Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "paikan henki"

Sort by: Order: Results:

  • Poranen, Anna Katariina (2022)
    Tutkielmassani vastaan kysymykseen siitä, mitä yhteisötaidehankkeet antavat Kontulalle. Tutkielmassani esittelen Kontulan ostoskeskuksessa seinämaalauksia tekevää KAS!-yhteisötaidehanketta. Aluksi esittelen lyhyesti Kontulan historiaa ja Kontulan ostoskeskusta. Tämän jälkeen esittelen Katutaidetta Kontulaan -hankkeen (2016-2019) ja KAS!-hankkeen ja erittelen yhteisötaiteen ja katutaiteen käsitteitä ja merkityksiä. KAS!-hanke (Kontula Art School -yhteisötaiteellinen iltakoulu) on Heidi Hännisen perustama hanke, joka on toteuttanut seinämaalauksia Kontulan ostoskeskukseen vuodesta 2019. Hanke jatkuu vielä marraskuussa 2022. Tutkielmassani olen havainnollistanut karttaan seinämaalausten sijainnit ostoskeskuksessa. Aineistonani on lisäksi Kontulan purkamisen suunnittelemista vuonna 2025 esittelevä arkkitehtikilpailun työ Kontulan ostoskeskuksesta. Tutkielmani perehtyy estetiikan tieteenalan ja maantieteellisen humanismin paikan käsitteen kautta Kontulan ostoskeskuksen merkitykseen yhteisö- ja katutaiteen paikkana. Käytän lähteinäni kirjallisuutta, joka käsittelee paikan merkitystä. Avaan tätä humanistisen maantieteen ja estetiikan nykytutkimuksen kautta. Näillä aloilla paikalla on erityisluonne elettynä ja koettuna ilmiönä. Tämä paikkojen sisällä oleminen ja eläminen ei jätä paikkaa taka-alalle vaan tuo esiin paikan siteen ihmisen toimintaan. Paikan suunnittelussa ei voida lopulta tietää, miten paikkaa käytetään. Tämä aiheuttaa sen, ettei paikkaa usein käytetä siten, kuin se on suunniteltu. Kirjallisuusaineistonani paikan tutkimuksessa on humanistisen maantieteen Yi-Fu Tuanin, Jeff Malpaksen, Edward Relphin ja Edward S. Caseyn kirjallisuus. Paikkakokemuksen tutkimuksen ja siihen liittyvän paikan olemuksen kartoittamiseksi esittelen paikan erityispiirteitä, jotka ovat genius loci eli paikan henki, paikan tuntu ja paikan singulariteetti. Pohdin kokemuksellista suhdetta paikkaan ja esittelen miten ympäristöestetiikan tutkijat Vesa Vihannanjoki ja Anne-Mari Forssin kiteyttävät ajankohtaisia huomioita paikan ilmiöiden ja taiteen tarkastelussa kaupunkitilassa. Tutkielmani johtopäätös on, että yhteisötaiteen tuloksia on vaikeaa mitata. KAS!-hankkeen seinämaalauksien tarkoituksena on synnyttää yhteisöllisyyttä ja auttaa sopeutumaan alueen muutoksiin ja ehkäistä konflikteja. Keskittymällä yhteisötaiteen sisäiseen prosessin kuvaukseen seinämaalausten tuottamat merkitykset ja arvot eivät saa huomiota. Seinämaalauksissa on toive kaikille turvallisesta kaupunkitilasta, jossa jokainen on tervetullut viipymään. Katutaiteentutkijan Peter Bengstenin mukaan katutaiteen yksi tärkeä tehtävä on opettaa tarkkailemaan ympäristöä katutaiteilijan silmin ja estää kaupunkitilan fossilisoituminen tai jähmettyminen. Bengsten näkee, että katutaidemaailman valtavirtaistuminen on johtanut tilanteeseen, jossa katutilat on varattu runsaalle suhteellisen ennustettavalle ja vaarattomalle lailliselle seinämaalaukselle ja tällainen taide palvelee esiasteina gentrifikaatiolle. Tutkielmani päätelmät ovat, että KAS!-hankkeessa toteutettu katutaide on ohjattua, suunniteltua, luvanvaraista katutaidetta. Niiden toteuttamisessa on osallisina alueen asukkaita ja ohjaaja on paikallinen asukas, joten voidaan ajatella, että ne kertovat Kontulasta sisältäpäin. KAS!-hanke nostaa esiin arvoja, joiden avulla demokraattista katutilaa edistetään ja ne ovat osallistujilleen erittäin tärkeää toimintaa.
  • Wahlsten, Marianna (2019)
    Postmodernin arkkitehtuurin vaihtoehtoisena näkökulmana esitetty historiallista eklektisyyttä vastustanut ’kriittinen regionalismi’ voidaan nykypäivänä ymmärtää paikallisuuden ja jatkuvuuden teoriana. Tutkimukseni selvittää miten paikallisuuden merkitystä tulisi huomioida nykyarkkitehtuurin kontekstissa, kun digitaalisuus muuttaa tapaa millä todellisuutta hahmotetaan. Informaation välitykseen liittyvä vallankumous on muokannut ajan ja paikan käsitteitä. Tutkin digitalisaation merkitystä osana arkkitehtuurin luovaa työskentelyä, fenomenologiaan pohjautuvan arkkitehtuuriteorian näkökulmasta. Selvitän myös perspektiivin merkitystä digitaalisten ohjelmien rakenteissa. Tutkimukseni lähtökohta on arkkitehtuurihistorioitsija Kenneth Framptonin essee Towards a Critical Regionalism: SixPoints for an Architecture of Resistance (1983). Esimerkkinä ympäristön huomioinnista Frampton nostaa Alvar Aallon piirtämän Säynätsalon kunnantalon (1952). Käytän rakennusta lähtökohtana tutkimuksessani, kun analysoin miten nykypäivän suunnittelussa voidaan huomioida paikallisuutta ja ympäristöä. Selvitän teorian kehitystä ja niitä mahdollisuuksia, mitä arkkitehtuurissa on toteutettu perustuen Framptonin teesin keskeisiin ajatuksiin. Tulkitsen paikallisuuden käsitettä nykyarkkitehtuurin esimerkkien avulla, myös empiiristen havaintojen ja liikkeen kautta. Vertaan globalisaation merkitystä ja historiallisten kerrostumien jatkumoa kahdessa vastakkaisessa kaupunkitilassa. Ajallisen kehityskaaren havainnollistamiseksi vertaan arkkitehtuurin esimerkkejä eri vuosikymmeniltä. Lopuksi sovellan Framptonin teesiä Anttinen Oiva arkkitehtitoimiston suunnittelemaan Helsingin yliopiston pääkirjastoon (2012).