Browsing by Subject "oikeustulkkaus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2022)Tämän maisterintutkielman aiheena on venäjän preteritin tulkkaus suomeen, sillä venäjää äidinkielenään (A) puhuvalle tulkille, jolle suomi on vieras kieli (B), suomen kielen menneen ajan aikamuodon valinta voi olla vaikea. Hypoteesinamme on oletus siitä, että tulkkauksen aikana ammattitulkit valitsevat usein venäjän preteritin vastineeksi nimenomaan imperfektin, koska se on jostain syystä ensimmäisenä mieleen tuleva vaihtoehto. Suomen ja venäjän tempusjärjestelmien eroavaisuuksien vuoksi väärän aikamuodon valinta voi kuitenkin aiheuttaa oikeustulkkauksessa väärinkäsityksiä, minkä seurauksena voisi olla yksilön oikeusturvan vaarantuminen ja pahimmassa tapauksessa väärä tuomio. Tutkimuksen teorian ensimmäisessä osassa käytiin läpi oikeustulkkauksen keskeisiä asioita, siihen liittyviä haasteita sekä poliisikuulustelun erityispiirteitä. Teorian toisessa osassa kuvattiin venäjän preteritiä ja verbin aspektia sekä suomen kielen menneen ajan aikamuotoja ja vertailtiin niitä keskenään. Tutkimuksen empiirisen osan keskiössä on kirjallinen koe, jonka tavoitteena on tarkastella, miten venäjää äidinkielenään puhuvat tulkit tulkkaisivat venäjän preteritin suomeen päin ja mitkä kohdat aiheuttavat heille vaikeuksia. Kirjallisen kokeen materiaalina oli runsaasti suomen imperfektiä sisältävä, suomenkielinen ja litteroitu poliisikuulustelu tv-sarjasta Arman ja Suomen rikosmysteerit, jota hieman pidensimme lisäämällä siihen muutaman lauseen. Käänsimme koemateriaalitekstin venäjäksi. Sen jälkeen koehenkilöitä pyydettiin kääntämään teksti venäjästä suomeen sekä vastaamaan tausta- ja loppukyselyssä oleviin kysymyksiin. Kokeen tuloksista kävi ilmi, että menneen ajan aikamuodon valintaan vaikuttavat ensisijaisesti konteksti, sen ymmärtäminen sekä tilanteen luonne. Lisäksi ilmeni, että tilanteen kokonaiskuvan hahmottaminen perehtymättä kontekstiin voi olla hankalaa, mikä vaikeuttaa sisällöllisesti täydellisen menneen ajan aikamuodon valintaa. Kokeen tuloksista sekä loppukyselystä kävi myös ilmi, että vaihtelua tulkkien käyttämissä verbin aikamuodoissa ilmeni vaihtelua etenkin silloin, kun tekstissä ei ollut imperfektin tai perfektin valintaa helpottavaa ajan tai tavan adverbia. Näin olleen hypoteesimme todentui vain osittain, sillä yksi koehenkilöistä valitsi lähes kaikissa lauseissa venäjän preteritin vastineeksi suomen imperfektin.
-
(2022)Tämän maisterintutkielman aiheena on venäjän preteritin tulkkaus suomeen, sillä venäjää äidinkielenään (A) puhuvalle tulkille, jolle suomi on vieras kieli (B), suomen kielen menneen ajan aikamuodon valinta voi olla vaikea. Hypoteesinamme on oletus siitä, että tulkkauksen aikana ammattitulkit valitsevat usein venäjän preteritin vastineeksi nimenomaan imperfektin, koska se on jostain syystä ensimmäisenä mieleen tuleva vaihtoehto. Suomen ja venäjän tempusjärjestelmien eroavaisuuksien vuoksi väärän aikamuodon valinta voi kuitenkin aiheuttaa oikeustulkkauksessa väärinkäsityksiä, minkä seurauksena voisi olla yksilön oikeusturvan vaarantuminen ja pahimmassa tapauksessa väärä tuomio. Tutkimuksen teorian ensimmäisessä osassa käytiin läpi oikeustulkkauksen keskeisiä asioita, siihen liittyviä haasteita sekä poliisikuulustelun erityispiirteitä. Teorian toisessa osassa kuvattiin venäjän preteritiä ja verbin aspektia sekä suomen kielen menneen ajan aikamuotoja ja vertailtiin niitä keskenään. Tutkimuksen empiirisen osan keskiössä on kirjallinen koe, jonka tavoitteena on tarkastella, miten venäjää äidinkielenään puhuvat tulkit tulkkaisivat venäjän preteritin suomeen päin ja mitkä kohdat aiheuttavat heille vaikeuksia. Kirjallisen kokeen materiaalina oli runsaasti suomen imperfektiä sisältävä, suomenkielinen ja litteroitu poliisikuulustelu tv-sarjasta Arman ja Suomen rikosmysteerit, jota hieman pidensimme lisäämällä siihen muutaman lauseen. Käänsimme koemateriaalitekstin venäjäksi. Sen jälkeen koehenkilöitä pyydettiin kääntämään teksti venäjästä suomeen sekä vastaamaan tausta- ja loppukyselyssä oleviin kysymyksiin. Kokeen tuloksista kävi ilmi, että menneen ajan aikamuodon valintaan vaikuttavat ensisijaisesti konteksti, sen ymmärtäminen sekä tilanteen luonne. Lisäksi ilmeni, että tilanteen kokonaiskuvan hahmottaminen perehtymättä kontekstiin voi olla hankalaa, mikä vaikeuttaa sisällöllisesti täydellisen menneen ajan aikamuodon valintaa. Kokeen tuloksista sekä loppukyselystä kävi myös ilmi, että vaihtelua tulkkien käyttämissä verbin aikamuodoissa ilmeni vaihtelua etenkin silloin, kun tekstissä ei ollut imperfektin tai perfektin valintaa helpottavaa ajan tai tavan adverbia. Näin olleen hypoteesimme todentui vain osittain, sillä yksi koehenkilöistä valitsi lähes kaikissa lauseissa venäjän preteritin vastineeksi suomen imperfektin.
-
(2020)Tutkielman aiheena on oikeustulkin toiminta rikosoikeudenkäynnissä. Tavoitteena on selvittää, miten suomalaisessa tuomioistuimessa tapahtuva tulkkaus vastaa oikeustulkkausta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa annettua kuvausta. Tutkielmassa tarkastelen Helsingin käräjäoikeudessa tapahtuvaa venäjän kielen tulkkausta ja tulkkauskäytäntöjä ja vertaan niitä oikeustulkkausta käsittelevässä kirjallisuudessa kuvattuihin ihanteisiin. Etnografisena tutkimusmenetelmänäni käytin ei-osallistuvaa havainnointia. Tutkimusaineiston keräsin havainnoimalla oikeussaleissa tapahtuvaa venäjän kielen tulkkausta. Tutkimusaineistoni koostuu viidestä havainnoimastani tulkatusta oikeudenkäynnistä ja niihin liittyvistä muistiinpanoista. Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2017 ja 2019. Oikeudenkäynneissä käsiteltiin rikosasioita. Valitsin oikeudenkäynnit, joissa käytettiin tulkkausta kieliparissa suomi ja venäjä. Analysoin aineistoa vertaamalla tekemiäni havaintoja oikeustulkkausta käsittelevän kirjallisuuden kuvauksiin. Kiinnitin havainnoinnissani huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) yleiset huomiot 2) tulkin ammattitaito 3) työskentelyolosuhteet 4) tulkkausmenetelmä ja sen valinta sekä 5) vuorovaikutus. Tutkimus osoitti, että käytäntö eroaa teoriakirjallisuudessa esitetyistä kuvauksista. Melkein kaikilla tutkimillani osa-alueilla esiintyi eroja teorian ja käytännön välillä. Teoriasta poikkeavaa toimintaa esiintyi muun muassa tulkin roolinmukaisessa käyttäytymisessä, tulkkauksen tarkkuudessa ja pukeutumisessa. Yhdenmukaisuutta teorian kanssa esiintyi muun muassa tulkkausmenetelmien valinnassa, joka noudatti kirjallisuudessa kuvattua ihannetta kaikissa havainnoimissani oikeudenkäynneissä. Kokonaisuutena kaikkien oikeudenkäyntien tulkkaus oli hyvää ja sujuvaa. Ammattimaisen tulkin piirteinä pidetään yleensä oikeustulkin roolissa pysymistä, kattavaa tulkkausta, tilanteenmukaista käyttäytymistä ja pukeutumista sekä muistiinpanojen tekemistä. Nämä piirteet huomioiden havainnoimieni oikeudenkäyntien tulkit osoittivat ammattimaisuuttaa ja varmaa työotetta. Kaikissa havainnoimissani oikeudenkäynneissä tulkkauksen sisältö välittyi hyvin, eikä tulkkauksissa ilmennyt oikeudenkäyntejä haittaavia tekijöitä.
-
(2018)Oikeustulkkaus ja sen toimivuus ovat ajankohtaisia aiheita Suomen tulkkaus- ja oikeuspiireissä. Oikeustulkkauksen toimivuus onkin tärkeä kysymys, sillä heikosti toimiva tai täysin toimimaton oikeustulkkaus voi pahimmassa tapauksessa heikentää tulkattavan oikeusturvaa tai peräti vaarantaa Suomen koko oikeusjärjestelmän oikeusvarmuuden. Muun muassa asianajajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että oikeustulkkauksessa esiintyy liian usein tapauksia, joissa sen toimivuus joko vaihtelee liikaa tai on riittämätön tulkkaukseen viranomaisasioissa. Syyt tulkkauksen toimimattomuuteen voivat liittyä esimerkiksi tulkin ammatti- tai työkieleen, roolin, etiikan tai ammattisäännöstön riittämättömään hallintaan tai jopa oikeustulkkauksen perusteiden osaamattomuuteen. Viimeaikaiset uudistukset Suomen oikeustulkkauksen lainsäädäntöön ja koulutusmahdollisuuksiin pyrkivät osaltaan parantamaan oikeustulkkauksen toimivuutta. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä vaikuttaa oikeustulkkauksen toimivuuteen ja mitä mieltä asianajajat ovat oikeustulkkauksen toimivuudesta Suomessa. Oikeustulkkaus Suomessa on ollut kuten monissa muissa Euroopan unionin maissa jo pidemmän aikaa murroksessa. Lainsäädännöllisesti tärkein uudistus Suomen oikeustulkkauksessa on oikeustulkkirekisterin perustaminen. Oikeustulkkirekisteriin merkitään vain riittävän pätevät oikeustulkit. Tulevalla oikeustulkilla on nykyisin monia koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi Helsingin yliopistossa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa tai Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Asianmukaisen koulutuksen myötä oikeustulkki tiedostaa oikeustulkin etiikan ja roolin tärkeyden sekä niiden vaikutuksen toimivaan oikeustulkkaukseen. Tutkielma selvittää kahden oikeustulkkausta käsittelevän kyselyn avulla asianajajien näkemyksiä oikeustulkkauksen toimivuudesta Suomessa. Kyselyt ovat Asianajajaliiton oikeustulkkauskysely vuodelta 2016 ja O-ERKO-hankkeen sidosryhmäkysely vuodelta 2017. Aineisto koostuu kyselyiden anonyymeistä vastauksista, jotka on saatu edellä mainituilta tahoilta. Kyselyiden vastaajien mielestä oikeustulkkauksen toimivuuden vaihtelu riippuu muun muassa heikosta kieli- ja tulkkaustaidosta, puutteellisesta etiikan ja roolin hallinnasta sekä tulkkaukseen liittyvistä virheistä. Vastaajat toivovat oikeustulkeilta esimerkiksi oikeustietämystä ja -sanastoa, asianmukaista käyttäytymistä oikeustulkkaustilanteessa ja tulkkeen ymmärrettävyyttä. Vastanneet asianajajat painottaisivat myös mieluummin laatua hinnan sijaan oikeustulkkauspalveluita valittaessa. Vaikka asianajajat moittivat Suomen oikeustulkkauksen toimivuuden vaihtelevuutta ja sekä oikeustulkkaus että oikeustulkit ovat saaneet kritiikkiä osakseen, ollaan Suomessa matkalla kohti parempaa toimivuutta oikeustulkkauksessa. Suomen oikeustulkkauksen kokonaisvaltainen toimivuus ei ole utopiaa, sillä lainsäädännöllisten ja koulutuksellisten uudistusten sekä kaikkien osapuolten välisen yhteistyön avulla siitä on mahdollista tehdä totta.
-
(2020)Pro gradu -tutkielman aiheena on oikeustulkkauskoulutuksen toteutuminen Suomessa. Tarkastelen tutkielmassani sitä, kuinka ensimmäiset oikeustulkkauksen koulutusohjelmat ovat pystyneet vastaamaan vuonna 2008 valmistuneessa oikeustulkkauksen selvityshankkeessa esiin tulleihin haasteisiin. Olen tutkinut toteutumista haastattelemalla oikeustulkkauskoulutuksessa olevia tulkkeja. Suomessa vieraskielisten määrä on kokenut huomattavan pyrähdyksen, mistä johtuen myös tulkkauksen määrä Suomen viranomaisissa on kasvanut. Oikeustulkille ei kuitenkaan ole asetettu laissa pätevyysvaatimuksia, vaan kuka tahansa voi nimetä itsensä tulkiksi. Tulkkaus on kuitenkin tärkeä osa viranomaisen ja asianosaisen välistä kommunikaatiota, ja tulkkauksen epäonnistumisella voi olla vakavia seurauksia tulkattavan henkilön oikeusturvaan. Asiantuntijaryhmän kokoama oikeustulkkauksen selvityshanke toimi pohjana Suomessa tehtäville oikeustulkkauksen uudistuksille, ja selvityshankkeessa pyrittiin selvittämään tapoja kehittää oikeustulkkausta. Koulutus ja tulkkien auktorisointi nousivat keskeisiksi kehityksen kohteiksi. Koska Suomeen järjestetyn oikeustulkkirekisterin tavoitteena näyttäisi näin olevan luoda pohja oikeustulkin järjestäytyneelle ammatille, valitsin haastateltaviksi tulkeiksi opiskelijoita sellaisista oppilaitoksista, joista valmistunut voi suoraan hakea oikeustulkkirekisteriin merkitsemistä. Tutkielmassa todettiin, että asiantuntijaryhmän esittämistä ehdotuksista oikeustulkkauskoulutuksen kehittämiseksi monet toteutuivat. Koulutuksen järjestäjäksi valikoitui ehdotuksen mukaan virallinen taho, sillä koulutusta tarjoavat mm. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Helsingin yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Haastateltavien mukaan samaan opetukseen osallistui useamman kielen tulkkeja ja osa koulutuksista oli suoritettavissa työn ohella. Eri oppilaitosten opetussuunnitelmissa oli kuitenkin eroja, joten opintokokonaisuuksien joustavuus vaihtelee oppilaitoksittain. Voidaan kuitenkin katsoa, että asiantuntijaryhmän ehdotukset koulutuksen joustavuudesta ja kustannustehokkuudesta usean eri kieliryhmän samanaikaisen opetuksen kannalta ovat pääasiallisesti toteutuneet. Haastatteluissa tuli esille, että tulkit arvostivat erityisesti oikeustieteellisten opintojen osaa koulutuksessaan. Tulkit arvostivat myös tulkkausmenetelmien ja sanaston harjoittelua. Kritiikkiä sai osakseen kuitenkin kuiskaustulkkauksesta ja prima vista -tulkkauksesta koostuva yhdistelmätulkkaus, sillä menetelmän käyttö ei ole todellisuuteen verrattavissa. Kyseisen tulkkausharjoituksen sijaan tulkit ehdottivat harjoitusta, jossa simuloitaisiin oikeudenkäyntiä. Asiantuntijaryhmän ehdottama koulutuksen järjestyminen tulkkien erilaisten taustojen ja kokemuspohjien huomioonottamisen kannalta on kuitenkin jäänyt vajaaksi. Tulkeille keskeiset arvot ovat haastattelujen pohjalta koulutukseen osallistuville ammattitulkeille itsestään selvyyksiä. Koska koulutuksen pääsyvaatimukset ovat korkeat ja koulutuskielet rajalliset, voi koulutuksen ulkopuolelle jäädä se ryhmä, joka oikeusviranomaisten keskuudessa herätti eniten epävarmuutta: harvinaisten kielten tulkit. Vaikka oikeustulkin koulutus on osoittautunut hyödylliseksi tulkkiopiskelijoiden parissa, näyttäisi siltä, että koulutukseen on päässyt opiskelemaan pääasiallisesti ammattitulkkeja, joille tulkin ammattitaidon kulmakivet ovat jo ennestään tuttuja.
-
(2019)Oikeustulkkaus on vaativa, ammattitaitoa ja koulutusta vaativa erikoisasiantuntijatehtävä. Huonosti suoritettuna se voi vaarantaa jopa oikeusturvan kokonaan, Hyvä tulkki varmistaa, että oikeudenkäynnissä tulkattavan oikeusturva toteutuu, ja että hän saa Suomen ja EU:n takaamien lakien ja asetusten mukaisesti reilun kohtelun ja tulee ymmärretyksi. Oikeustulkkauksen tasoa ja oikeusturvaa varmistamaan perustettiin 2016 oikeustulkkirekisteri Euroopan unionin direktiivin 2010/64/EU johdosta hallituksen esityksen HE 39/2015 pohjalta. Rekisteri on ollut nyt voimassa neljä vuotta. Tämä tutkielma selvittää rekisterin nykytilaa: rekisterin ja rekisteröintimenetelmän ongelmakohtia, tulkkien itsensä näkemyksiä siihen, miten hyvin rekisteri on onnistunut tavoitteissaan, ja tulkkien ja Helsingin käräjäoikeuden henkilökunnan kyselyn pohjalta saatuja mielipiteitä siitä, miten rekisteriä voisi kehittää tulevaisuudessa. Lisäksi tutkielma selvittää sitä, miten paljon rekisterin oletettu käyttäjäkunta, tulkkauksia tilaavat viranomaistahot, käyttävät rekisteriä tulkkien hankkimiseen. Tutkimuksen kyselyyn vastasi hiukan yli puolet tutkimushetkellä oikeustulkkirekisteriin kuuluvista tulkeista. Toiseen kyselyyn, joka lähetettiin Helsingin käräjäoikeuden työntekijöille, vastasi viisi työntekijää. Tulkit eivät ole tyytyväisiä rekisterin nykytilaan ja tutkimusaineiston pohjalta vaikuttaisi siltä, etteivät käräjäoikeudet käytä rekisteriä vaan pitäytyvät omissa tulkkilistoissaan. Rekisteri on kallis ja hankalasti löydettävissä ja siihen pääsy on monimutkaisen prosessin takana. Rekisteriä kehitetään, ja rekisteriä hallinnoivalla Opetushallituksella ongelmista ollaan kuitenkin tietoisia. Rekisteröinnin ongelmakohtiin pitäisi olla tulossa muutoksia ja parannuksia, ja rekisterin verkkosivut uudistetaan vuoden 2019 aikana.
-
(2022)Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma Opintosuunta: Käännös- ja tulkkausviestintä Tekijä: Nigina Khodjaeva Työn nimi: Suomen rikosoikeuden rikosnimikkeet ja niiden venäjänkieliset vastineet Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 41s. + liitteet 13s. + venäjänkielinen lyhennelmä 5s. Avainsanat: oikeustulkkaus, tulkkaus, rikosnimikkeet, rikosoikeus Ohjaaja tai ohjaajat: Pasanen Päivi Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto – Helda/E-thesis (opinnäytteet), ethesis.helsinki.fi Muita tietoja: Tiivistelmä: Oikeustulkkauksen tarve on kasvanut viime vuosina huomattavasti ulkomaalaisten määrän kasvaessa Suomessa. Tulkkauksen oikeudessa on oltava tarkka ja täsmällinen, jotta mahdollisilta virheiltä tai vääriltä tuomioilta vältyttäisiin. Sen vuoksi oikeustulkin on hallittava oikeuden kieli ja siihen liittyvät termit. Tämän työn aiheena on Suomen rikosoikeuden rikosnimikkeet ja niiden venäjänkieliset vastineet. Työssä tarkastellaan Suomen rikoslaissa olevia rikosnimikkeitä ja näiden määritelmiä. Analyysin kohteeksi on valittu 21 rikosnimikettä kolmesta ensimmäisestä rikoslain luvusta, joissa esiintyy rikosnimikkeitä. Pohjustuksena oikeudenkäynnin termien analyysille tämän työn alussa käsitellään Suomen oikeusjärjestelmää, oikeuskieltä ja sen kääntämistä ja tulkkaamista. Tutkimuksen menetelmä on käsiteanalyysi, jonka avulla selvitetään käsitteet, niiden määritelmät ja etsitään venäjänkieliset vastineet. Tutkimuksen teoriataustana toimii terminologian teoria eli oppi käsitteistä ja niitä kuvaavista termeistä. Tämän tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen listaa rikosnimikkeistä vuodelta 2020 (Tilastokeskus > Luokitukset > Rikokset > Rikosnimikkeet 2020), Suomen rikoslaki (verkkosivu finlex.fi), Suomen rikosprosessioikeus (Virolainen, 2003), Venäjän Federaation rikoskoodeksi (verkkosivulla consultant.ru), Nykyaikaisen Venäjän juridinen terminologia (Bogdanov, 2006). Analyysin perusteella luodaan suomi-venäjä sanasto. Sanaston kohderyhmä on oikeustulkit, jotka työskentelevät Suomessa. Tämä tutkimustyö voi olla myös hyödyksi muille venäjän kielen tulkeille, kääntäjille ja muille alan termistöä käyttäville.
-
(2020)Tämä maisterintutkielma käsittelee tulkin roolia ja tehtäviä Rajavartiolaitoksessa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä Rajavartiolaitoksen tulkkien ja tutkijoiden mielestä tulkin tehtäviin kuuluu ja mitä odotuksia hänen rooliinsa kohdistetaan. Nimitystä Rajavartiolaitoksen tutkija käytetään tässä tutkielmassa oikeudellisessa merkityksessä, jolloin sillä tarkoitetaan hallinnollisessa tutkinnassa tai rikostutkinnassa työskenteleviä tutkijoita. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelututkimusta. Haastatteluvaiheessa haastattelukysymykset oli jaettu neljään osioon: tulkin rooli ja tehtävät, hyvä tulkkaus, tulkin pätevyys sekä tulkkien ja rajaviranomaisten välinen yhteistyö. Kyselyyn vastanneet tutkijat ja tulkit olivat yhtä mieltä siitä, että tulkin on oltava luotettava ja puolueeton osapuoli, joka mahdollistaa viranomaisen tehtävien suorittamisen ja takaa Rajavartiolaitoksen asiakkaan oikeusturvan. Molemmat haastellut ryhmät pitivät tulkin pätevyyden kriteereinä tulkin käytännön kokemusta tulkkaamisesta, vankkoja substanssitietoja, hyvää kielitaitoa ja kulttuurikompetenssia. Tulkkausta pidetään onnistuneena silloin, kun tulkilla on hyvät mahdollisuudet valmistautua tulkkaukseen ja kun tulkattavat haluavat tulla ymmärretyiksi sekä silloin, kun tulkki kykenee välittämään viestejä tulkattavien välillä selvästi ja tehokkaasti. Tulkkien mielestä tulkkauksen on oltava sisällöltään mahdollisimman kattava, kun taas tutkijoiden mielestä tulkkauksen ei tarvitse olla sananmukaista, vaan siitä on käytävä ilmi prosessiin liittyvät ydinasiat. Tulkkien ja tutkijoiden yhteistyö on ollut pääsääntöisesti sujuvaa, mutta tulkit ovat kohdanneet joitakin tulkkauksen tekniseen toteutukseen liittyviä ongelmia. Ongelmina mainittiin kokemattomien rajavartijoiden tulkkausta vaikeuttavat toimet sekä tulkkien oikea-aikaiseen varaamiseen liittyvät vaikeudet. Haastateltujen tutkijoiden vastaukset antavat sen käsityksen, että heidän kokemansa ongelmatilanteet liittyvät toisinaan ilmenevään yksityisen sektorin tulkkien epäluotettavuuteen ja heikkoihin substanssitietoihin sekä toisaalta siihen, että tulkki saattaa ottaa kantaa käsiteltävään asiaan.
Now showing items 1-8 of 8