Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "osallistujaroolit"

Sort by: Order: Results:

  • Myllyneva, Meri (2023)
    Tutkielmani käsittelee kirjoittajan ja lukijan välille rakentuvaa dialogia elämäntaito-oppaissa, joiden aiheena on seksi ja seksuaalisuus. Tarkastelussa ovat osallistujaroolit, eivät tekstin todellinen kirjoittaja tai se henkilö, joka kulloinkin kirjaa lukee. Lähestyn elämäntaito-oppaita tekstinä, jonka tavoitteena on vastata lukijan aihetta käsitteleviin kysymyksiin. Oppaiden kirjoittaja ennakoi lukijan reaktioita tekstiin sekä tämän ennakkotietoja ja -oletuksia aiheesta. Tutkielman aineistona on kolme kotimaista 2010-luvulla julkaistua seksiä ja seksuaalisuutta käsittelevää elämäntaito-opasta. Olen poiminut jokaisesta teoksesta tasapuolisesti esimerkkejä, joista tekstin dialogisuus käy ilmi. Tutkin dialogisuutta ensimmäisen ja toisen persoonan pronominien, nollapersoonan, myönnyttelyn ja kieltojen avulla. Näiden rakenteiden pohjalta tarkastelen sitä, minkälaisia oletuksia kirjoittaja tekee lukijan tietovarannosta ja ennakko-oletuksista ja miten kirjoittaja vastaa niihin. Tutkin myös sitä, miten kirjoittaja ennakoi lukijan reagoivan tekstiinsä ja miten kirjoittaja ehkäisee lukijan vastaväitteitä ja väärinkäsityksiä. Kirjoittaja hyödyntää ensimmäisen ja toisen persoonan pronominia sitouttaakseen lukijan tekstiin. Nollapersoona puolestaan mahdollistaa sen, että lukija voi valita, samastuuko tekstiin vai ei. Myönnyttelyrakenteiden avulla kirjoittaja ehkäisee sitä, että lukija kokisi kirjoittajan väheksyvän häntä kertoessaan uutena asiana sellaista, jonka lukija jo tietää. Myönnyttelyllä kirjoittaja myös pehmentää tekstiään silloin, kun olettaa lukijan olevan eri mieltä kanssaan tai vastahakoinen toimimaan kirjoittajan ohjeistamalla tavalla. Kiellon ja muiden kumoavien rakenteiden avulla kirjoittaja korjaa lukijan vääriä oletuksia mutta myös välittää omaa suhtautumistaan aiheeseen. Tutkielmani osoittaa sen, että elämäntaito-oppaisiin todella rakentuu kirjoittaja, joka on jatkuvassa vuoropuhelussa lukijansa kanssa ja joka ennakoi lukijan reaktioita ja maailmantietoa. Aiheen tutkimista voisi jatkaa esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten aiheen intiimiys vaikuttaa vuoropuhelun muodostumiseen.
  • Tiilikainen, Selja (2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan erään lehtiartikkelin syntyä intertekstuaalisena ketjuna, jota kutsutaan työssä toimitusprosessiksi. Tutkielmassa selvitetään, millaisia muutoksia lehtiartikkelin syntyä edeltävät versiot kohtaavat toimitusprosessin aikana, millaisia ääniä tekstiversioihin tehdyt muutokset kantavat ja millaisia funktionaalisia rooleja toimitusprosessiin osallistuvilla toimijoilla tekstin kohtaamien muutosten perusteella on. Tutkielman teoreettinen perusta nojaa ensisijaisesti medialingvistiikkaan ja diskurssintutkimukseen. Medialingvistiikka on soveltavan kielitieteen tutkimussuunta, joka yhdistää lingvistisiin teorioihin journalistisia kysymyksenasetteluja. Menetelmällisesti tämä pro gradu -tutkielma kytkeytyy tekstintutkimukseen ja versioanalyysiin, jossa jäljitetään tekstin muutoksia versioita vertaamalla. Työssä on sovellettu myös keskustelunanalyyttistä litterointia. Aineisto koostuu tutkimuksen kohteena olevan lehtiartikkelin materiaaleista. Kaiken kaikkiaan aineistona on kaksi noin tunnin mittaista haastattelunauhoittetta, sähköpostiviestejä, kahksi artikkelin käsikirjoitusluonnosta, käsikirjoitusten väliversioita sekä taitettu, lopullinen artikkeli. Osaa aineistosta hyödynnetään analyysin taustalla, ja tarkemmin työn analyysissä tarkastellaan kymmentä tekstiversiota esimerkkien avulla. Tutkielma avaa uusia näkökulmia kirjoittamisen prosessin tutkimiseen. Työ pyrkii tuomaan kirjoittamisen prosessien ja tekstiketjujen tutkimuksen joukkoon uuden aineiston journalistiikan alalta ja tuomaan medialingvistisen versioanalyysin menetelmää aiempaa vahvemmin esiin fennistisen tutkimuksen alalle. Toimitusprosessin tuloksena syntyy teksti, jossa niin osallistujien kuin muidenkin lähteiden äänet rakentavat moniäänistä kokonaisuutta. Työssä osoitetaan, että eri äänet ja vaikutteet kerrostuvat prosessina syntyvään tekstiin tavalla, joka ei tulisi esiin pelkästään tekstin lopullista versiota analysoimalla. Prosessiin osallistuvilla toimijoilla on paitsi institutionaalinen rooli osana lehteä toimittavaa organisaatiota, myös funktionaalinen rooli suhteessa toimitusprosessiin ja siihen osallistuviin, toisiin toimijoihin.