Browsing by Subject "painotus"

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita suomenkielisillä saksanopiskelijoilla on saksan sanapainossa. Tutkielmassa suoritetaan virheanalyysi, jossa selvitetään, miten paljon saksanopiskelijat tekevät virheitä sanapainossa ja millaisia yksilöllisiä eroja heidän välillään on. Tämän avulla pyritään selvittämään, kuinka laaja haaste saksan sanapaino suomenkielisille on ja millaisia virheitä siinä yleisimmin tehdään. Virheanalyysin yhteydessä toteutetaan lyhyt korpusanalyysi, joka tutkii kahden saksan kielen sanan, überall ja überhaupt painotusta. Tutkimusaineistona käytetään vuoden 2010 TAITO-projektin videoitua materiaalia, jossa Helsingin yliopiston saksan pääaineopiskelijat suorittavat suullisia keskustelutehtäviä saksaksi, sekä HY-TALK-projektin materiaalia vuodelta 2011, jossa Helsingin yliopiston Kielikeskuksen saksan kurssin opiskelijat suorittavat samankaltaisia keskustelutehtäviä. Korpusanalyysissä käytetään apuna Mannheimin saksan kielen instituutin Datenbank für gesprochenes Deutsch – tietokantaa ja siitä saatua korpusta Forschungs- und Lehrkorpus für gesprochenes Deutsch (FOLK). Tutkielman teoriaosuudessa muodostetaan kuva saksan sanapainosta ilmiönä mm. ääntämisoppikirjojen ja erilaisten sanapainoon keskittyvien aikaisempien tutkimusten avulla. Teoriaosuudessa selvitetään, miten sanan rakenne vaikuttaa sen painotukseen ja millaisia sääntöjä saksan painotuksessa on. Saksan sanapainoa myös verrataan lyhyesti suomen kielen sanapainoon. Saksan sanapainoa käsitellään myös pedagogisesta näkökulmasta ja teoriaosuuden myöhemmässä vaiheessa selvitetään mm. erilaisten didaktisten oppaiden avulla, miten saksan sanapainoa voisi käsitellä kouluympäristössä, sekä perehdytään siihen, millaiset tekijät johtavat ääntämysvirheisiin ja pohditaan niiden käsittelyä luokkahuoneessa. Analyysin tuloksina todetaan, että suomenkieliset saksanopiskelijat painottavat erityisen usein virheellisesti ensimmäistä tavua, kun sanapaino on saksan kielessä sanan lopussa. Varsinkin painottomat prefiksit, kuten ge- aiheuttavat usein haasteita. Virheiden määrässä ja laadussa on myös melko suuria yksilöllisiä eroja, eikä lähtötaso kaikissa tapauksissa korreloi virheiden määrän kanssa.