Browsing by Subject "queer linguistics"

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten identiteetin rakentumista kielen näkökulmasta. Tutkielma perustuu neljän yksilön haastatteluihin, joissa keskeisenä teemana ovat oma identiteetti, coming out -tarinat ja LGBTQ-yhteisön sisäinen terminologian käyttö. Tämän lisäksi tutkitaan englannin kielen asemaa globaalin LGBTQ-yhteisön yhteisenä kielenä; englannin kielen keskeisyys näkyy myös haastateltavien kielenkäytössä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Zoom-alustalla toteutetusta videohaastattelusta, joista kumpaankin osallistui kaksi toisilleen tuttua haastateltavaa. Keväällä 2020 puhjenneesta koronapandemiasta johtuen haastattelut suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Haastattelut tallennettiin haastateltavien luvalla suoraan Zoomin kautta. Tutkimuksessa käytettiin äänitallenteita ja niiden pohjalta tehtyjä muistiinpanoja. Haastatteluaineiston analyysi tässä tutkielmassa yhdistelee sosiolingvistiikan ja queer-teorian tutkimushistoriaa, ja tärkeimmät teoreettiset käsitteet ovat Judith Butlerin performatiivisuuden teoria sekä Eckertin sosiolingvistiikan alalle tuoma käytäntöyhteisö (community of practice). Näiden lisäksi sosiolingvistiikan konseptit indeksikaalisuus ja asenne (stance) toimivat analyysin perustana. Coming out -tarinoita peilataan myös aiempiin samaa aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimusnäkökulma on deskriptiivinen ja kvalitatiivinen. Tutkielman tulokset on jaoteltu haastattelukysymysten mukaan: ensin käsitellään haastateltavien omaa identiteettiä, minkä jälkeen keskustelu laajenee käsittelemään yhteisön sisäistä terminologiaa ja kielivalintojen merkityksiä. Tuloksissa käsitellään eri termien eksklusiivisuutta ja inklusiivisuutta, konnotaatioita ja termien välisiä hierarkioita ja linkkejä. Tämän lisäksi käsitellään termien historiaa ja niihin liittyvien asenteiden muutoksia, esimerkiksi aiemmin halventavina käytettyjen termien (slur) takaisinottoa ja käyttöä nykypäivän arkikielessä. Haastateltavien näkemyksiä nykypäivän kielenkäytöstä peilataan aiempaan tutkimukseen terminologian muutoksista. Haastateltavat tuovat myös esille englannin kielen keskeisen aseman seksuaalivähemmistöjen terminologiassa, joka ulottuu myös muita kieliä äidinkielenään puhuvien kielenkäyttöön. Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että termien konnotaatiot sekä yksilön identiteetin että yhteisön tasolla ovat vahvasti aika-, paikka- ja kontekstisidonnaisia. Yksittäisellä identiteettikategorialla, kuten nimikkeellä queer, ei siis ole yhtä sidottua merkitystä ja konnotaatiota, vaan esimerkiksi historiallinen tausta ja termin käyttöyhteys vaikuttavat sen merkitykseen ja puhujien asenteisiin. Lisäksi omaa identiteettiä kuvailevia termejä voidaan käyttää eri tavoin eri sosiaalisissa tilanteissa, koska konnotaatiot ovat sekä puhujasta että kuulijasta riippuvaisia. Näin ollen identiteetin performatiivisuus korostuu tutkielman tulosten analyysissä – kuten aiempi tutkimus on osoittanut, identiteetti on kielessä ja sosiaalisessa kontekstissa rakentuva ilmiö. Haastatteluaineistosta ilmenee myös, että LGBTQ-yhteisön kielenkäyttö on jatkuvassa muutoksessa uusien termien syntymisen myötä. Seksuaalivähemmistöjen kielenkäytön tutkiminen onkin jatkuvasti relevanttia, etenkin globaalin käytäntöyhteisön näkökulmasta.