Browsing by Subject "puolustusvoimat"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkielma käsittelee Tilkan sotilassairaalaa sen funktionalistista arkkitehtuuria edustaneen ajanjakson (1936–2005) aikana. Tutkielman fokus on tilan entisissä käyttäjissä, pääosin potilaissa (varusmiehet) ja hoitohenkilökunnassa (hoitajat, lääkärit). Tutkielmassa perehdytään tilasuunnittelun kautta entisten käyttäjien kokemuksiin tilassa liikkumisen rajoista ja tilassa vaikuttaneiden hierarkioiden merkityksestä ajan toiminnoille sekä käytännöille tilassa. Entisten käyttäjien ääni tuodaan tutkielmassa esiin käyttäjien muistelmista kootun, Minna Kilkin (2008) toimittaman teoksen avulla. Koska Tilkka toimi sotilassairaalana, heijastuivat tilassa kiinnostavasti päällekkäin sekä sairaalahierakia että sotilashierarkia. Tilkan sotilassairaalan ensisijainen käyttäjien ryhmä oli varusmiehet. Tämän vuoksi tutkielmassa on perehdytty tietynlaisen, kulttuurisidonnaisen maskuliinisuuden mallin tuottamisen rakenteeseen yhteiskunnassa, eli hegemoniseen maskuliinisuuteen ja sen kritiikkiin. Hegemonisen maskuliinisuuden ideaalimallilla on vaikutuksensa myös Puolustusvoimissa. Tietynlaisen maskuliinisuuden tuottamisen sekä ruumiin kurittamisen näkökulmat muodostavatkin merkittävän osan tutkielman rakenteellisesta pohjasta. Tämän lisäksi perehdytään hegemonisen maskuliinisuuden merkitykseen varusmiehille ja itse Puolustusvoimainstituution nykyisenlaiseen merkitykseen suomalaisille. Hegemonisen maskuliinisuuden sekä Puolustusvoimalaitoksen hierarkkisuuden lisäksi tutkielmassa perehdytään myös sairaalahierarkiaan ennen ja nyt. Sairaalahierarkia liitetään laajempaan kokonaisuuteen suomalaisen työelämän sukupuolisegregaatiosta. 1930-luvun sairaalahierarkkisuus tuodaan näin nykypäivään ongelmien toistaiseksi iäisellä ajankohtaisuudella. Tutkielmassa todetaan Tilkan sotilassairaalan toimineen valtapyramidimaisena konstruktiona, jonka tiloissa vaikuttivat vahva sotilaallinen kuri ja hierarkkisuus, mutta jossa kuitenkin viihdyttiin todella hyvin. Tilkan sotilassairaala oli omanlaisena mikrokosmos, jonka sisälleen sulkemaa yhteisöä on mahdotonta nähdä rakentuvan missään toisenlaisessa sairaalassa.
-
(2024)Tutkielma käsittelee kersantti Rauni Aatos Kurrin (1922–1944) laulu- ja muistovihkoa kokemushistorian näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, mitä laulu- ja muistovihko sisältää, miksi sitä on pidetty ja miten se kuvaa jatkosodan rintamamiesten sotakokemusta. Aineistotyypiltään Kurrin laulu- ja muistovihko on sotilaan muistokirja. Tutkimuksen taustaksi olen selvittänyt, millainen dokumentti sotilaan muistokirja on ollut vuosina 1930–1944, ketkä niitä pitivät ja miksi. Tutkielman lähdeaineistona on Kurrin neljä laulu- ja muistovihkoa jatkosodan ajalta 1943–1944. Vihot ovat osa Kemijärven kotiseutumuseon kokoelmia. Lisäksi olen käyttänyt lähdeaineistona Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) Kansanrunousarkistossa säilytettävää Sotilaiden laulu- ja muistovihkot ja sotilasmuistiot –keruuta vuodelta 1982. Tutkimukseni metodina on ollut laadullinen sisällönanalyysi, lähiluku ja lähdekritiikki. Tutkimuksen mukaan sotilaan muistokirjoja pitivät useammin vähemmän koulutetut ja maaseudulta tulleet ja näin se on ollut kansanomainen kirjoitustapa. Niitä kirjoitettiin yleisesti muistoiksi, koti-ikävän torjumiseksi ja ajan kuluksi. Sotilaat vahvistivat sotilas- ja aselaji-identiteettiään kirjoittamalla muistokirjoihin sotilaskieltä, -huumoria ja -parodioita. Kurrin laulu- ja muistovihot sisältävät piirroksia, lauluja, muistorunoja ja muita kirjoituksia. Hän kirjoitti niihin ajankuluksi ja tallentaakseen muistoja sodasta. Laulu- ja muistovihot sisältävät humoristisia pilakuvia, sarjakuvia ja vitsien kuvituksia. Vitsailun aiheena on siviilielämä, sotilaiden ja naisten väliset suhteet ja sotilaan elämä rintamalla. Kurrin laulu- ja muistovihon huumori on osa jatkosodan ajan kepeää leikinlaskua verrattuna talvisodan hirtehishuumoriin. Huumorin tarkoitus on ollut synnyttää positiivisia tunteita, lievittää sodan olosuhteiden synnyttämää stressiä ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Tutkimus vahvistaa tulkintaa huumorin roolista sodan aikana yksilön selviytymiskeinona. Muistokirjassa on myös pohdintaa sodan pakottavuudesta, omasta mahdollisesta kaatumisesta ja kuolemasta.
Now showing items 1-2 of 2