteni suullisen kielitaidon testaamiseen ja kokeiden sähköistymiseen liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoiden suoritukset kahdessa eri koemuodossa litteroitiin, jonka jälkeen transkriptiot analysoitiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Suorituksissa verrattiin oikeakielisyyden (accuracy), kieliopillisen sekä sanastollisen kompleksisuuden (complexity) sekä sujuvuuden (fluency) näkökulmista. Kyselyvastaukset käytiin läpi kysymys kerrallaan ja haastatteluista litteroitiin ne osat, jotka olivat analyysin kannalta merkityksellisiä. Tulokset osoittavat, että lukiolaisten suullisessa tuottamisessa on eroja eri koemuodoissa, mutta nämä erot jäivät pieniksi. Tutkimuksen pohjalta on kuitenkin mahdotonta päätellä, johtuvatko erot koemuodosta vai joistakin muista seikoista. Lukiolaiset tuottivat keskimäärin virheettömämpää englantia kasvokkain suoritettavassa kokeessa, ja osallistujat pitivät kyseisessä kokeessa vähemmän taukoja. Suuri osa opiskelijoista kuitenkin tuotti kompleksisempaa puhetta tietokonepohjaisessa kokeessa. Yksilöllisiä eroja oli tosin havaittavissa jokaisen mittarin kohdalla. Tutkimuksen tuloksista selvisi myös, että osallistujat suosivat kasvokkain suoritettavaa koemuotoa sen vuorovaikutuksellisuuden vuoksi. He pystyivät mielestään myös antamaan siinä paremman näytön suullisesta kielitaidostaan, kokivat sen olevan helpompi ja olivat vähemmän hermostuneita sitä suorittaessaan. Tätä aihetta tulee tutkia jatkossa enemmän erityisesti siksi, että suullisen kielitaidon testaamisella on suuret vaikutukset kielten ylioppilaskirjoituksiin, mikäli suullinen osio lisätään ja se suoritetaan tietokonekokeena.