Browsing by Subject "osallistavuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Pro gradu -tutkielmassani tutkitaan Kulttuuriyhdistämö Interkult Kassandran lasten ja nuorten teatterityöpajojen ideologian ja käytännön kohtaamista. Olen pyrkinyt selvittämään, toteutuvatko interkulttuuriset tavoitteet kenttätyössä 2010-luvulla. Tutkimusmenetelminä on käytetty havainnoivaa etnografiaa ja haastattelututkimusta, jotka yhdessä selittävät toistensa aineistoja. Teoreettisessa viitekehyksessä havainnoin työpajojen toteuttamista teatterimuotojen TIE (Theatre in Education) ja DIE (Drama in Education) kautta, sekä käsittelen aineistoani interkulttuuristen teatteriteoreetikoiden näkemysten valossa. Käsittelen lisäksi monikulttuurisen nuorisoryhmän kokoamisen haasteita alan kotimaista teoriakirjallisuutta vasten. Tutkimukseni perusteella voin todeta, että interkulttuurinen ideologia toteutuu yhdistyksen toiminnassa vaihtelevasti ryhmästä riippuen. Päättelen, että interkulttuurisen teatterin onnistuminen liittyy vahvasti siihen, kuinka monikulttuurinen teatterityöpajan toimintapaikan asuinympäristö on, sillä se vaikuttaa osallistujien ryhmän koostumukseen. Jos ryhmässä ei ole monien kulttuurien edustajia, interkulttuurista teatteria ei pääse syntymään ja päinvastoin. Tutkittujen ryhmien (A, B ja C) kulttuuriset koostumukset ovat sekä homo- että heterogeenisia. Ryhmä C on ollut pilottimainen kokeilu, josta olisi tulevaisuudessa mahdollista kehittyä teatteriteoreetikkojen toivoma “kolmannen” muodon hybridiryhmä, missä osallistujien erilaisia kulttuuritaustoja tutkitaan ja sulautetaan yhteen. Interkult Kassandra haluaa kuitenkin erota tästä näkemyksestä korostamalla samanlaisuuksia ja “neutraalin tilan” tärkeyttä, missä osallistujat voivat turvallisesti käsitellä itse valitsemiaan aiheita. Turvapaikanhakijoiden lisääntyessä Suomessa teatteri voisi toimia hyvänä kohtaamispaikkana kantasuomalaisille ja uusille maahanmuuttajille. Interkult Kassandran suurin haaste on osallistujien sitouttaminen, mikä on vahvasti sidoksissa onnistuneeseen vanhempaintyöhön, jota yhdistys edistää vanhempien kohtaamisten avulla. Tärkein Interkult Kassandran teatterityöpajatoiminnan tavoite on auttaa nuoria rakentamaan tervettä identiteettiä ja positiivista minäkuvaa.
-
(2016)Pro gradu -tutkielmani käsittelee lastenmusiikkia, siihen liitettäviä piirteitä, ja suomalaista lastenmusiikki-kulttuuria. Lastenmusiikki ja lastenmusiikkikulttuuri liittyvät yleisemmin koko lastenkulttuurin kenttään. Lastenmusiikin määrittely on haastavaa. Käsitteenä se on epämääräinen, sillä lastenmusiikkia ei voi lokeroida yksittäiseksi musiikkityyliksi tai -kulttuuriksi. Musiikillisten seikkojen lisäksi lastenmusiikkiin liittyy yhteiskunta ja lapsen asema yhteiskunnassa. Samoin lastenmusiikkiin liittyy oleellisesti aikuisen ja lapsen suhde, jonka tiedostaminen luo tärkeän pohjan lastenmusiikkikulttuurille. Lapsille suunnattu kulttuuri on aikuisten tekemää kulttuuria lapsille. Käsitykset lapsesta vaikuttavat aina aikuisten tekemään lastenkulttuuriin ja siihen, millaiseksi se muodostuu. Pro gradu -tutkielmassani pohdin lastenmusiikkia koskevia käsityksiä, vaatimuksia, olettamuksia ja toiveita. Olen pyrkinyt etsimään erilaisia vastauksia kysymykseen ”mitä lastenmusiikki on?” ja ”millaista lastenmusiikin pitää olla?”. Tutkimani osa-alueet ovat nousseet lastenmusiikkikulttuuria ja lastenkulttuuripolitiikkaa koskevasta aineistoista. Lisäksi Konserttikeskus ry:n konserttien kuvaukset ovat toimineet lähteinä, kun olen kartoittanut lapsille suunnattujen konserttien tyyppillisiä piirteitä. Lastenmusiikkiin liitetään usein korkean laadun vaatimus. Laatu voi liittyä esitystapaan, konsertin tuotannollisiin vaatimuksiin, tai lapsille suunnatun musiikin säveltämiseen. Lastenmusiikkiin usein liitetty osallistavuus voi tukea lapsen kokemuksellista osuutta musiikkitoimintaan ja antaa hänelle mahdollisuuden olla mukana luomassa uutta. Osallistaminen voi toisaalta myös saada lapsen innostumaan näennäisesti konsertista. Musiikin positiivinen merkitys lapselle ja lapsen oikeus kulttuuriin, myös musiikkiin on tiedostettu, ja sitä koskevia lausumia ja tavoitteita on kirjattu lastenkulttuuripoliittisiin mietintöihin. Silti lasten oikeudet tulla osalliseksi esimerkiksi musiikista kulttuuritoiminnan tai harrastuksen kautta, eivät toteudu käytännössä tasapuolisesti. Konserttikeskus ry:n toiminnan seurauksena noin 200000-250000 lasta pääsee osalliseksi elävän musiikin konsertista vuodessa. Konserttikeskus ry:n lukuvuoden 2016-2017 konserttikuvauksista on mahdollista tutkia lastenkonserttien piirteitä, joista aikuinen ajattelee lapsen olevan kiinnostunut. Kuvausten suosituin lastenkonsertin musiikkityyli on kansanmusiikki, ja esitys kuvataan useimmiten tunnelmaltaan riemukkaaksi, iloiseksi tai vauhdikkaaksi. Rauhallinen, pelkkään musiikkiin nojaava konsertti ei esittäydy kuvausten perusteella lapsille suunnattujen konserttien joukossa erityisen suosittuna. Konserttikuvauksista nostetut seikat herättävät ajatuksia siitä, millä periaatteella lasten musiikkia tuotetaan. Kaikessa lapsille suunnatussa musiikkitoiminnassa tulisi ottaa huomioon lasten oma musiikkitekeminen ja -kulttuuri, sekä huomioida lapsen kyky vastaanottaa ja kokea musiikkia. Lastenmusiikkikulttuuria tuottavilla aikuisilla tulisi olla tietoisuus ja ymmärtämys lapsen omaehtoisesta musiikkitoiminnasta, kokemusmaailmasta ja kiinnostuksesta.
Now showing items 1-2 of 2