Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "otsikot"

Sort by: Order: Results:

  • Mikkonen, Tiia (2017)
    Tutkielma käsittelee keittokirjojen otsikoita sekä rakenteita, sisältöjä ja tyylipiirteitä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisiin kategorioihin ja miten Suomessa julkaistut keittokirjat jakautuvat. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten keittokirjojen motivaatio, rajaus ja tavoite näkyvät kynnysteksteissä. Sisällönanalyysin avulla keittokirjoista muodostetaan yleiskatsaus ja kattava kuvaus sekä vastataan kysymykseen siitä, millainen on nykyajan suomalainen keittokirjamaailma. Aineistona tässä tutkimuksessa on Kansalliskirjaston tietokirjojen julkaisutiedot vuodelta 2015. Aineisto on rajattu UDK-luokitukseen 641/642 eli ruoka-aineet, ruoanvalmistus, ateriat, keittokirjat. Vuonna 2015 julkaistuja keittokirjoja on yhteensä 170, johon kuuluvat niin suomeksi kirjoitetut kuin suomen kielelle käännetytkin keittokirjat. Alkuperäiskieleltään suomenkielisiä kirjoja aineistossa on 113, käännettyjä kirjoja on 57. Tutkimuksessa tarkastellaan aineistoa sekä syntaktis-semanttisen otsikkotutkimuksen näkökulmasta että sisällönanalyyttisesta lähestymistavasta käsin. Syntaktis-semanttisen tarkastelun avulla saadaan selville otsikoiden muodot ja rakenteet. Sisällönanalyysi sen sijaan toimii työvälineenä, kun keittokirjoja jaotellaan niiden otsikoiden – ja tarvittaessa takakansitekstien – perusteella kategorioihin. Kolmannen analyysivälineeni, tyylintutkimuksen avulla otsikoista tarkastellaan muun muassa niiden retorisia keinoja ja kohdeyleisöjä. Tutkimuksessa osoitetaan, että keittokirjojen otsikot jakautuvat monipuolisesti rakenteen ja muodon mukaisiin otsikkotyyppeihin. Otsikkotyyppien välillä on tyylillisiä eroja: leimaotsikot ovat usein yksinkertaisia ja ajattomia, kun taas rönsyilevät yhdistelmäotsikot luonnehtivat ja kuvailevat laajuutensa vuoksi kirjojen sisältöjä enemmän. Muodostaan riippumatta suurin osa kirjojen otsikoista osoittautuu kuitenkin informatiiviseksi ja sisältöään ja aihepiirejään kuvaavaksi. Vuoden 2015 keittokirjat jakautuvat eri aihepiireihin monipuolisesti, joskaan eivät kovin tasaisesti. Keittokirjojen fuusiomainen luonne aiheuttaa sen, että kirjat kuuluvat usein useampaan kuin yhteen kategoriaan. Erityisesti kirjoissa nousevat esille seuraavat teemat: ateriat, hahmot, ruokalajit sekä ruokavaliot. Tutkielma havainnollistaa suuren keittokirjajoukon ryhmittymistä eri teemoihin. Se osoittaa, miten monipuolinen genre keittokirjallisuus nykyisin on, ja miten otsikoissa vaihtelevat niin muodot ja rakenteet kuin kirjojen sisältöjen esittämistavatkin. Keittokirjat ovat vaatimaton mutta silti näkyvä osa ruokakulttuuriamme ja ruokailun ympärillä pyörivää arkeamme.
  • Melander, Etta (2024)
    Tämä tutkielma käsittelee tekijän häivyttämistä rikosotsikoissa Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa vuonna 2022. Tekijän häivyttäminen on ilmiö, jossa otsikossa tekijä taka-alaistetaan tai tekijää ei ilmaista. Tekijän häivyttäminen voi auttaa mediaa pysymään objektiivisena sekä neutraalina, mutta etenkin rikosotsikoissa tekijän häivyttäminen voi vääristää lukijoiden käsitystä tilanteesta. Tässä tutkielmassa tutkitaan, esiintyykö rikosotsikoissa tekijän häivyttämistä ja jos häivyttämistä esiintyy, missä konteksteissa. Tutkimus on osa kielen ja sukupuolen tutkimusta, mutta se on relevantti myös viestinnän tutkimukselle. Analyysi perustuu diskurssintutkimukseen, jonka keinoin analysoidaan noin 500:sta pistokoemaisesti kerätystä otsikosta koostuva data. Data on kerätty Iltalehden sekä Ilta-Sanomien paperi- ja digilehdistä vuonna 2023 ja 2024. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat läsnä otsikoissa, joista tekijä häivytetään, missä tilanteissa tekijä häivytetään sekä millä keinoilla tekijän häivyttäminen tapahtuu. Aineisto osoittaa, että tekijä häivytetään otsikoista esimerkiksi silloin, kun kyse on vasta tutkinnan vaiheessa olevasta teosta. Tyypillisimmin tekijä-viittauksia vältetään kertomalla asiasta uhrin kautta. Merkittävää on kuitenkin se, että rikoksista, joissa epäilty tai tekijä on nainen, on todennäköisempää kertoa sukupuoli jo otsikossa. Miesten kohdalla rikoksista uutisoitaessa on todennäköisempää sekä rikosepäilyn että tuomion kohdalla, että tekijän tai epäillyn sukupuoli ei paljastu otsikossa, kuin verrattuna rikoksiin, joissa (epäilty) tekijä tekijä on nainen.