Browsing by Subject "rakenneanalyysi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vertailla suomalaisia ja quebeciläisiä kuolinilmoituksia. Tutkimuksen materiaalina käytetään neljässä sanomalehdessä ilmestyneitä kuolinilmoituksia. Aineisto koostuu 64 kuolinilmoituksesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuolinilmoitukset ovat kulttuurisidonnainen ja vakiintunut genre. Niillä on erityinen ulkoasu ja rakenne, josta ne on helppo tunnistaa. Tutkimuksessamme pyrimme määrittämään kuolinilmoituksien pakolliset sekä valinnaiset osat. Lisäksi tutkimme, minkälaisia kiertoilmaisuja ja koheesiokeinoja kuolinilmoituksissa käytetään. Tutkimuksemme on suurimmaksi osaksi kvalitatiivinen, sillä siinä vertaillaan kuolinilmoituksien eri osia. Näiden eri osien välillä vallitsee koheesio, jota sivuammekin tässä tutkimuksessa. Tutkimustulokset osoittivat, että pakollisia osia quebeciläisissä ja suomalaisissa kuolinilmoituksissa ovat otsikko, kuolinaika ja -paikka sekä kiitokset. Suomenkielisissä kuolinilmoituksissa välttämättömiä osia ovat lisäksi synnyin aika ja -paikka sekä mahdolliset omaiset/läheiset, jotka jäävät suremaan. Quebeciläisissä kuolinilmoituksissa keskeisenä osana on menehtyneen kuva, jota ei suomalaisissa kuolinilmoituksissa käytetä ollenkaan. Omaiset, niin kuolleet kuin elossa olevat, mainitaan nimeltä sekä mitä sukua he ovat vainajalle. Kiertoilmaisuja käytetään paljon kuolinilmoituksissa, koska ne sisältävät kuolemaan liittyviä sanoja, jotka usein koetaan vakavina. Etenkin kuolla-verbin eri synonyymit sekä lähtemiseen ja matkaan liittyvät metaforat ovat suosittuja suomalaisissa ja quebeciläisissä kuolinilmoituksissa. Kuolinilmoitusten yleinen rakenne eroaa tarkastelemiemme lehtien välillä. Québecissä kuva on sijoitettuna ilmoituksen alkuun, jota seuraa tiivis tekstikappale. Suomessa ilmoitus alkaa joko symbolilla tai menehtyneen hellittelynimellä kuten ”rakkaamme”. Suomalaiset kuolinilmoitukset ovat lyhyempiä ja selkeämpiä kuin quebeciläiset. Netissä julkaistavat kuolinilmoitukset lisääntyvät koko ajan, mikä mahdollistaa niiden sisällön ja ulkoasun personalisoinnin.
-
(2020)Freestylerap eli freestyle on nuorison keskuudessa kasvussa oleva hiphop-kulttuurin osa-alue, jota ei ole musiikintutkimuksen näkökulmasta vielä Suomessa tarkasteltu. Tämä tutkielma tuottaa uutta tietoa tarkastelemalla freestylerapin eli freestylen metriikkaa MC Kajon esityksessä. Selvitän, minkälaisia rytmillisiä ja metrillisiä toistuvuuksia analysoimassani aineistossa on. Tarkastelen tavujen esiintymisfrekvenssiä säkeissä yhden laulujalan aikana sekä sitä kuinka räppääminen ja sen musiikillinen tausta luovat vuorovaikutteisen suhteen keskenään. Havaintojen pohjalta tavoitteenani on tehdä johtopäätöksiä siitä, minkälainen tutkimuskohteeni Kajon rytmillinen ilmaisukieli on kyseisen freestyle-battlen osalta. Tuotan aineistostani kvantitatiivisen analyysin Heikki Laitisen (2003) esittelemää tutkimusmetodia hyödyntäen. Siinä nuotinnoksia voidaan tutkia rakenneanalyysin, laulujalkojen määrän ja luonteen sekä sanojen tiivistymisen avulla. Liitän tähän kvalitatiivisen tarkastelun siitä, kuinka räppääminen ja sen taustalla oleva biitti eli musiikillinen tausta muodostavat vuorovaikutussuhteen. Tutkimusaineistona minulla on vuonna 2015 käyty Tyykikylä Rap Battlen finaali, josta tutkin toisen osallistujan eli MC Kajon räppiä sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Löytyneet toistuvat rytmiset rakenteet osoittavat, että freestylessä rytmiä käsitellään vapaammin kuin kirjoitetuissa räpeissä. Yleisin yksittäinen rakenne on nelitavuinen laulujalka, jota esiintyy lähes kolmasosassa kaikista laulujaloista. Yli neljäsosa laulujaloista jakaantuu kolmeen tavuun, jotka yleisimmin on jaoteltu yhden kahdeksasosanuotin ja kahden kuudestoistaosanuotin ryhmään. Sanoja lyhennetään säännöllisesti niiden lisääntyvän rytmillisen tarkkuuden vuoksi. Räpin yhteys sen alla soivaan taustabiittiin kertoo räppäämisen puheenomaisista tai perkussiivisista piirteistä. Kirjoitetussa räpissä säkeiden loppu on metrisellä tasolla tarkemmin rajattu kuin sen alku. Analyysistani ilmeni, että freestylen säännöllisyys rytmillisissä ja metrillisissä rakenteissa toteutuu säetasolla eniten sen toisella tai kolmannella laulujalalla. Triolit kuuluvat useimpien räppäreiden tehokeinoihin, ja niillä voidaan rikkoa alla kuuluvan perussykkeen tuntua. Sanoja lyhennetään myös freestylessä säännöllisesti, jotta niistä saadaan rytmillisesti tarkempia ja painokkaampia. Tutkimustulokseni osoittavat, että runollisen ja musiikillisen painokkuuden suhde on suurimmassa osassa aineistoa joko täydellinen tai vain hieman poikkeava. Siinä mielessä myös freestylen rytmiset ja metriset ominaisuudet ovat yhteneväisiä laulamisen metriikan kanssa. Jatkotutkimustarpeet ovat freestylen prosodisissa ominaisuuksissa ja sen intonaatiossa.
-
(2020)Tutkielmassani vertailen Ateneumin, Sinebrychoffin ja Turun taidemuseoiden verkkosivustoja tekstilajina käännösviestinnän näkökulmasta. Päätavoitteena on selvittää keskeisimmät erot ja yhtäläisyydet niiden suomen- ja venäjänkielisten versioiden välittämässä viestissä tekstilajianalyysin avulla. Samalla pohdin, mitä sivustoilta käännetään ja mitä jätetään kääntämättä sekä minkälaisia asioita verkkosivujen kääntämisessä tulisi ottaa huomioon. Työni teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyvät tekstilajitutkimus käännöstieteen ja kielitieteen näkökulmista sekä sosiosemiotiikkaan pohjautuva multimodaalisuuden tutkimus. Teoriataustassa käsittelen tekstilajin ja sen lähikäsitteiden määritelmiä sekä tekstilajitutkimuksen lähestymistapoja erityisesti käännösviestinnän näkökulmasta. Lisäksi pohdin verkkotekstien yleisiä tekstilajipiirteitä sekä verkkoteksteihin liittyvää viestintätilannetta. Verkkosivustot ovat kokonaisuuksina monimuotoisia, joten vertailen suomen- ja venäjänkielisten versioiden yhteisiä ja erottavia piirteitä eri menetelmin. Kommunikatiivisen tilanteen analyysissa tarkastelen tekstilajin kommunikatiivisia tavoitteita ja kohdeyleisöä. Lisäksi analysoin käytettävyyttä viestintätilanteen osatekijänä persoonien avulla. Rakenneanalyysissa pyrin siirto- ja askelanalyysilla löytämään taidemuseoiden verkkosivustojen prototyyppisen rakenteen ja samalla niiden välittämän viestin ytimen. Lopuksi täydennän tutkimustani multimodaalisen metafunktioanalyysin avulla, jossa vertailen suomen- ja venäjänkielisiä etusivuja multimodaalisina kompositioina. Tutkimuksen perusteella selvisi, että venäjänkielisten versioiden välittämä viesti on lähtökohtaisesti suomenkielistä suppeampi: taidemuseoiden suomenkielisestä sisällöstä tuotetaan venäjäksi vain keskeisin osa. Suomen- ja venäjänkieliset sivustot eroavat toisistaan sekä kommunikatiivisen tilanteen osatekijöiden, käytettävyyden että rakenteen suhteen, mutta siitä huolimatta niiden välittämän viestin olennaisin sisältö säilyy samana. Rakenne- ja metafunktioanalyysin tuloksena havaitsin myös, että taidemuseoiden suomen- ja venäjänkielisiltä verkkosivustoilta välittyy museoista ja niiden toiminnasta hieman erilainen kuva eri kielillä. Analyysissa ilmeni myös, että venäjänkielisten sivujen sisällöissä on toisinaan käytetty referoivaa kääntämistapaa. Mahdollisesti osa teksteistä edustaa useiden tekstien pohjalta tuotettuja uusia tekstejä. Havainnon perusteella voidaan päätellä, että verkkosivujen kääntäjän on erityisen tärkeää tietää, miten ja minkälaisin keinoin verkkotekstejä tuotetaan.
Now showing items 1-3 of 3