Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "otsikko"

Sort by: Order: Results:

  • Korhonen, Kelli (2017)
    Englannin kieli koetaan Suomessa yleisesti ottaen vieraaksi kieleksi. Sen rooli on kuitenkin muuttumassa, sillä englanti kuuluu keskeisesti koulutukseen, mediaan ja ammattielämään. Tämä tutkimus käsittelee englanninkielistä koodinvaihtoa suomenkielisissä blogeissa blogitekstien otsikoinneissa. Tutkimusaineistoon kuuluu 15 blogia kolmesta eri blogikategoriasta. Nämä kategoriat ovat muoti, fitness ja ruoka. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka paljon koodinvaihtoa esiintyy suomalaisten blogien tekstiotsikoissa ja sitä, onko koodinvaihtotyyppien välillä eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimuksella halutaan tuoda esille, onko eri blogikategorioiden välillä eroja koodinvaihdon esiintyvyydessä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan Carol Myers-Scottonin ja Peter Muyskenin teorioita koodinvaihdosta ja keskustellaan englannin kielen merkityksestä Suomessa ja muualla. Tutkimus tehtiin aineistolähtöisesti ja siinä yhdistellään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tulokset osoittavat, että koodinvaihtoa englannin kieleen esiintyy suomenkielisissä blogeissa lähes joka viidennessä blogitekstin otsikossa. Yleisimmäksi koodinvaihdon tyypiksi otsikoissa nousi intersententiaalinen koodinvaihto, jossa otsikko on kokonaan englanniksi. Otsikoita, joissa suomea ja englanninkieltä yhdistettiin saman otsikon sisällä, eli intrasententiaalista koodinvaihtoa, esiintyi huomattavasti vähemmän. Lisäksi tutkimus osoitti, että muotiblogien tekstiotsikoissa koodinvaihtoa esiintyy enemmän kuin fitness- tai ruokablogien tekstiotsikoissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koodinvaihtoa sisältävien otsikoiden välistä vaihtelua, minkä perusteella nämä otsikot jaoteltiin kolmeen eri kategoriaan. Kuvailevien eli deskriptiivisten otsikoiden kategoriaan sisällytettiin otsikot, joiden tarkoituksena oli ensisijaisesti kuvailla lukijalle, mitä blogiteksti käsitteli. Suurin osa otsikoista kuului tähän kategoriaan. Toiseen kategoriaan ryhmiteltiin otsikot, joissa esiintyi etenkin sosiaalisessa mediassa käytettyjä ilmaisuja ja kolmannessa kategoriassa esiteltiin otsikot, joissa esiintyi intertekstuaalisia viittauksia. Tulokset osoittivat englannin kielen olevan näkyvä osa suomalaista blogikulttuuria, joskin pienen aineiston vuoksi johtopäätökset ovat spekulatiivisia. Tutkimuksia koodinvaihdosta blogeissa ei ole Suomessa tehty laajassa mittakaavassa, mutta aiheesta on tehty muutamia opinnäytetöitä, joiden pääasiallisena tutkimuskohteena ovat olleet muotiblogit. Tulevaisuudessa englannin kielen koodinvaihtoa voitaisiin tutkia etenkin kieliopin kannalta, ja lisäksi eri blogikategorioita tarkastelemalla saataisiin lisää kattavuutta tutkimuksen tuloksiin.
  • Wasenius, Anna-Maria (2020)
    Tutkielma tarkastelee vakavan ja valtavirtaisen uutismedian ääntä verkkoympäristössä. Se analysoi kielen kautta maailmankuvaa ja vuorovaikutusta, jota uutisotsikot verkossa rakentavat ja valottaa näin verkkoa julkaisuympäristönä. Tutkielma myös peilaa tätä näkymää uutistoiminnan perinteisiin tehtäviin ja median asemaan nyky-yhteiskunnassa. Työn tavoitteena on nostaa esiin valtamedian arkinen, vaikeammin kuultava ääni ja sen kautta tarjota näkökulmia verkkokulttuuria koskevaan keskusteluun sekä lisätä verkonkäyttäjän ja lukijan tulkinnallista resurssia. Tutkielma on laadullinen, kielellinen analyysi, jossa tarkastellaan Helsingin Sanomien painettuja uutisotsikoita ja verkkouutisten otsikoita. Teoreettisena viitekehyksenä on kielitieteeseen vakiintunut funktionaalinen kielikäsitys, jonka mukaan kieli rakentaa maailmaa ja maailma puolestaan kieltä. Menetelmänä on M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktioanalyysi, jonka kautta kielenkäyttöä eli uutisotsikoita tarkastellaan kielen kaikilla tasoilla, tekstuaalisesti, interpersoonaisesti ja ideationaalisesti. Tutkielman aineistona on yhteensä 84 Helsingin Sanomissa julkaistua painettua uutisotsikkoa ja verkkouutisen otsikkoa. Otsikot muodostavat 42 paria, sillä jokaisesta uutisesta on aineistoon määrätyin ehdoin kerätty painettu otsikko ja verkko-otsikko. Otsikkoparin otsikoiden takana on yhdenmukainen leipäteksti. Tutkielmassa 42 uutisen otsikot asetetaan rinnan ja tarkastelua ohjaa otsikoiden välinen eroavaisuus. Metafunktioanalyysin hengessä otsikkopareja tarkastellaan tekstuaalisena pintana, sosiaalisena toimintana ja maailmankuvan rakentajana. Analyysi osoittaa, että painetun uutisotsikon ja verkkouutisen otsikon välillä on merkittäviä eroja. Lyhyt ja tiivis painettu uutisotsikko sisältää täsmällisesti olennaisen ja painottaa yhteiskunnallista näkökulmaa, mutta on autoritäärisempi ja etäisempi kuin verkko-otsikko. Verkkouutisen otsikko on pitkä, mutta runsaassa ilmaisussaan painettua otsikkoa aukkoisempi. Verkko-otsikon näkökulma on yksityinen, affektinen ja painettua lehteä tasavertaisempi. Verkon huomiotalouden arvot, kuten negatiivisuus ja tunnepitoisuus, näyttäytyvät verkkouutisten otsikoissa. Verkkouutisen otsikkoon piirtyy draaman kaari, jonka komplikaationa esiintyy vastakkainasettelu – kontrastointi, joka toisinaan kätkeytyy ajatusviivaan. Painettujen uutisotsikoiden ja verkkouutisten otsikoiden väliset erot heijastavat julkaisuympäristöjen välistä eroa. Erot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan niihin liittyy liikkumavaraa. Tutkielma herättää pohtimaan julkaisuympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia ja vakavan valtamedian kielellisiä valintoja näissä puitteissa.