Browsing by Subject "osallistuva havainnointi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Uskontotieteen pro gradu -tutkielmani käsittelee tunnepuhetta kundaliinijoogan piirissä Suomessa 2010 -luvun loppupuolella. Tutkielmani nostaa esiin tunteiden merkityksellisyyden osana nykypäivän henkisyyttä. Tunteiden tutkiminen uskontotieteessä on vielä vähäistä, eikä kundaliinijoogaa ei ole tutkittu joogasuuntauksena vielä kovin paljon Suomessa. Tutkielmani teoreettinen tausta nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin ja sosiologi Arlie Russel Hochschildin käsitteisiin tunnesäännöistä ja tunnetyöstä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millaisia tunnesääntöjä kundaliinijoogaan liittyvässä etnografisessa aineistossa on havaittavissa? 2) Miten tunteisiin suhtaudutaan kundaliinijoogan piirissä? ja 3) Millainen merkitys tunnetyöllä on osana kundaliinijoogaa? Tutkimusaineisto on kerätty uskontoetnografisella menetelmällä, joka pitää sisällään osallistuvaa havainnointia ja teemahaastatteluja. Suoritin osallistuvan havainnointini osallistumalla kundaliinijoogatunneille ja kahdeksanviikkoiselle kundaliinijoogakurssille. Havainnoinnin tuloksena syntynyt kenttäpäiväkirja ja kurssiin kuuluneet opetusmonisteet ovat analyysini kohteena teemahaastattelujen rinnalla. Vapaaehtoisia haastateltavia sain neljä. Yksi heistä oli kundaliinijoogakurssin opettaja ja kolme muuta olivat kurssille osallistuneita oppilaita. Aineiston analyysimenetelmänä olen hyödyntänyt teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Johtopäätöksenä totean, että kundaliinijoogan piiristä löytyy tasapainoon pyrkimisen ja negatiivisista tunteista luopumisen tunnesäännöt, jotka ilmenevät sekä informanttien haastatteluissa että kundaliinijoogan opetuksissa. Tunteisiin suhtautumisen tapoja olivat hyväksyntä, vapauttaminen ja säätely. Kundaliiinijoogan tunnesääntöjen noudattamiseen liittyvä tunnetyö ilmeni eniten kehollisien tekniikoiden käytössä kundaliinijoogan harjoitteiden muodossa. Kognitiivista tunnetyötä ilmeni selvästi vähemmän ja ilmaisullista tunnetyötä vain hieman.
-
(2018)Pro gradu tutkielma tarkastelee arkeologista opetuskaivausta oppimisympäristönäkökulman kautta. Tutkielma hakee vastausta kysymykseen: Millainen oppimisympäristö opetuskaivaus on? Aineistonkeruu ajoittuu kahdelle kenttäjaksolle, Helsingin ja Turun yliopiston opetuskaivauskursseille, kesällä 2015. Aineistonkeruun metodina on osallistuva havainnointi, jonka periaatteiden mukaisen kaivausten prosesseihin osallistuen, mahdollisimman vähän tapahtumien kulkuun kuitenkaan vaikuttaen, on tutkielman aineistoksi tuotettu kenttämuistiinpanoja sekä nauhoitteita. Tutkielma pohjaa kasvatustieteen konstruktivistiseen oppihistoriaan ja sen käsitykseen ihmisestä oppijana. Konstruktivistinen tietoteoria maalaa kuvan ihmisestä sosiaalisena, vuorovaikutteisena oppijana, ympäristönsä summana, joka rakentaa uutta tietoa jo omaksumansa tieto- ja taitovaraston kautta, aiempiin kokemuksiin peilaten. Konstruktivismin oppimiskäsitykset korostavat oppimisprosessien tilannesidonnaisuutta sekä niiden sosiaalisia merkityksiä. Se, miten ja millaisissa oppimisympäristöissä toiminta tapahtuu, vaikuttaa oppimiskokemuksen onnistumiseen. Näin ollen, tutkimuskysymykseen vastaamiseksi on tulokulmaksi valittu oppimisympäristöajattelu, jonka perusta on nykyisissä konstruktivistisissa oppimista kuvaavissa teorioissa. Opetuskaivausta käsitellään oppimisympäristönä virallisen, informaalin ja fyysisen oppimisympäristön kolmijaon kautta. Analyysissä yhdistyvät oppimisympäristöajattelun kolmijako sekä opetuskaivauksilla tuotettu aineisto. Opetuskaivaus on konstruktivismin oppimiskäsityksiä tukeva ja mahdollistava oppimisympäristö, joka tarjoaa edellytyksiä laadukkaalle oppimiselle. Opetuskaivauksen kaltaiset aidot tutkimukselliset oppimisympäristöt mahdollistavat yliopiston opiskelijoille tarjoaman teoriatiedon käytännöllistymisen sekä alustan sosiaaliseen kanssakäymiseen asiantuntijoiden kanssa. Opetuskaivauksen luomat edellytykset, yhdessä yliopiston tarjoamien teoreettisten valmiuksien kanssa, ovat avaintekijöitä matkalla yksilön asiantuntijuuteen.
Now showing items 1-2 of 2