Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "omakuva"

Sort by: Order: Results:

  • Luonnosmaisuuden hetkellisyyttä ja kokonaisuuden sirpaleita : Fragmentaarisuuden merkkejä Aimo Kanervan ihmiskuvissa 
    Wasastjerna-Toivanen, Tuija (2022)
    Tutkielma käsittelee taidemaalari, professori Aimo Kanervan (1909 ̶ 1991) teoksia, jotka kuvaavat ihmistä. Lähtökohtana tutkielmalle toimi Kanervan piirustuskokoelma, johon tutustuminen herätti ajatuksia Kanervan ihmiskuvien fragmentaarisuudesta. Tutkielma keskittyy vastaamaan kysymyksiin siitä, kuinka fragmentaarisuus esiintyy Kanervan ihmiskuvissa sekä millaiset fragmentaariset piirteet yhdistävät ja minkälaiset piirteet erottavat piirustuksia, omakuvia ja muotokuvia. Tutkielman teoreettinen näkökulma perustuu fragmentaarisuuden käsitteeseen, joka jakautuu detaljien merkitykseen, luonnosmaisuuteen sekä ajan näkymiseen teoksissa. Yksityiskohdat korostavat teoksen luonnosmaisuutta tai vähentävät sitä. Luonnosmaisuus tarkoittaa tutkielmassa harkittua keskeneräisyyttä, joka pohjautuu non finito -ajatukseen. Aika on kiinteässä suhteessa fragmentaarisuuteen, joten ajan näkyminen teoksissa on myös tutkielman tarkastelukohteena. Kanerva teki uransa aikana rinnakkain teoksia eri menetelmiä hyväksikäyttäen. Hänelle piirtäminen oli yhtä tärkeää kuin maalaaminen öljyväreillä tai vesiväreillä. Hän käytti näitä kaikkia menetelmiä myös ihmisiä kuvaavia teoksia tehdessään. Siten tutkielman aineisto koostuu piirustuskokoelmasta nostetuista esimerkeistä sekä maalatuista omakuvista ja muotokuvista. Kanerva teki uransa aikana neljä tilausmuotokuvaa, joista kolme on analyysissä mukana. Tutkielma osoittaa, että fragmentaarisuus ei ole yksinkertainen piirre, joka näkyy teoksissa selkeästi. Varsinkin öljy- ja vesiväriteosten kohdalla fragmentaarisuuden eri osa-alueet jäävät helposti piiloon. Vaikka Kanervan ihmiskuvissa on nähtävissä fragmentaarisia piirteitä, esiintyy eroja sekä samanlaisten kuva-aiheiden kesken kuin myös eri tekniikoilla luotujen teosten välillä. Kaikki tutkielman tarkasteleman fragmentaarisuuden kolme piirrettä esiintyvät pääasiassa vain piirustuksissa. Maalattujen omakuvien ja muotokuvien fragmentaarisuus perustuu vain osittain kaikkien kolmen kriteerin täyttymiseen. Teosten joukossa on monia, joissa on yksi tai kaksi fragmentaarisuuden osa-aluetta, mutta jokin niistä jää puuttumaan. Useimmiten se on keskeneräisyyden tunne, joka saattaa jäädä näkymättömiin teoksessa.
  • Miten sukupuoli näkyy? : utopiat ja normit muunsukupuolisten* omakuvissa 
    Jussila, Utu-Tuuli (2021)
    Queer-utopioiden tehtävä on nykyhetken kritiikki, joka mahdollistaa utopistisen tulevaisuuden kuvittelemisen. Tässä sukupuolentutkimuksen alan maisterintutkielmassa analysoin muunsukupuolisten* omakuvien avulla sitä, miten taiteen kuvat ja prosessit voivat toimia queer-utopioiden välineinä. Miten ne voivat auttaa purkamaan binäärisiä sukupuolinormeja ja näin edesauttaa muunsukupuolisten* ihmisyyden tunnistamista? Tutkimuksessa ’muunsukupuolinen*’ toimii kattoterminä, joka kattaa kaikki sellaiset henkilöt, jotka eivät itsestään selvästi tai ainoastaan identifioidu binääristen sukupuolinormien mukaisten sukupuolikategorioiden mukaan naisiksi tai miehiksi. Asteriski muistuttaa tutkimusaineistossa esiintyvästä moninaisuudesta. Tutkimuksessa haastattelin muunsukupuolisia* heidän tekemistään omakuvista, jotka toteutettiin osana taiteen maisterintutkielmaani IN/VISIBILITY – Queer(ing) Photography (2020). Haastatteluja tehtiin kaikkiaan kaksitoista, ja ne toteutettiin virikehaastatteluina, joissa omakuva oli mukana haastattelutilanteessa. Tutkimuksen läpäisevänä teemana toimii utopia, johon pyrin myös yhteistyötä korostavalla metodologialla ja aineiston moninaisuuden huomioivalla tulosten analyysillä. Lähestyn aihettani queer-teoreettisesti, jolloin sukupuoli näyttäytyy kontingenttina ja sitä rajoittavat erilaiset historiallisesti ja kulttuurisesti määrittyvät normit. Visuaaliset representaatiot ovat yksi niistä tavoista, jolla sukupuolta ja sen normeja tehdään ja puretaan. Omaa sukupuolen representaatiota pohtiessaan muunsukupuoliset* osallistujat joutuvat ottamaan huomioon sekä binääriset sukupuolinormit että muunsukupuolisuuteen* liittyvän transnormatiivisuuden. Nämä normit myös rajoittavat muunsukupuolisuuden* tunnistamista. Queer-utopioiden kannalta tärkeiksi nousevat sellaiset tilanteet ja yhteisöt, joissa muunsukupuolisuus* tunnistetaan ehdoitta ilman binääristen sukupuolinormien tai muunsukupuolisuuteen* liittyvän transnormatiivisuuden rajoituksia. Tutkimus yhdistää queer- ja transtutkimusta sekä visuaalisen kulttuurin tutkimusta. Se osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun sukupuolen moninaisuudesta, transihmisten itsemääräämisoikeudesta sekä vähemmistörepresentaatioiden merkityksestä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO