Browsing by Subject "pyynnöt"

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen 23 suomalaisen espanjaa B3-kielenä opiskelevan abiturientin espanjaksi esittämien pyyntöjen kohteliaisuutta. Tavoitteenani on selvittää, mitä eri kohteliaisuuden keinoja oppilaat hyödyntävät espanjaa käyttäessään pehmentääkseen pyyntöjänsä eri tilanteissa ja rekistereissä. Lisäksi pyrin selvittämään, ovatko opiskelijoiden pyynnöt espanjan kielen kohteliaisuuskonventioiden mukaisia, vai soveltavatko he suomen kielelle ominaisia pragmaattisia normeja pyytäessään espanjaksi. Tarkastelen myös, miten opiskelijat puhuttelevat vastaanottajaansa, sekä onko käytetty puhuttelumuoto linjassa käytettyjen kohteliaisuuskeinojen ja sosiaalisen etäisyyden kanssa. Tutkimukseni taustalla ovat muun muassa Brownin ja Levinsonin (1987[1978]) ja Haverkaten (1994) kohteliaisuusteoriat sekä Blum-Kulkan (1987) pragmalingvistiset tutkimukset pyynnöistä. Hypoteesini on, että opiskelijat osaavat käyttää espanjan kielen perustavimpia kohteliaisuuskeinoja, kuten teititellä vanhempia henkilöitä, käyttää por favor -ilmaisua pyynnön jälkeen sekä pehmentää pyyntöä esimerkiksi kohteliasta konditionaalia käyttäen. Kandidaatin tutkielmani tulosten perusteella kuitenkin oletan, että he käyttävät puhuttelumuotoja ristiriidassa sosiaaliseen etäisyyteen. Lisäksi oletan, että opiskelijat siirtävät suomen kielen pragmalingvistisiä normeja espanjaan. Keräsin aineiston kyselylomakkeella, joka sisältää kahdeksan suomeksi kuvailtua tilannetta, joihin oppilas kirjoitti espanjaksi pyyntönsä. Jokaisen pyynnön jälkeen oppilas merkitsi mielipiteensä pyynnön vakavuudesta tai vaativuudesta sekä hypoteettisesta sosiaalisesta etäisyydestä vastaanottajaan. Tutkimustuloksistani ilmenee, että vastaajat osaavat pääosin olla kohteliaita pyytäessään espanjaksi, mutta valittujen kohteliaisuusstrategioiden ja vastaanottajan puhuttelun välillä on havaittavissa epäjohdonmukaisuuksia. Näin ollen hypoteesini pitää osittain paikkansa. Suomen kielen pragmalingvistisen normien siirtämistä ei kuitenkaan ilmene oppilaiden pyynnöissä kovinkaan paljoa, joten siltä osin hypoteesini ei pidä paikkaansa. Tuloksista ilmenevistä kohteliaisuusstrategioiden epäjohdonmukaisuuksista voi päätellä, että kohdekulttuurin pragmaattisten normien sekä kohteliaisuuskäyttäytymisen osaamisessa voi olla puutteita. Vieraan kielen opetuksessa tulisikin käsitellä kohdekulttuurin kohteliaisuusnormeja sekä harjoitella esimerkiksi kohteliaita pyyntöjä.