Browsing by Subject "oman äidinkielen opetus"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2022)The current study is an exploration of Vantaa city primary and lower-secondary teacher attitudes towards multilingualism, as well as their attitudes towards the specific multilingual program the oma äidinkieli program. The oma äidinkieli program is a voluntary program which provides mother tongue instruction to pupils who speak a different language at home than the official languages of Finland, Finnish and Swedish. The aims of this study are to investigate and assess the attitudinal positioning of primary and lower-secondary teachers towards multilingualism and the oma äidinkieli program during a time when the number and concentration of foreign language speaking residents in Vantaa and the capital region of Finland is increasing, to increase the visibility of multilingualism and multilingual pupils, and to contribute to the study of teacher attitudes and multilingualism. A total of 45 primary and lower-secondary teachers from the Finnish city of Vantaa completed a paper questionnaire designed to assess attitudes towards multilingualism and the oma äidinkieli program. Quantitative data was collected using Likert-scale questions and a direct approach to studying attitudes. Results were analysed using descriptive statistics. Findings in this study indicate positive teacher attitudes towards both multilingualism and the oma äidinkieli program. This positive attitudinal positioning runs parallel to the approach to multilingualism prescribed in the Finnish National Core Curriculum for Basic Education. While encouraging that overall results indicate positive teacher attitudes towards multilingualism and the oma äidinkieli program, the frequency of negative and neutral responses to certain items, such as items regarding multilingual pupil’s language development, may indicate possible gaps in teacher understandings regarding multilingual pupils and their development. The overall positive attitudes of Finnish teachers are important because positive teacher attitudes towards multilingualism can positively affect the academic, linguistic, cultural, and identity development of multilingual pupils. Positive teacher attitudes towards the oma äidinkieli program are important because the program supports multilingual and multicultural development and supports the transition of foreign language speaking migrants into Finnish society. Also, as the oma äidinkieli program is a voluntary program for pupils, support from primary and lower-secondary teachers is needed in order for the program to be successful.
-
(2019)Tutkielma käsittelee perusopetusta täydentävää oppilaan oman äidinkielen (saksa) opetusta opettajien näkökulmasta. Tämä opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka puhuvat kotonaan jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea sekä oppilaille, jotka ovat oppineet kieltä muualla (ns. ylläpito-opetus). Opetuksen tavoitteet määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden liitteessä. Opetukseen osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista, eikä opetuksen järjestäminen ole kouluille tai kunnille pakollista. Syksyllä 2015 opetusta järjestettiin yli 80 kunnassa ja osallistujia oli yli 17 000, näistä 284 opiskeli saksaa. Työn teoriaosuudessa käsitellään oman äidinkielen opetukseen vaikuttavia tekijöitä sekä tämän opetuksen erityispiirteitä. Monikielisyyden ja kaksikielisyyden jaotteluun käytetään Romainen (1989) luomaa mallia, joka perustuu oppilaan kieliympäristöön. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen kulttuuri- ja kieli-identiteettien lisäksi käsitellään ammatti-identiteettiä. Opetusryhmän heterogeenisyyttä ja sitä, miten sen kanssa voidaan toimia, tarkastellaan sisäisen ja ulkoisen eriyttämisen käsitteiden kautta. Tutkielmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: (1) Keitä ovat saksan oman äidinkielen opettajat ja minkälainen on heidän akateeminen, pedagoginen ja ammatillinen taustansa sekä kieli-, kulttuuri- ja ammatti-identiteettinsä? (2) Minkälaisia ovat saksan oman äidinkielen opetusryhmät ja miten opettaja toimii oletettavasti heterogeenisen opetusryhmän kanssa? (3) Miten hyvin opettajat tuntevat ja toteuttavat oman äidinkielen opetuksen opetussuunnitelmaa? Tutkielman empiirinen osa koostuu kyselylomaketutkimuksesta ja teemahaastatteluista, jotka tehtiin keväällä 2017. Sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi kahdeksan entistä ja nykyistä opettajaa. Näistä viittä haastateltiin henkilökohtaisesti aiheen syvällisempää tarkastelua varten. Kaikki kyselyyn vastanneet opettajat ovat valmistuneet yliopistosta saksa pääaineenaan. Lähes kaikilla heillä on suomalainen opettajan pätevyys. Suurin osa ilmoittaa äidinkielekseen saksan, mutta joukossa on myös muun kielisiä opettajia, joille saksa on vieras kieli. Saksan kieli ja kulttuuri on kaikille tärkeä osa identiteettiä. Koska oman äidinkielen opettaminen on opettajille sivutyö, heidän ammatti-identiteettinsä rakentuu myös muiden asioiden varaan. Tutkimus todistaa opetusryhmien suuren heterogeenisyyden (mm. oppilaiden ikä, kielitaito), joka on vastanneiden opettajien mukaan opetuksen suurin haaste. Opettajat tuntevat opetussuunnitelman, mutta pitävät siinä esitettyjä tavoitteita melko epärealistisina, koska opetus on vapaaehtoista, normaalin koulupäivän jälkeen ja koska opetusryhmät ovat erittäin heterogeenisia. Opetussuunnitelmassa mainittu yhteistyö muiden opettajien kanssa ei toteudu ja opettajat tuntevat itsensä kouluyhteisössä melko ulkopuolisiksi.
-
(2019)Tiivistelmä – Referat – Abstract Monikielisyys on tutkimusaihe, joka on ollut viime vuosina vahvasti pinnalla, ja erityisesti koulujen monikielisyyttä on tutkittu paljon Suomessa. Tutkielma sijoittuu osaksi tätä monikielistä ja -kulttuurista koulua tarkastelevaa tutkimusta, sillä tutkielman aiheena on monikielisyys ja oppilaan oma kieli koulussa opettajien näkökulmasta kuvattuna. Tutkielmassa tarkastellaan opettajien haastattelupuhetta erityisesti siitä näkökulmasta, miten opettajat metaforisesti käsitteellistävät monikielisyyttä, oppilaan omaa kieltä ja suomen kieltä ja miten opettajat kuvaavat monikielistä koulua ja muita opettajia ja millainen kuva monikielisestä koulusta haastattelujen perusteella syntyy. Tutkielma sijoittuukin menetelmällisesti diskurssintutkimuksen alle. Diskurssintutkimuksen lisäksi analyysissa hyödynnetään kognitiivista metaforateoriaa, kieli-ideologioiden tutkimusta, sekä kansainvälisiä tutkimuksia ensikielen ja oppimisen välisestä suh-teesta. Tutkielman aineistona toimii teemahaastattelun keinoin hankittu haastatteluaineisto, joka koostuu kahden luokanopetta-jan, kahden suomen kielen opettajan ja kolmen oman äidinkielenopettajan haastatteluista. Haastattelemani opettajat työskentelevät vahvasti monikielisissä kouluissa tai muuten monikielisten oppilaiden parissa pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Tutkielmassa havaitaan, että opettajien tavassa käsitteellistää kieliä ja kuvata monikielistä koulua on yhteneväisyyksiä. Esimerkiksi monikielisyyttä kuvataan toistuvasti haastatteluissa ”rikkaudeksi”, ja monikielisyys vertautuukin haastatte-luissa vahvasti taloudellisiin resursseihin. Sen sijaan oppilaan omaa kieltä kuvatessaan opettajien metaforinen puhe tuntuu heijastavan käsimetaforia OMA KIELI ON ELÄVÄ ORGANISMI, OMA KIELI ON RESURSSI, OMA KIELI ON VÄLINE, OMA KIELI ON OMISTETTAVA TAVARA ja OMA KIELI ON KONE. Myös niissä tavoissa, jolla opettajat kuvaavat monikielistä koulua ja opettajien roolia monikielisyyden tukijana tai estä-jänä, on opettajien kesken paljon samankaltaisuutta. Haastatteluista nousee esiin kolme diskurssia: ”Suomen kieli en-sin”, ”Oppitunti yksikielisenä tilana” ja ”Oman äidinkielen opetuksen rooli ja erillisyys koulun arjessa”. Tutkielmassa havaitaan, että samankin koulun sisällä opettajien suhtautuminen monikielisyyteen ja opettajien kielikäytänteet vaihte-levat suuresti. Haastatteluissa viitataan toistuvasti opettajiin, jotka kieltävät joko oman kielen tai suomen kielen käytön oppitunnilla ja opettajiin, jotka näkevät suomen kielen ensisijaisena kielenä koulua ajatellen. Oman äidinkielen opetusta kuvataan haastatteluissa toistuvasti koulun muusta arjesta erilliseksi oman kielen tukemisen paikaksi ja vastaavasti oman äidinkielen opettajia ulkopuolisiksi toimijoiksi muuhun opettajayhteisöön nähden.
-
(2022)Oman äidinkielen opetusta järjestetään Suomessa useimmissa kunnissa ja monissa kielissä, lukumääräl-tään opetukseen osallistuu eniten venäjän ja vironkielisiä. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu hyvän oman äi-dinkielen osaamisen luovan pohjan muille oppimiselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää venäjän -ja viron oman äidinkielen opettajien kokemuksia opetuksen toteuttamisesta. Tarkastelun kohteena on mm. opetuk-sen sisältö ja oppimateriaalit sekä opettajien havaintoja oppilaiden motivaatiosta osallistua oppitunneille. Tämä tutkimus toteutui yhteistutkielmana: Laakso vastasi venäjän kielen osuudesta ja Võhumõõk viron kielen. Alku- ja loppuluvut on kirjoitettu yhdessä. Tutkimus on laadullinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla keväällä 2020. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita ja niihin osallistui 14 oman äidinkielen opettajaa. Tarkoitukseltaan tämä tutkimus on pääosin kuvaileva. Tutkimusmenetelmänä on ainestolähtöinen sisällönanalyysi. Haastateltujen opettajien mukaan opetukselle ei ole luotu parhaita mahdollisia puitteita: ryhmät ovat hy-vin heterogeenisia ja luokkakoko on joskus liian suuri. Opettajilla ei ole oppikirjoja, jotka vastaavat viimeistä pe-rusopetuksen opetussuunnitelmaa. Virallisesti organisoitua yhteistyötä sopivien oppimateriaalien jakamisessa ei ole. Opettajilla on yleensä käytössä oppikirjat Venäjältä tai Virosta, osa kokee kirjojen olevan hyvin kielioppi-painotteisia. Opettajat luovat myös omia oppimateriaaleja, joskus kunnan toiveesta. Oppituntien rakenne on eri opettajilla erilainen. Joidenkin venäjän opettajien tunnit ovat enimmäkseen tehtäväpainotteisia. Joidenkin tunneilla on ensin yhteinen osio kaikille. Viron oppituntien rakenne myös vaihtelee riippuen opettajasta. Yhteistä opettajilla oli kaunokirjoitustaidon kehittäminen alkuopetuksessa olevilla lapsilla ja hyvin vahva lukemisen merkityksen korostaminen. Viron tunneilla usein katsotaan elokuvia, venäjän tunneilla harvemmin. Venäjänkielisten lasten oppimismotivaatiota yleensä arvioitiin hyväksi, vaikka oppimishaluttomuutta myös ilmeni. Viron kielessä oppimismotivaatio vaihteli enemmän. Melkein kaikkien opettajien mukaan perheel-lä on suurin vaikutus siihen. Tutkimus osoittaa seuraavien tekijöiden vaikuttavan motivaatioon: lukujärjestys, opettajien asenteet, oppituntien sisältö. Venäjän opettajat myös havaitsevat koulun vaikutusta. Molemmissa kie-liessä yläasteella luovutaan opetuksesta enemmän kuin ala-asteella. Syiksi arvioidaan opetuksen kasvaneen kuormituksen yläasteella, vanhempien vaikutuksen vähenemistä ja teini-iän.
-
(2022)Oman äidinkielen opetusta järjestetään Suomessa useimmissa kunnissa ja monissa kielissä, lukumääräl-tään opetukseen osallistuu eniten venäjän ja vironkielisiä. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu hyvän oman äi-dinkielen osaamisen luovan pohjan muille oppimiselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää venäjän -ja viron oman äidinkielen opettajien kokemuksia opetuksen toteuttamisesta. Tarkastelun kohteena on mm. opetuk-sen sisältö ja oppimateriaalit sekä opettajien havaintoja oppilaiden motivaatiosta osallistua oppitunneille. Tämä tutkimus toteutui yhteistutkielmana: Laakso vastasi venäjän kielen osuudesta ja Võhumõõk viron kielen. Alku- ja loppuluvut on kirjoitettu yhdessä. Tutkimus on laadullinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla keväällä 2020. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita ja niihin osallistui 14 oman äidinkielen opettajaa. Tarkoitukseltaan tämä tutkimus on pääosin kuvaileva. Tutkimusmenetelmänä on ainestolähtöinen sisällönanalyysi. Haastateltujen opettajien mukaan opetukselle ei ole luotu parhaita mahdollisia puitteita: ryhmät ovat hy-vin heterogeenisia ja luokkakoko on joskus liian suuri. Opettajilla ei ole oppikirjoja, jotka vastaavat viimeistä pe-rusopetuksen opetussuunnitelmaa. Virallisesti organisoitua yhteistyötä sopivien oppimateriaalien jakamisessa ei ole. Opettajilla on yleensä käytössä oppikirjat Venäjältä tai Virosta, osa kokee kirjojen olevan hyvin kielioppi-painotteisia. Opettajat luovat myös omia oppimateriaaleja, joskus kunnan toiveesta. Oppituntien rakenne on eri opettajilla erilainen. Joidenkin venäjän opettajien tunnit ovat enimmäkseen tehtäväpainotteisia. Joidenkin tunneilla on ensin yhteinen osio kaikille. Viron oppituntien rakenne myös vaihtelee riippuen opettajasta. Yhteistä opettajilla oli kaunokirjoitustaidon kehittäminen alkuopetuksessa olevilla lapsilla ja hyvin vahva lukemisen merkityksen korostaminen. Viron tunneilla usein katsotaan elokuvia, venäjän tunneilla harvemmin. Venäjänkielisten lasten oppimismotivaatiota yleensä arvioitiin hyväksi, vaikka oppimishaluttomuutta myös ilmeni. Viron kielessä oppimismotivaatio vaihteli enemmän. Melkein kaikkien opettajien mukaan perheel-lä on suurin vaikutus siihen. Tutkimus osoittaa seuraavien tekijöiden vaikuttavan motivaatioon: lukujärjestys, opettajien asenteet, oppituntien sisältö. Venäjän opettajat myös havaitsevat koulun vaikutusta. Molemmissa kie-liessä yläasteella luovutaan opetuksesta enemmän kuin ala-asteella. Syiksi arvioidaan opetuksen kasvaneen kuormituksen yläasteella, vanhempien vaikutuksen vähenemistä ja teini-iän.
Now showing items 1-5 of 5