Browsing by Subject "paikannimi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani 1970-, 1990- ja 2010-luvulla haastateltujen nuorten, keski-ikäisten ja vanhojen informanttien töölöläisten paikannimien käyttöä. Kuvaan, mitä ja minkä lajisten paikkojen nimiä haastattelupuheessa esiintyy ja missä tilanteissa paikannimiä käytetään. Kuvaan myös, minkälaista variaatiota paikannimissä on havaittavissa, ja tarkastelen, ovatko nimet virallisia vai epävirallisia. Esittelen kaikki esiintyvät paikannimet määrineen ja analysoin tarkemmin eniten esiintyvien paikannimien ja paikkojen vaiheita. Käytän tutkielmassa sosio-onomastista tutkimusmetodia. Tutkielman aineisto on Helsingin puhekielen pitkittäiskorpuksesta, josta valikoin Töölön alueen haastatteluista ne informantit, jotka haastattelupuheessaan mainitsivat töölöläisiä paikannimiä. Informantteja on yhteensä 76, joista 1970-luvulta on 40, 1990-luvulta 19 ja 2010-luvulta 17. Informantit asuvat pääasiassa Töölössä tai ovat asuneet siellä ennen haastatteluhetkeä; muutama informanteista on asunut koko elämänsä Töölön lähikaupunginosassa. Erilajisten Töölön paikkojen nimiä ja nimivariantteja aineistossani on 206. Paikannimiä mainitaan 658 kertaa. Keskimäärin informantti käyttää puheessaan ainakin kahta paikannimeä, mutta useimmiten luku on suurempi. Harva informantti mainitsee vain yhden paikannimen. Pääasiassa nimet ovat virallisia tai virallisen nimen rinnakkaismuotoja, joissa on tapahtunut esimerkiksi perusosan tai määriteosan ellipsi (Runeberginkatu > Runeberg, Olympiastadion > Stadion). Puistojen, luonnonpaikkojen ja talojen nimet ovat usein primaareja epävirallisia nimiä (Kukkopuisto, Temppelikallio, Etutorppa). Slangipaikannimet ovat aineistossani vähemmistössä; useimmin toistuu Väiski, jolla tarkoitetaan Väinämöisen kenttää, kallioita tai puistoa. Paikannimiä käytetään hyvin monenlaisissa konteksteissa, mutta yhteistä eri lajisten paikkojen nimille on, että niitä mainitaan useimmin kuvailtaessa sijaintia. Paikannimien avulla myös rajataan alueita, esimerkiksi Etu-Töölö Taka-Töölöstä. Aineistossani jotkin paikannimet toistuivat jokaisella tarkasteluvuosikymmenellä, mikä kertoo nimien pysyvyydestä. Toisaalta nimissä on tapahtunut myös muutoksia tai nimien tarkoitteita ei ole enää olemassa. Paikannimien kautta kuvautuu näin ollen myös Töölön historiaa.
-
(2017)Tutkielma käsittelee Helsingin Lauttasaaren kaupunginosalle vuonna 1913 tehdyn asemakaavaluonnoksen nimistöä. Asemakaavaluonnoksessa on 111 nimeä. Luonnoksen nimet ovat ruotsinkielisiä, mutta kahta nimeä, Casino ja Lökholmsvägen, lukuun ottamatta saaneet suomenkieliset vastineet myöhemmin, ensimmäiset vuosina 1929–32. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää luonnoksen nimien tausta vuonna 1913 ja nimien käyttö Lauttasaaren myöhemmässä asemakaavaluonnoksessa ja virallisissa asemakaavoissa. Tutkimusaineistona on käytetty arkkitehti Birger Brunilan suunnittelemaa asemakaavaluonnosta, luonnoksesta vuosina 1936 ja 1942 tehtyjä versioita ja Helsingin kiinteistölautakunnan kadunnimikomitean Lauttasaarta koskevia asiakirjoja. Lauttasaaren liittyessä Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 kadunnimikomitea suunnitteli ensimmäisen virallisen asemakaavan nimet saarelle. Lauttasaaren ensimmäinen virallinen asemakaava astui voimaan vuosina 1950–51. Tutkimus on etymologista ja paikannimien muutosta tutkivaa. Moni asemakaavaluonnoksen nimistä pohjautuu Lauttasaaressa käytössä olleeseen nimistöön, mutta luonnos on myös luonut alueelle uusia nimiä. Keskeisenä nimistönä sekä luonnoksessa että nykyisessä asemakaavassa ovat alueen ja lähialueiden perinnäisiin paikannimiin pohjautuvat nimet, vaikka niissäkin on tapahtunut muutoksia. Vuoden 1913 kaavaluonnos suunniteltiin huvilakaupunginosaksi vailla siltayhteyttä kaupunkiin ja saarta rakennettiin sen mukaan monta vuosikymmentä. Sillan rakentamisen ja alueliitokset myötä Lauttasaaren tilanne muuttui. Nykyisessä asemakaavassa esiintyy 15 nimeä asemakaavaluonnoksen nimistä, mutta alueliitos Helsinkiin ja kaupungistuminen ovat aiheuttaneet suurimman osan nimistä pois jäämisen jo ensimmäisestä virallisesta asemakaavasta.
Now showing items 1-2 of 2