Browsing by Subject "puolistrukturoitu teemahaastattelu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tämä kvalitatiivinen Pro gradu –tutkielma käsittelee superruokaan liittyvää rituaalinkaltaisuutta, puhtautta ja kehollisuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään Catherine Bellin rituaalinkaltaisuuden ja ylläpitävien rituaalien teorioita, ja niiden avulla tarkastellaan sitä, millaista rituaalinkaltaisuutta superruokailmiössä on. Superruokaa tarkastellaan sekulaarina ilmiönä uskontotieteen mahdollistamin menetelmin. Lisäksi tutkimusmateriaalista nousseen terveyden käsitteen tärkeyttä tarkastellaan Foucault’n biovallan tematiikan avulla. Tutkimuksessa analysoitu materiaali on kerätty seitsemän puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Haastateltavat olivat superruokia itse käyttäviä, asiantuntija-asemassa olevia henkilöitä, jotka työskentelivät markkinoinnin, henkilökohtaisen valmentamisen ja ravintoneuvonnan aloilla. Rituaalinkaltaisuus näkyi analyysin perusteella mm. haastateltavien vuorokausirytmissä, ruoanlaittotavoissa ja terveyttä ylläpitävissä toimissa. Analyysitapana käytettiin teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä, sillä se tarjosi mahdollisuuden hyödyntää teoriaa analyysin kulussa ja antaa mahdollisuuden nostaa haastattelumateriaalista nousevia elementtejä tarkastelun keskiöön. Kehollisuus oli olennainen osa superruoan rituaalinkaltaisuutta, ja keho toimi terveyden määrittelijänä, kohteena ja mittarina: ihminen ei ole terve, ellei hänen kehonsa voi hyvin. Keho toimii myös ylläpitävien toimintojen kohteena ja mahdollistajana. Superruoan puhtauden tarkastelussa hyödynnettiin Mary Douglasin puhtaan ja epäpuhtaan kategorista tematiikkajakoa. Haastateltavien arkisessa toiminnassa ilmeni sääntöjen seuraamiseen (rule-governance), formalismiin (formalism) ja muuttumattomuuteen (invariance) viittaavia piirteitä. Terveys oli rituaalinkaltaisen toiminnan efekti, jota tavoiteltiin ja jota pyrittiin ylläpitämään erilaisin jatkuvuuden takaavin toiminnoin. Bellin teorian ylläpitävät toiminnot ovat siis yläkäsitteitä rituaalinkaltaiselle toiminnalle, jotka tähtäävät kokonaisvaltaisen terveyden tavoitteluun ja säilyttämiseen. Laajemmassa kontekstissa tutkimus asettuu sekulaarien ilmiöiden ja ruokavalioiden tarkasteluun osana nykyaikaista yhteiskuntaa. Tutkimus keskittyy yksilön toimintaan ja kokemuksiin, mutta analyysin tuloksia peilataan myös yhteiskuntaan. Tutkimuksessa pyritään myös määrittelemään hajanaista superruoan kenttää nykyaikaisena ilmiönä.
-
(2016)Käsillä olevan pro gradu -tutkielman aiheena on tulkin rooli diplomaattitulkkauksessa. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää suomalaista poliitikkoa, joilla on vahva kokemus työskentelystä diplomaattitulkkien kanssa. Tutkimuksen menetelmäsuuntaus on kvalitatiivinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluja varten on laadittu haastattelurunko. Haastattelumateriaalia kertyi yhteensä hieman alle 4 tuntia. Haastateltujen poliitikkojen nimiä ei tutkimuksessa mainita, jotta lukijat eivät kiinnittäisi huomiota epärelevantteihin seikkoihin, kuten haastateltavien puolueeseen, sukupuoleen tai persoonaan. Tutkielmassa pyritään selvittämään, minkälaisia kokemuksia ja käsityksiä suomalaisilla poliitikoilla on tulkeista diplomaattitulkkauksessa, ja minkälaisia odotuksia suomalaiset poliitikot kohdistavat tulkin rooliin diplomaattitulkkauksessa. Tutkielma tarkastelee diplomaattitulkkausta, jossa tulkki tulkkaa konsekutiivisesti kahden valtiopäämiehen tai delegaation välillä. Kyseistä tulkkauslajia on tutkittu hyvin vähän, joten tutkielmassa määritellään, mikä on diplomaattitulkkausta ja miten se eroaa muista dialogitulkkauksen alalajeista. Analyysiluku tarkastelee tulkin roolia ja toimintaa diplomaattitulkkauksessa. Luku on jaettu viiteen jaksoon, jotka ovat tulkin rekrytointiprosessi, tulkattavien käytännöt ja preferenssit, tulkin sukupuoli, tulkin esiintymis- ja puhetaito sekä katsekontakti, tulkin rooliin liittyvät kielikuvat, tulkin ja tulkattavan välinen luottamus sekä tulkin vaikutus tulkkaustilanteeseen. Tutkielma osoittaa, että haastateltavien mielestä tulkeilla on neuvottelutilanteissa aktiivinen rooli. Lisäksi haastateltavat kokivat tulkit lojaaleiksi, ja luottivat siihen, että tulkki välittäisi heidän viestinsä uskollisesti. Osa haastateltavista määritteli tulkin roolin jopa liittolaiseksi. Tällöin tulkin sallittiin jopa poiketa tulkattavan sanomasta, mikäli poikkeaminen edisti tulkattavan päämääriä. Haastattelutuloksia analysoitaessa tuli ilmi, että nykyiset Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton laatimat ammattisäännöstöt eivät pysty palvelemaan diplomaattitulkkeja työssään. Tästä johtuen tutkielma ottaa kantaa olemassa olevien ammattisäännöstöjen kohtiin ja ehdottaa uuden diplomaattitulkeille suunnatun ammattisäännöstön luomista.
Now showing items 1-2 of 2